Kunta ja kuntayhtymät
Lomarahojen leikkaus julkisella sektorilla
Lomarahaleikkaus kohdentuu julkiselle sektorille vuosina 2017-2019. Lomarahaleikkaus astuu voimaan 1.2.2017. Mikäli työsuhde loppuu ennen 1.2.2017 ei lomarahaleikkauksia toteuteta kuluvalta lomanmääräytymisvuodelta (1.4.2016-31.3.2017). Jos esimerkiksi jäät eläkkeelle tammikuun aikana tai määräaikainen työsuhteesi päättyy tammikuussa, niin lomarahaleikkauksia ei tulla tekemään jo ansaituista lomarahoista.
Jos määräaikainen työsuhteesi katkeaa ennen tammikuun loppua ja uuden sekä vanhan työsuhteen solmimisen väliin tulee katkos, niin kuluvalta lomanmääräytymisvuodelta maksetaan 31.1.2017 ansaitut lomarahat täysimääräisesti ja sen jälkeen mahdollisen uuden työsopimuksen solmimisen jälkeen ansaittuihin lomarahoihin tulee 30% leikkaus. Mikäli uusi määräaikainen työsopimus alkaa suoraan 1.2.2017 ilman katkosta, niin työsuhde katsotaan yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin koko ansaitun lomanmääräytymiskauden lomarahoista tullaan tekemään 30% leikkaus.
Mahdollinen katkos työsuhteessa heikentää kuitenkin esimerkiksi sairauslomaoikeutta.
Lomarahoja ei myöskään leikata, jos ulkoistamisen kautta kunnan sosiaali-ja terveydenhuoltoa siirretään yksityiselle palveluntarjoajalle 31.1.2017 mennessä.
Kiky ja osittainen hoitoraha (KVTES)
Kilpailukykysopimus (Kiky) ja osittainen hoitoraha
Kiky- sopimuksen mukaisesta helmikuun alusta 2017 voimaan tulevasta työajan pidennyksestä on tullut liittoon useita kysymyksiä erityisesti osittaista hoitorahaa saavien osalta.
Kela maksaa kahta erilaista hoitorahaa
Osittaista hoitorahaa maksetaan 1. ja 2. luokalla olevan lapsen vanhemmalle. Osittaisen hoitorahan edellytyksenä on, että keskimääräinen viikoittainen työaika on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia viikossa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi enintään 6-tuntista työpäivää tai noin 4-päiväistä työviikkoa. Osittaisen hoitorahan määrä on 96,89 €/kk.
Alle 3-vuotiaan lapsen isä tai äiti voi saada joustavaa hoitorahaa (160,80 €/kk tai 241,19 €/kk), jos tekee töitä viikoittain keskimäärin enintään 30 tuntia tai enintään 80 % normaalista kokopäivätyön työajasta. Joustavan hoitorahan osalta ongelmia voi tulla lähinnä silloin, kun sovelletaan 30 h maksimisäännöstä.
Koska maksimityöaika (30 h) on laissa määrätty, on käytännössä aiheutunut ongelmia siitä, miten kikyn mukainen työajan pidennys toteutetaan. Sopimuksella ei voida syrjäyttää lain määräyksiä.
Kela on omilla nettisivuillaan ohjeistanut, että kikyn mukaisella työajan pidennyksellä voi olla vaikutusta hoitorahan määrään, mikäli se toteutetaan viikoittaista työaikaa pidentämällä. Jos siis työaikaa pidennetään yli 30 tuntiin, hoitorahan voi menettää.
Vaihtoehtona työajan pidennykselle on tarjottu alentaa palkkaa työajan pidennystä vastaava määrä. Lähihoitajan keskimääräisillä ansioilla menetystä tulisi 1 % verran eli n. 24 €/kk. Palkan alennus on kuitenkin sekin vastoin Kikyssä sovittua. Työajan pidennys sovittiin hoidettavaksi ansiotasoa muuttamatta.
Kuntapuolella hoitorahaa saavien tilanteesta on keskusteltu Kuntatyönantajat KT:n kanssa useita kertoja ja yritetty saada asiaa sovittua. Parasta olisi, jos kikyä ei sovellettaisi lainkaan näihin tiettyihin erityisryhmiin. Emme ole kuitenkaan päässeet asiassa sopuun, vaan Kuntatyönantajat KT ohjeistaa, että joko työajan pidennys tai palkanalennus on tehtävä. Yksityissektorin työehtosopimusten osalta asiasta ei ole myöskään sovittu mitään.
Liiton ohje on, että osittaista hoitorahaa saavien ei tule suostua työnantajan tekemään yksipuoliseen työajan pidennykseen, koska tällöin työntekijä voi menettää osittaisen hoitorahan. Työnantaja ei voi myöskään yksipuolisesti alentaa palkkaa työsopimuksessa sovitusta, vaan alennus voidaan tehdä ainoastaan työntekijän kanssa sopimalla. Jokaisen hoitorahaa saavan tilanne on siis tarkasteltava erikseen ja arvioitava, mitä vaikutuksia Kelan maksamiin etuuksiin työajan pidennyksellä kullekin työntekijälle on. Tarvittaessa ota yhteyttä omaan luottamusmieheesi.
Paikallinen sopiminen
Paikallisella virka- ja työehtosopimuksella voidaan jatkossa poiketa valtakunnallisesta virka- ja työehtosopimuksesta. Paikallisella sopimuksella ei kuitenkaan saa sopia KVTES:n mukaan vähintään maksettavasta pienimmästä peruspalkasta eikä poiketa KVTES:n säännöllisen työajan keskimääräistä pituutta, vuosiloman pituutta eikä sairaus- ja äitiyslomaetuuksia koskevista määräyksistä.
Paikallisen sopimisen tarkoituksena on edistää työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamista ja työhyvinvointia. Paikallisen sopimisen tulee hyödyttää molempia sopimusosapuolia.
Työaikapankki
Työaikapankin käyttöönottoa edistetään kunnassa. Työaikapankki on vapaaehtoisuuteen perustuva paikallinen sopimus, minkä tarkoituksena on edistää työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista.
Työaikapankkia käyttöönotettaessa on syytä sopia sopimuksen piiriin kuuluva henkilöstö, pankkiin siirrettävät erät ja korvaukset, työaikapankin vapaa-aikasaldon enimmäismäärät, työaikapankkivapaan pitämisen ehdot, pankkiin kertyneen vapaan korvaaminen rahassa sekä menettelytavat työaikapankkiin liityttäessä ja irtauduttaessa siitä.