Työsuojelu ja korona

Päivitetty 29.12.

Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja annettava työntekijöille selkeät ja tarpeenmukaiset ohjeet sekä riittävät suojavarusteet. Työntekijä on velvollinen käyttämään työantajan hankkimia suojaimia, mutta myös kertomaan niiden mahdollisista terveyttä haittaavista tekijöistä työnantajalle. Työnantajan täytyy varmistaa, että käytettävät henkilönsuojaimet ovat turvallisia.

Kuulun riskiryhmään. Voinko jäädä pois työstä tai vaihtaa työtehtäviä?

Asiasta kannattaa sopia työnantajan kanssa. Lähtökohta on, että työnantajan on huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja otettava työntekijän terveydentila huomioon. Ole yhteydessä työterveyshuoltoosi. Työnantajan on koronavirusepidemian aikana arvioitava, onko riski saada koronavirustartunta työssä kohonnut muuhun väestöön verrattuna. Riskin arvioinnissa on otettava huomioon esimerkiksi lähikontaktien määrä ja kesto sekä suojautumisen mahdollisuus.

Onko työntekijän allekirjoitettava suostumus, jonka mukaan riskiryhmään kuuluminen voi tulla tietoon työnantajalle ja työyhteisölle?

Sinun ei tarvitse allekirjoittaa suostumusta. Tällainen asia pitäisi hoitaa työntekijän yksityisyyttä kunnioittaen työterveyshuollon kautta. 

Ota yhteys esimieheesi ja työterveyshuoltoon. Työnantaja saa työterveyshuollosta tiedon, jos työntekijää ei joihinkin tiettyihin töihin voida terveydentilan vuoksi käyttää.

Työnantajan on suojeltava erityisen tarkasti työntekijän terveystietoja. Tieto siitä, että työntekijä kuuluu riskiryhmään, ei kuulu sellaisenaan koko työyhteisön tietoon. Tarvittaessa työnantaja voi ilmaista yleisellä tasolla, että työntekijä on estynyt hoitamasta työtehtäviään. Jos työntekijällä todetaan koronavirus, tai työntekijä on asetettu karanteeniin, työnantaja ei saa lähtökohtaisesti myöskään nimetä kyseistä työntekijää.

Työpaikallamme käytetään sovellettua karanteenia. Miten asiassa tulisi toimia?

Sovelletulla karanteenilla tarkoitetaan sitä, että työnantaja määrää työpaikalla koronavirukselle altistuneita työntekijöitä käymään normaalisti töissä, ja vapaa-ajallaan pysymään kotona karanteenissa. SuPerin näkemyksen mukaan työnantaja ei voi määrätä työntekijää tulemaan töihin, jos kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt työntekijän olemaan pois työstä määräajan. Työnantajan on huomioitava myös toisten työntekijöiden turvallisuus työssä.

  • Yksittäisen työntekijän on noudatettava työnantajan antamia työnjohdollisia määräyksiä. Jos kyseessä ei ole tartuntatautilääkärin asettama karanteeni, töihin on lähtökohtaisesti mentävä, jos työnantaja sitä edellyttää.
  • Jos toimit luottamusmiehenä ja saat tietoosi yksittäisiä sovelletun karanteenin piirissä olevia edustettaviasi, kerro työnantajalle, että vastustamme sovellettua karanteenia ja että se vaarantaa muut työntekijät. Jos työnantaja kuitenkin pitäytyy kannassaan, työntekijän on työnantajan työnjohto-oikeutta noudattaen mentävä työhön.
  • Altistunut työntekijä voi lisäksi näissä tilanteissa kääntyä työterveyshuollon puoleen.

Tartuntatautilääkärin määräämää karanteeni- tai eristyspäätöstä on noudatettava. Karanteeni on työntekijästä itsestään ja työnantajasta riippumaton pakottava syy. Kyseessä on niin sanottu laillinen este, joka estää työpaikalle saapumisen. Työntekijän on ilmoitettava karanteenista työnantajalle. 

Onko laillista, että työmaalle mennessä mitataan kuume?

Tietosuojalainsäädäntö ei estä kansanterveyteen liittyviä toimia ja tarttuvien tautien ehkäisemistä, mutta lainsäädäntö on huomioitava henkilötietojen käsittelyssä.

Terveystiedot, esim. sairauden oireita koskevat tiedot, kuuluvat Euroopan tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaan ns. erityisiin henkilötietoryhmiin, joiden käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä. Poikkeukset ovat erittäin rajallisia ja silloinkin edellytyksenä on, että tietoja käsittelee lähtökohtaisesti vain terveydenhuollon ammattilainen. Työntekijän kuume on käsityksemme mukaan sairauden oireita koskeva tieto.

Suosittelemme, että työnantajat konsultoisivat työterveyshuollon palveluntarjoajaa tai muuta terveydenhuollon ammattilaista kaikista työnantajan näkemistä tarpeista kartoittaa henkilöstön, palveluntarjoajien henkilöstön tai yrityksessä vierailevien terveydentilaa. On tärkeää, että työnantajat eivät kerää tällaisia tietoja itsenäisesti, vaan toimenpiteiden tarpeen, mahdollisuudet ja toteuttamistavat harkitsee aina lainsäädännön tunteva terveydenhuollon ammattilainen.

Tämä ei sulje pois matkustusohjeiden soveltamiseen liittyviä tiedustelua, esim. henkilön matkakohteista, kunhan siihen ei liity terveydentilatietojen selvittämistä.

Tietosuojavaltuutetun ohje koronatilanteisiin

Suojavarusteet ovat palveluasumisessa loppuneet. Voinko kieltäytyä työstä, koska työnantaja ei ole varautunut tilanteeseen ajoissa?

Aluehallintoviranomaisen mukaan suojainten tarve riippuu työtehtävistä: Jos hoitaja tutkii tai hoitaa henkilöitä, joiden epäillään tai tiedetään saaneen koronavirustartunnan, on työnantajan hankittava hänelle tarvittavat suojaimet. Näitä ovat muun muassa suu- ja hengityssuojaimet, kasvosuojain ja suojahansikkaat. Työnantajan on huolehdittava siitä, että hoitajat osaavat käyttää suojaimia oikein.

SuPer on laatinut jäsentensä käyttöön lomakkeen, jolla voit yksin tai voitte työyhteisönä yhdessä ilmoittaa henkilönsuojaimien, kuten suu-nenäsuojuksien puuttumisesta työpaikalla.

THL on antanut tarkempia ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille sekä pitkäaikaishoitoa ja -hoivaa tarjoaville sosiaalihuollon toimintayksiköille.

Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa sosiaalihuollon ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköitä koronavirustilanteessa.

Minun on vaikea hengittää suojaimen kanssa. Onko minun pakko käyttää sitä?

Henkilönsuojainten käyttöön liittyy useita terveyteen liittyviä tekijöitä, jotka saattavat hankaloittaa suojainten käyttöä. Esimerkiksi keuhkosairaus tai jokin muu sairaus tai ikääntyminen voi tehdä hengityksensuojaimen liian raskaaksi käyttää. 

Jos hengityksensuojaimen käyttö on sinulle liian raskasta, ota yhteys työterveyshuoltoon ja työnantajaan.

Miten suojaimia käytetään helteellä?

Suojainten käyttäjän lämpökuormitus voi kehittyä nopeasti. Työterveyslaitos ohjeistaa: Juo riittävästi jo ennen töiden alkua. Pue vain välttämätön vaatetus suojavarusteiden alle. Vähennä rasitusta muun muassa minimoimalla kantamuksia ja liiku rauhallisesti. Tauota työtä runsaasti ja poista henkilönsuojaimet tauon ajaksi.

Suojaimet lisäävät helteen aiheuttamaa kuormitusta hoitotyössä – huomioi nämä asiat! (superlehti.fi)

Voiko COVID-19 olla ammattitauti? Kuka korvaa hoitokulut ja mahdolliset ansionmenetykset, jos työntekijä altistuu työssään koronavirukselle ja sairastuu COVID-19-tautiin? 

Koronavirustartunta kannattaa selvittää, sillä COVID-19 voi olla korvauksiin oikeuttava ammattitauti, jos lain mukaiset edellytykset täyttyvät. Pelkkä altistuminen koronavirukselle ei ole ammattitauti, vaan lisäksi edellytetään diagnosoitua COVID -19-sairautta. Jos työntekijällä todetaan positiivinen koronavirustaudin testitulos, tulisi selvittää myös tartuntaketjua, eli missä olosuhteissa hän on tartunnan saanut. Mikäli COVID-19 todetaan työntekijällä ammattitaudiksi, esimerkiksi hoitokulut, sairauspäivärahat ja mahdollisesti tarvittavat lääkkeet voidaan korvata työnantajan vakuutuksesta.

Jotta koronaviruksen aiheuttama sairaus voisi tulla korvattavaksi ammattitautina, altistumisen tulee todennäköisesti ja pääasiallisesti tapahtua laissa määritellyissä olosuhteissa. Vakuutusyhtiön korvauskäsittelyyn on saatava ammattitautiasiassa tietoa siitä, missä olosuhteissa altistuminen virukselle on tapahtunut. Tämä edellyttää käytännössä virustartunnan lähteen selvittämistä ja tartuntaketjun kartoittamista. Muuten ei kyetä selvittämään sitä, että altistuminen on tapahtunut lain edellyttämällä tavalla laissa määritellyissä olosuhteissa.

Ammattitaudissa on kyse altistumisesta työnteon yhteydessä tai työntekopaikan alueella. Altistuminen koronavirukselle kodin ja työpaikan välisellä matkalla ei esimerkiksi kuulu näihin olosuhteisiin. Jos työntekijän lähipiirissä on jo ollut koronavirustartuntaa, eikä selvittelyssä saada tietoa työssä tapahtuneen altistumisen todennäköisyydestä ja pääasiallisuudesta, ei kyseessä voi käytännössä olla ammattitauti.

THL on antanut ohjeita siitä, ketä käytännössä testataan koronavirustilanteissa. Työnantajilla voi olla lisäksi testaamista laajentavia käytäntöjä. Katso tarkemmin THL:n ohjeistus.

Tapaturmavakuutuskeskus: Ensimmäiset terveydenhoitohenkilöstön koronasairaudet katsottu ammattitaudeiksi.

 

Lue myös:

Katso kaikki usein kysytyt kysymykset

Ohjeet täydentyvät ja päivittyvät jatkuvasti. Voit lähettää kysymyksesi SuPerin asiantuntijoille verkkolomakkeella.