Henkilöstön määrä

Hei! Sivut ovat siirtyneet toiseen osoitteeseen. Pääset uudelle sivulle tästä »

Nämä sivut poistetaan 31.5.2017. Tallennathan uuden osoitteen vanhan tilalle!

Työpaikan asiakkaiden fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä palvelujen tarve vaikuttavat tarvittavaan henkilökuntamäärään: millä henkilökuntamäärällä pystytään vastaamaan autettavien tarpeisiin laadukkaasti ja turvallisesti?

Myös työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta työssä. Tämä koskee myös työssä kuormittumista. Työ tulee suunnitella siten, ettei se aiheuta työntekijälle haittaa tai vaaraa psyykkisesti tai fyysisesti.

Henkilöstömitoitus

Henkilöstömitoitukseen lasketaan mukaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät kuten sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja -kasvattajat, koulutetut kotiavustajat ja kodinhoitajat, geronomit ja kuntoutushenkilökunnasta fysioterapeutit ja toimintaterapeutit sekä lähiesimiehet, kuten osastonhoitajat. Lähiesimiehet ja kuntoutushenkilökunnan työpanoksesta lasketaan mukaan vain asiakastyöhön käytetty aika.

Hoiva-avustajat sekä henkilökunta, jolla ei ole sosiaali- tai terveydenhuollon ammatillista peruskoulutusta, sisällytetään henkilöstömitoitukseen vain siltä osin, kun he tekevät välitöntä asiakastyötä, kuten avustamista ruokailussa, peseytymisessä, pukeutumisessa ja wc-käynneillä. Tämä aika arvioidaan tunteina ja muunnetaan työpanokseksi. Esimerkiksi 4 tuntia hoiva-avustajan tekemää välitöntä hoitotyötä on laskurissamme 0,5 henkilöä. Avustava henkilökunta ja hoiva-avustajat eivät kuitenkaan voi olla yksin työvuorossa, eivätkä he saa vastata lääkityksistä.

Oppisopimusopiskelijat lasketaan henkilöstömitoitukseen, kun he ovat suorittaneet kaksi kolmasosaa opinnoista.  Jos opiskelija toimii sijaisena, työnantajan tulee aina varmistaa sijaisen ammattitaito ja antaa sen perusteella hänelle työtehtävät, jolloin hänet lasketaan mukaan mitoitukseen.

 

Vähimmäismäärät eri työpaikoilla

Ikäihmisten palvelut

Sekä kotihoidon että ympärivuorokautisten asumispalveluiden henkilöstömitoitusta säätelee Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM julkaisuja 2013:11). Keskeistä on, että iäkkäiden henkilöiden palvelutarve selvitetään laaja-alaisesti, asiakkaan palvelujen tarvetta arvioidaan säännöllisesti ja aina asiakkaan terveydentilan ja toimintakyvyn muuttuessa. Terveydentilan ja toimintakyvyn muutokset kirjataan asiakkaan palvelusuunnitelmaan ja tehdään muutosten edellyttämät päätökset palveluiden lisäämisestä tai vähentämisestä. Lähtökohtana mitoitusta määriteltäessä ovat aina siis asiakkaiden tarpeet.

Vanhusten tehostettu palveluasuminen ja vanhainkodit

Suositus henkilöstön ehdottomaksi vähimmäismääräksi vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa on 0,50 hoitotyöntekijää asiakasta kohden.


Kotihoito

Kotihoidossaasiakkaille myönnettyä aikaa ja työntekijän käytettävissä olevaa välittömään asiakastyöhön käytettävissä olevaa työaikaa verrataan keskenään. Näin pystytään toteamaan, onko työvuoron henkilöstöllä mahdollista vastata asiakkaille myönnettyihin palveluihin.

 

Lasten ja nuorten hoito

Varhaiskasvatuksen henkilöstömäärää säätelee laki. Lain mukaan yli 3-vuotiaiden lasten ryhmässä tulee olla yksi koulutettu työntekijä seitsemää lasta kohden ja alle 3-vuotiaiden ryhmässä yksi koulutettu työntekijä neljää lasta kohden.

 

Mielenterveyspalvelut

Mielenterveyspalveluissa henkilöstömäärä ja osaaminen määräytyvät kuntoutujien tarpeen mukaa. Jos kuntoutuja asuu yksityisasunnossa tai tukiasunnossa, ei mitoitussuositusta ole. Asumispalveluyksikössä mitoitus on minimissään 0,3 hoitajaa asukasta kohden ja tehostetussa asumispalveluyksikössä mitoitus on 0,4 -0,8 hoitajaa asukasta kohden.

 

Vammaisten asumispalvelut

Vammaisten asumispalveluissa henkilöstömäärä on minimissään 0,5 työntekijää asukasta kohden. Näin vähäinen henkilöstömäärä riittää kuitenkin vain esim. yksiköissä, joissa asiakkaat ovat osan vuorokaudesta muualla (esim. työssä tai koulussa) tai että heillä on apuna omia henkilökohtaisia avustajia. Jos näitä ei ole, tarpeita vastaava suhdeluku on toiminnassa saatujen kokemusten mukaan 0,8. Usein asukkaiden toimintakyvyn puutteet ja asukkaiden moninaiset ja muuttuvat tarpeet kasvattavat suhdeluvun 1.5:een tai senkin yli.