Liiton historia

Apuhoitajayhdistyksestä Suomen lähi- ja perushoitajaliittoon

Liiton alkutaival

Suomen Apuhoitajayhdistys (SAY) perustettiin Naistenklinikalla Helsingissä 27.1.1948. Yhdistyksen tavoitteena oli valvoa jäsenten ja ammattikunnan etuja ja kehitystä.

1950-luvulla neuvoteltiin varsinkin palkka-, eläke-, ylityökorvaus-, yötyöraha- ja lomakysymyksistä.

Neuvottelutoiminnassa valtion palveluksessa olevien apuhoitajien osalta yhdistys hyväksyttiin Virkamiesliittoon 1950-luvulla. Kuntien ja kuntayhtymien kanssa neuvotteluoikeus myönnettiin yhdistykselle vuonna 1958 ja lääkintöhallituksen kanssa vuonna 1959.
 
1960-luvulla Apuhoitajayhdistys liittyi Kunnallisvirkamiesliittoon ja valtion palveluksessa olevien apuhoitajien osalta yhdistys oli Virkamiesliiton jäsenjärjestö.

Suomen Apuhoitajaliitto perustetaan

Apuhoitajayhdistyksen vuosikokouksessa vuonna 1971 Suomen apuhoitajayhdistys päätettiin yksimielisesti purkaa. Tilalle perustettiin Suomen Apuhoitajaliitto 27.2.1972.
 
Uusi liitto etsi paikkaansa työmarkkinakentässä ja selvitti järjestäytymisen vaihtoehtoja. Liittovaltuusto teki päätöksen Kunnallisvirkamiesliitosta eroamisesta ja päätti anoa suoraa jäsenyyttä Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:ssa ja TVK-V:ssä, joka oli TVK:n julkisen alan neuvottelujärjestö. Muutoksen myötä Apuhoitajaliitto sai paremmat vaikutusmahdollisuudet toiseksi suurimpana terveydenhuoltoalan järjestönä.
 
Liiton organisaatio perustui koko maan kattavalle ammattiosastoverkostolle, joita oli 1970-luvun lopulla 140.

Päätös jatkaa itsenäisenä järjestönä

Liiton nimi muutettiin Suomen Apuhoitajaliitosta (SAL) Suomen Perushoitajaliitto SuPeriksi 1980-luvulla. Liitto päätti jäädä itsenäiseksi järjestöksi eikä allekirjoittanut Terveydenhuoltoalan Ammattijärjestön perustamiseen tähtäävää yhteistyösopimusta kuuden muun TVK:laisen terveydenhuoltoalan järjestön tavoin. SuPer pysyi itsenäisenä jäsenjärjestönä TVK:ssa ja TVK-V:ssä. 
 
Vuonna 1983 liitto päätyi ensimmäiseen n. kuukauden kestäneeseen työtaisteluun yhdessä Tehyn ja KVL:n kanssa.
 
Vuosikymmenen lopulla liiton jäsenmäärä oli ylittänyt 30 000 rajan.
 
Liiton toimintaa leimasi 1990-luvulla sopeutuminen lamaan ja työttömyysmenojen kasvu. Keskusjärjestö TVK ajautui vuonna 1992 konkurssiin. SuPer, kuten suurin osa entisen TVK:n jäsenliitoista, liittyi uuteen keskusjärjestöön, STTK:hon vuonna 1993.

SuPer ja Tehy muodostivat TVK:n konkurssin jälkeen Toimihenkilöiden neuvottelujärjestön TNJ:n.
 
Vuoden 1995 tammikuussa TNJ jätti lakkovaroituksen. Liiton historian toinen lakko koski koko maata ja kesti reilut kaksi kuukautta. 

2000-luvulle entistä vahvempana

2000-luku on ollut vahvan jäsenkasvun aikaa. Toisaalta kilpailu jäsenistä eri liittojen kesken on ollut entistä kovempaa. SuPer pyrki vahvaan vaikuttamiseen ja toisaalta yhteistyöhön mm. poliittisten päättäjien, virkamiesten ja eri alan asiantuntijoiden kanssa. Myös näkyvyys mediassa lisääntyi.
 
Vuonna 2005 toiminnassa näkyivät kunta- ja palvelurakennehankkeen käynnistäminen ja lääkehoidon ohjeiden valmisteluun osallistuminen. Vuoden 2006 lopulla valmistauduttiin seuraavan sopimuskierrokseen, joka osoittautui hyvinkin poikkeukselliseksi.

Juhlavuosi 2008

Liitto juhli 60-vuotista taivaltaan vuonna 2008. Tuolloin jäseniä oli noin 70 000. Kuten vuonna 1948, myös 2000-luvulla liiton tavoitteena on valvoa jäsenten ja ammattikunnan etuja ja kehitystä. Uudistuva ja itsenäinen ammattiliitto SuPer luo jäsenilleen edellytykset työllistymiseen, oikeudenmukaiseen palkkaukseen, osaamisen jatkuvaan kehittämiseen ja käyttämiseen sekä työhyvinvointia edistäviin työolosuhteisiin.

Puheenjohtajat

Etel Söderlund1948-1951
Gurli Svinhufvud1952-1962
Aune Ahopalo1963-1972
Mirjam Timonen1972-1981
Salme Pihl1981-1990
Kaarina Muhli1990-2000
Juhani Palomäki2000-2012
Silja Paavola2012 -