Korona ja valmiuslaki

Päivitetty 5.3.2021

Tältä sivulta löydät tietoa valmiuslaista ja löydät linkit viranomaisten ajankohtaisiin rajoituksiin. Katso myös kysymykset liittyen työehtosopimukseen perustavaan siirtoon toisiin tehtäviin.

Mitä valmiuslaki tarkoittaa?

Valmiuslaki antaa viranomaisille hyvin laajat oikeudet poiketa normaaliajan säännöksistä ja kansalaisten oikeuksista. Se on mahdollista ottaa käyttöön vain poikkeustilan aikana. Poikkeustilan julistaa hallitus ja presidentti yhdessä.

Valmiuslaki on vasta viimeinen keino epidemian pysäyttämiseksi. Kaikki muut mahdolliset toimet on käytettävä ensin. Eduskunta päättää, mitä keinoja mahdollisesti otetaan käyttöön. Tällä hetkellä valmiuslaki ei ole voimassa.

Valtioneuvosto on kuitenkin todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että maassa vallitsevat poikkeusolot ja valmiuslakien käyttöönottoa ei ole suljettu pois. Hallituksen tiedotustilaisuus valmiuslakiin liittyen on tarkoitus pitää 5.3.

Viime keväänä valmiuslain nojalla suljettiin koulut, asetettiin Uudenmaan liikkumisrajoitus ja tehtiin tiettyjä terveydenhuollon ohjaukseen liittyviä toimia, kuten hoitotakuun poistaminen. Valmiuslaki toi muutoksia hoitajien palvelussuhteen ehtoihin terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Muutokset mahdollistivat esimerkiksi vuosilomien siirtämisen ja keskeyttämisen sekä ylityön teettämisen ilman työntekijän suostumusta.

Valmiuslaki oli voimassa 17.3.−16.6.2020.

Voimassa olevat suositukset ja rajoitukset

Suomen hallitus on tehnyt rajoituksia ja suosituksia (valtioneuvosto.fi) muun muassa matkustamisesta.

Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset (thl.fi).

Katso kaikki usein kysytyt kysymykset

Ohjeet täydentyvät ja päivittyvät jatkuvasti. Voit lähettää kysymyksesi SuPerin asiantuntijoille verkkolomakkeella.