Koronarokote

koronarokote

Päivitetty 20.1.2021

1. Ketkä saavat rokotteen koronavirusta vastaan ensimmäisenä?

Rokotukset annetaan eri väestöryhmille seuraavassa järjestyksessä:

  1. covid-19-tautiin sairastuneiden tai perustellusti sairastuneeksi epäiltyjen henkilöiden tutkimiseen, välittömään hoitoon tai huolenpitoon liittyvä tai muuta kiireellistä hoitoa antava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä sosiaalihuollon iäkkäille henkilöille tarkoitetun asumispalvelun ja laitoshoidon toimintayksikön henkilöstö ja asukkaat;
  2. 70 vuotta täyttäneet ja vanhemmat henkilöt;
  3. henkilöt, joilla on vakavalle covid-19-taudille altistavia sairauksia;
  4. muut kuin 1-3 kohdassa tarkoitetut henkilöt.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on täsmentänyt väestöryhmien tarkempaa jaottelua alaryhmiin iän, riskitekijöiden, vakavalle taudille alttiuden tai muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden perusteella. Jaottelu perustuu lääketieteelliseen näyttöön ja myyntiluvan saaneiden rokotteiden hyväksyttyihin käyttöaiheisiin. Lasten rokottaminen tulee ajankohtaiseksi vasta kohderyhmän tutkimusten valmistuttua. THL:n esitys rokotusjärjestyksestä pohjautuu THL:n asettaman Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän KRARin kannanottoihin.

Katso täsmennetty rokotejärjestys THL:n verkkosivuilta

2. Onko koronarokotteen ottaminen pakollista?

Koronarokotteista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Asetuksen mukaan rokotukseen osallistuminen on kaikille, myös terveydenhuollon henkilöstölle, vapaaehtoista. Rokotus on maksuton.

SuPer suosittelee koronarokotteen ottamista. Rokotteella työntekijä suojaa oman terveytensä lisäksi omia läheisiään sekä potilaita ja asiakkaita.

Koronarokote ei sisälly tartuntatautilain 48 §:ssä säädettyyn sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten rokotussuojaan (toisin kuin esim. influenssarokote). Tämä tarkoittaa, että työnantajalla ei ole velvollisuutta arvioida rokotussuojan kattavuutta työpaikoilla koronarokotteen osalta.

3. Milloin rokotukset päästään aloittamaan?

Ensimmäinen koronavirusrokote sai Euroopan komission myyntiluvan 21.12.2020. Rokotukset mRNA-rokotteella on aloitettu joulukuun viimeisellä viikolla.

Rokotteet saapuvat maahan pienehköissä erissä.

mRNA-rokotteet pohjautuvat teknologiaan, jota on kehitetty 1990-luvulta lähtien. Lisätietoa mRNA-rokotteista THL:n verkkosivuilta

4. Miten rokotukset järjestetään?

Kunnan on järjestettävä yleiset vapaaehtoiset rokotukset, joiden tarkoituksena on suojata covid-19-taudilta. Valtio huolehtii rokotuksista valtion laitoksissa.

Julkisen terveydenhuollon toimintayksiköiden ja sosiaalihuollon toimintayksiköiden on järjestettävä covid-19-rokotus potilailleen ja asiakkailleen sekä näitä hoitavalle tai huoltavalle henkilökunnalle. Rokottamisen toimeenpanossa työterveyshuolto voi toimia kuntien tukena osallistumalla työntekijöiden rokottamiseen. Rokotukset on sovitettava yhteen kunnan toteuttaman rokotustoiminnan kanssa.

5. Kuka rokotuksen saa antaa?

Lääkäri vastaa rokotustoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Tämä ei kuitenkaan edellytä lääkärin jatkuvaa läsnäoloa.

Rokotuksen saa antaa pistoksena vain lääkäri tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö.

Lääkäri on vastuussa rokotustoiminnasta, joka tarkoittaa muun muassa sitä, että rokotus (neuvonta, pistäminen ja jälkiseuranta) toteutetaan ja kirjataan asianmukaisesti, rokotukset toteutetaan asianmukaisissa tiloissa ja rokotteen antajalla on riittävä koulutus ja osaaminen rokotuksen antamiseen.
(Muistio/Valtioneuvoston asetus vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista 22.12.2020 s. 5)

6. Ovatko koronavirusrokotteet turvallisia?

Koronavirusrokotetta arvioidaan samoilla laatu-, turvallisuus- ja tehokkuuskriteereillä kuin muitakin myyntiluvallisia lääkkeitä. Lääkeviranomaiset myöntävät myyntiluvan ainoastaan rokotteille, joilla on tutkimuksiin perustuvaa näyttöä sekä rokotteen tehosta että turvallisuudesta. Viranomaiset tekevät arvion siitä, onko tutkimuksin osoitettu näyttö valmisteen hyödyistä niin merkittävä mahdollisiin haittoihin nähden, että valmisteelle voidaan saadun näytön perusteella myöntää myyntilupa (Lähde: THL, Koronarokotteiden kehittäminen ja turvallisuus)

7. Aiheutuuko koronavirusrokotteesta haittavaikutuksia?

Kaikilla rokotteilla voi olla haittavaikutuksia. Tavanomaisimmin rokotuksen jälkeen ilmenee paikallisia oireita pistoskohdassa, kuten kipua, punoitusta kuumotusta ja turvotusta. Hyvin tavallisia ovat myös ohimenevät yleisoireet kuten esim. kuumereaktiot, lihassärky, väsymys, ärtyneisyys, huonovointisuus ja vilunväristykset. Oireet ovat tavallisempia toisen rokoteannoksen jälkeen ja ne alkavat tavallisesti parin vuorokauden sisällä rokottamisesta. Kaikki rokotteet voivat aiheuttaa myös harvinaisia vakavia allergisia reaktioita.

Valtaosa haittareaktioista tulee ilmi kuuden viikon kuluessa rokottamisesta.

Harvinaisten haittavaikutusten mahdollisuutta ei voida koskaan sulkea täysin pois, vaikka kaikki uudet rokotteet testataankin perusteellisesti. Myyntiluvan saaneen rokotteen tulee antaa paras mahdollinen suojateho estettävää tautia vastaan mahdollisimman vähäisin haittavaikutuksin.

Viranomaisten velvollisuutena on seurata rokotteiden turvallisuutta myös sen jälkeen, kun rokote on otettu käyttöön. (Lähde: THL, Koronarokotteiden kehittäminen ja turvallisuus)

Lue lisää koronarokotteiden turvallisuudesta THL:n verkkosivuilta

8. Miten koronarokote soveltuu eri ryhmille? (esim. raskaana olevat)

THL:n ohjeistuksen mukaan raskaana oleville rokotetta suositellaan tutkimustiedon vähäisyyden vuoksi toistaiseksi vain yksilöllisen harkinnan mukaan. 

THL:n mukaan yleensä rokotuksen voi ottaa normaalisti, vaikka sairastaisi jotain sairautta. mRNA-rokotteessa ei ole elävää virusta eli se ei voi nykytiedon valossa aiheuttaa koronavirustautia. Siksi mRNA-rokotteet soveltuvat yleensä ottaen myös henkilöille, joiden elimistön puolustuskyky on heikentynyt jonkin sairauden tai lääkityksen vuoksi. Rokotusta ei anneta kuumeisen taudin aikana, vaan tällaisessa tilanteessa rokottamista siirretään.

Jos rokotuksesta saa välittömän allergisen reaktion eli anafylaksian, samaa rokotetta tai samoja ainesosia sisältävää toista koronarokotevalmistetta ei enää anneta.

(Lähde: THL, Koronarokotteiden soveltuvuus eri ryhmille)

Jos olet epävarma rokotteen sopivuudesta itsellesi, saat lisätietoa rokotteesta työterveyshuollosta tai omasta terveyskeskuksestasi. Katso THL:n ajantasainen ohjeistus koronarokotteiden soveltuvuudesta eri ryhmille

9. Mitä teen, kun työnantajani uhkailee irtisanomisella/varoituksella, jos en suostu ottamaan koronarokotetta?

Koronarokotteesta ei säädetä lain tasolla kuten tartuntatautilaissa säädetystä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattilaisten rokotussuojasta. Koronarokotteesta säädetään lakia alemman asteisella asetuksella. Rokotukseen osallistuminen on asetuksen mukaan vapaaehtoista. SuPer suosittelee rokotuksen ottamista maailmanlaajuisessa pandemiatilanteessa.

Työnantajan ei tulisi koronarokotteen vapaaehtoisuudesta johtuen kohdistaa seuraamuksia rokottautumattomalle työntekijälle. Työehtosopimuksista KVTES ja AVAINTES kuitenkin mahdollistavat tilapäiset siirrot tehtäviin, joita voidaan pitää työntekijän koulutus ja työkokemus huomioon ottaen hänelle sopivina (KVTES I luku 10 § ja AVAINTES I luku 6 §). Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan. Yli kahdeksan viikkoa kestävä siirto edellyttää joko työntekijän suostumusta tai sitä, että työnantajalla on irtisanomisperuste. Työntekijää ei voida siirtää pysyvästi tehtäviin, jotka poikkeavat olennaisesti työsopimuksen mukaisista tehtävistä. Yksityissektorin työehtosopimuksissa (SOSTES, TP-tes, YTHS-tes) ei ole määräystä tilapäisestä siirrosta.

Jos työnantaja painostaa tai uhkailee irtisanomisella/varoituksella koronarokotteen takia, jäsenen tulee olla yhteydessä omaan luottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun. Jos työnantaja ryhtyy toimenpiteisiin, tulee työnantajalta pyytää kirjallisia perusteluja toimenpiteelle. Jos työpaikallasi ei ole luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua, voit olla yhteydessä suoraan sopimusedunvalvontaan. Jos työnantaja rokottamattomuuden vuoksi kohdistaisi työntekijään seuraamuksia, toimenpiteen lainmukaisuus voidaan tapauskohtaisesti arvioida SuPerin edunvalvonnassa.  

10. Pitääkö sijaiselle tarjota mahdollisuus koronarokotteen ottamiseen?

Koronarokotteita koskevan asetuksen mukaan julkisen terveydenhuollon toimintayksiköiden ja sosiaalihuollon toimintayksiköiden on järjestettävä rokotus potilaita ja asiakkaita hoitavalle tai huoltavalle henkilökunnalle. Kunnat vastaavat rokotusten järjestämisestä omalla alueellaan (ks. kysymys 4).

Työntekijällä tulee SuPerin näkemyksen mukaan olla mahdollisuus koronarokotukseen riippumatta siitä, työskenteleekö työntekijä vakituisena vai sijaisena. Rokotukset annetaan eri väestöryhmille covid-19-rokotuksista annetun asetuksen mukaisessa järjestyksessä. Ensimmäisenä rokotetta tarjotaan koronapotilaita hoitavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle sekä hoivakotien henkilöstölle (ks. kysymys 1).  

11. Voinko käydä koronarokotuksessa työaikana?

Työntekijällä on oikeus käydä koronarokotuksessa työaikana, jollei se ole vaikeudetta mahdollista muuna aikana. Se aika, joka työntekijän päivittäisestä säännöllisestä työajasta käytetään rokotuksen ottamiseen, luetaan työssäoloajaksi (tartuntatautilaki 45 §).


Ohjeistus päivittyy sitä mukaa kun saamme lisätietoa rokotteesta.

Kysymysten vastausten lähteenä on käytetty pääasiallisesti Suomen COVID-19 rokotestrategiaa ja rokoteasetusta.

Lisätietoja koronarokotteesta:

Valtioneuvoston asetus vapaaehtoisista covid-19- rokotuksista 22.12.2020 (pdf)

Suomen COVID-19 rokotestrategia 2.12.2020, Sosiaali- ja terveysministeriö (pdf)

Valtioneuvoston tiedote 2.12.2012 rokotestrategiasta ja koronarokotehankinnoista

Rokotteet ja koronavirus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Korona voidaan pysäyttää – Vallankumouksellinen uusi rokote ei sisällä lainkaan virusta (superlehti.fi)

Rokotustieto.fi-verkkopalvelu tarjoaa kansalaisille luotettavaa tietoa rokotteista suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.