Tutkinnot ja pätevyydet

Hei! Sivut ovat siirtyneet toiseen osoitteeseen. Pääset uudelle sivulle tästä »

Nämä sivut poistetaan 31.5.2017. Tallennathan uuden osoitteen vanhan tilalle!

Käytännönläheinen lähihoitajan koulutus antaa laaja-alaisen osaamisen ja ammatin, jolla on hyvät työllistymismahdollisuudet. Lähihoitajan osaaminen mahdollistaa tarvittaessa joustavan siirtymisen alan erilaisiin työtehtäviin. Lähihoitaja työskentelee varhaiskasvatuksessa, sosiaali- ja terveysalan hoito-, huolenpito-, kasvatus- ja kuntoutustehtävissä. Lähihoitajana teet työtä lähellä ihmistä.

Lähihoitajaksi voi opiskella:

Tutkinnon perusteet ovat samat tutkinnon suorittamistavasta riippumatta.

Osaamisaloja on kymmenen: ensihoito, lasten ja nuorten hoito ja kasvatus, mielenterveys- ja päihdetyö, sairaanhoito ja huolenpito, suu- ja hammashoito, vammaistyö, vanhustyö, asiakaspalvelu ja tietohallinta sekä kuntoutus ja jalkojenhoito.

Lähihoitaja on nimikesuojattu terveydenhuollon ammattinimike.

Katso tällä sivulla myös:


 

Ammatillinen peruskoulutus

on koulumuotoista opiskelua ja on suunnattu pääosin nuorille. Opiskeluun sisältyy teoriaopetusta oppilaitoksessa ja työssäoppimista työpaikoilla. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä.  Aikaisemmat opinnot ja työkokemus voivat lyhentää opiskeluaikaa.

Ammatillinen perustutkinto muodostuu seuraavista tutkinnon osista:

  • Ammatilliset tutkinnon osat
  • Yhteiset tutkinnon osat
  • vapaasti valittavat tutkinnon osat

Tutkintoon sisältyy työssäoppimista, yrittäjyyttä sekä opinnäyte.

 


 

Näyttötutkinto

Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa. Näyttötutkinnossa osaaminen osoitetaan ja arvioidaan työpaikoilla. Lähtökohtana on tunnistaa ja tunnustaa henkilön ammatillinen osaaminen riippumatta siitä, miten ammattitaito on hankittu. Olennaista on, että näyttötutkinnon suorittaja hallitsee tutkinnon perusteissa nimetyt ammattitaitovaatimukset. Näyttötutkinnon suorittamisaika riippuu tutkinnon suorittajan aikaisemmasta työ- ja opiskeluhistoriasta.

Lähihoitajan ammatissa edellytetään, että opiskelija osallistuu tutkintoon valmistavaan koulutukseen tai oppisopimuskoulutukseen ja työssäoppimiseen henkilökohtaistamissuunnitelman mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen kuuluu teoriaopintoja ja työssäoppimista.

Näyttötutkinto muodostuu ammatillisen tutkinnon osiosta, joita ovat:

  • Ammatillisen tutkinnon osista kaikille pakolliset tutkinnon osat 
  • yksi pakollinen osaamisala ja
  • kaikille valinnaiset tutkinnon osat.

Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnoissa tarkoittaa opiskelijan henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa sekä opiskelun henkilökohtaista suunnittelua. Opiskelijalle on usein kertynyt ammatillista osaamista eri tavoin, jotka voidaan hyödyntää tutkintoa suoritettaessa. Ammatillinen osaaminen voi olla hankittu valmistavasta koulutuksesta, aiemmista työtehtävistä, aikaisemmista opinnoista tai esim. harrastustoiminnan kautta.

Tutkintotodistus näyttötutkinnosta voi saada, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Tutkintotodistuksen näyttötutkinnosta antaa alan valtakunnallinen tutkintotoimikunta.

Lisätietoa näyttötutkinnosta Opetushallituksen verkkosivuilta.

 


 

Oppisopimuskoulutus

Lähihoitajaksi voi opiskella myös oppisopimuksella työsuhteessa. Oppisopimuskoulukseen voivat hakeutua sekä nuoret että aikuiset. Oppisopimuskoulutus tarkoittaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Oppisopimuskoulutusta järjestetään nuorten ja aikuisten ammatillisena peruskoulutuksena sekä lisäkoulutuksena.

Oppisopimuksena suoritettavan koulutuksen pääpaino on työn tekemisessä. Opiskelusta 70 - 80 prosenttia tapahtuu työpaikalla. Koulutustyöpaikan sopivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Työpaikalta tulee löytyä riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa ja tarpeelliset työvälineet. Työpaikalla tulee myös olla ammattitaidoiltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan päteviä työntekijöitä, jotka voivat toimia vastuullisina ohjaajina ja ammattitaidon arvioijina. Työpaikkakouluttajille järjestetään koulutusta, johon heidän on tulisi osallistua. Jotta tutkinnon laaja-alaisuus toteutuu, on tärkeää sopia myös muualla kuin ko. työpaikassa tapahtuvasta työssäoppimisesta ja siihen liittyvistä palkkajärjestelyistä.

Oppisopimusopiskelija on työsuhteessa ja hänelle maksetaan palkkaa. Oppisopimus on määräaikainen työ- ja koulutussopimus. Se laaditaan kirjallisesti opiskelijan, työnantajan ja oppisopimustoimiston kanssa. Oppisopimuksesta tulee käydä ilmi sopimuksen voimassaoloaika, koeaika sekä tavoiteltava tutkinto.

Oppisopimuskoulutuksista voi tiedustella paikallisesta oppisopimustoimistosta ja alan oppilaitoksista.

 


 

Ammatti ja erikoisammattitutkinnot

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot on suunnattu jo työkokemusta omaaville henkilöille. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan usein näyttötutkintoina. Ammattitutkinnossa on osoitettava ammattityöntekijältä vaadittava ammattitaito. Vastaavasti erikoisammattitutkinnossa vaaditaan alan vaativimpien työtehtävien hallintaa ja syvällistä osaamista jollakin ammatin erikoisalueella.

Ammattitutkintoja sosiaali- ja terveysalalla ovat:
koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto , perhepäivähoitajan ammattitutkinto, jalkojenhoidon ammattitutkinto, kipsausalan ammattitutkinto, obduktiopreparaattorin ammattitutkinto,  kehitysvamma-alan ammattitutkinto, päihdetyön ammattitutkinto, hierojan ammattitutkinto,  liikunnan ammattitutkinto liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkinto, valmentajan ammattitutkinto, optiikkahiojan ammattitutkinto sekä välinehuoltajan ammattitutkinto

Erikoisammattitutkintojaovat:
koulunkäyntiavustajan erikoisammattitutkinto, kipsimestarin erikoisammattitutkinto, psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto,  kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinto, näkövammaistaitojen ohjaajan erikoisammattitutkinto, puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto, työvalmennuksen erikoisammattitutkinto, vanhustyön erikoisammattitutkinto, hierojan erikoisammattitutkinto,  liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto,  valmentajan erikoisammattitutkinto sekä välinehuoltajan erikoisammattitutkinto

LisätietoaOpetushallituksen verkkosivuilta »

 


 

Tutkintojen tunnustaminen

Ammattipätevyysdirektiivillä säädellään mm. lähi- ja perushoitajien liikkuvuutta EU- ja ETA-alueella. Tutkinnot tunnustetaan joko automaattisen tunnustamisen (lääkärit, hammaslääkärit, sairaanhoitajat ja kätilöt) tai yleisen tunnustamisjärjestelmän kautta (lähi- ja perushoitajat). Yleisessä järjestelmässä kukin maa vertaa tutkintoja omiin tutkintoihinsa.

Tutkintojen tunnustaminen ja rekisteröityminen terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisteriin (Suomessa Valviran Terhikki) varmistavat osaltaan koulutusta vastaavan työn saamisen. Esimerkiksi Englannissa lähihoitajat ja perushoitajat voivat saada terveydenhuollossa Registered Nurse -nimikkeen. Pohjoismaisella sopimuksella mm. lähi- ja perushoitajan tutkinnot tunnustetaan automaattisesti Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Islannissa ja Suomessa.

Valvira vaatii EU- ja ETA-alueen ulkopuolella koulutuksensa saaneilta kolmansien maiden kansalaisilta koulutuksen lisäksi riittävän kielitaidon ammattipätevyyden tunnustamiseksi.

Maahanmuuton lisääntyessä voi työpaikoilla olla sellaisia henkilöitä, jotka voisivat saada joko nimikesuojauksen tai laillistuksen, mutta eivät ole tästä syystä tai toisesta tietoisia. Heidät kannattaa ohjata ottamaan yhteyttä SuPerin kehittämisyksikköön.

Lisätietoja: kera@superliitto.fi