Henkilöstömitoitukset

Työpaikan henkilöstömäärän tulee aina perustua tarvearvioon: millä henkilökuntamäärällä pystytään vastaamaan autettavien tarpeisiin laadukkaasti ja turvallisesti.

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta työssä. Tämä koskee myös työssä kuormittumista. Työ tulee suunnitella siten, ettei se aiheuta työntekijälle haittaa tai vaaraa psyykkisesti tai fyysisesti.

Henkilöstömitoitus

Vanhustenhuollossa, kotihoidossa ja vammaistyössä asiakkaiden fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja palvelujen tarve vaikuttavat tarvittavaan henkilökuntamäärään. Suosituksen mukainen henkilöstön vähimmäismitoitus tarkoittaa todellista mitoitusta, jossa poissaolevat työntekijät korvataan sijaisilla. Henkilöstöön lasketaan mukaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät.

Lähiesimiehet ja kuntoutushenkilökunta lasketaan mukaan henkilöstömitoitukseen vain välittömään asiakaskohtaiseen työhön osallistumisen osuudella. Hoiva-avustajat sekä henkilökunta, jolla ei ole sosiaali- tai terveydenhuollon ammatillista peruskoulutusta, sisällytetään henkilöstömitoitukseen vain siltä osin, kun he tekevät välitöntä asiakastyötä. Avustava henkilökunta ja hoiva-avustajat eivät kuitenkaan voi olla yksin työvuorossa, eivätkä he saa vastata lääkityksistä.

Vähimmäismäärät eri sektoreittain

Suositus henkilöstön ehdottomaksi vähimmäismääräksi vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa on 0,50 hoitotyöntekijää asiakasta kohden ja terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa 0,60–0,70 hoitotyöntekijää asiakasta kohden.

Kotihoidossa asiakkaille myönnettyä aikaa ja työntekijän käytettävissä olevaa välittömään asiakastyöhön käytettävissä olevaa työaikaa verrataan keskenään. Näin pystytään toteamaan, onko työvuoron henkilöstöllä mahdollista vastata asiakkaille myönnettyihin palveluihin.

Varhaiskasvatuksen henkilöstömäärää säätelee laki. Lain mukaan yli 3-vuotiaiden lasten ryhmässä tulee olla yksi koulutettu työntekijä seitsemää lasta kohden ja alle 3-vuotiaiden ryhmässä yksi koulutettu työntekijä neljää lasta kohden.

Mielenterveyspalveluissa henkilöstömäärä ja osaaminen määräytyvät kuntoutujien tarpeen mukaa. Jos kuntoutuja asuu yksityisasunnossa tai tukiasunnossa, ei mitoitussuositusta ole. Asumispalveluyksikössä mitoitus on minimissään 0,3 hoitajaa asukasta kohden ja tehostetussa asumispalveluyksikössä mitoitus on 0,4 -0,8 hoitajaa asukasta kohden.

Vammaisten asumispalveluissa henkilöstömäärä on minimissään 0,5 työntekijää asukasta kohden. Näin vähäinen henkilöstömäärä riittää kuitenkin vain esim. yksiköissä, joissa asiakkaat ovat osan vuorokaudesta muualla (esim. työssä tai koulussa) tai että heillä on apuna omia henkilökohtaisia avustajia. Jos näitä ei ole, tarpeita vastaava suhdeluku on toiminnassa saatujen kokemusten mukaan 0,8. Usein asukkaiden toimintakyvyn puutteet ja asukkaiden moninaiset ja muuttuvat tarpeet kasvattavat suhdeluvun 1.5:een tai senkin yli.

Oppisopimusopiskelijat lasketaan henkilöstömitoitukseen vasta, kun he ovat suorittaneet kaksi kolmasosaa opinnoista.  Jos opiskelija toimii sijaisena, työnantajan tulee aina varmistaa sijaisen ammattitaito ja antaa sen perusteella hänelle työtehtävät, jolloin hänet lasketaan mukaan mitoitukseen.