Lepoajat

Lepoajoista on säädetty työaikalaissa. Niistä on myös sovittu työ- ja virkaehtosopimuksissa. Työntekijällä on oikeus päivittäiseen lepoaikaan, jos hänen työvuoronsa on 6 tuntia pitempi tai jos asiasta on sovittu toisin työehtosopimuksessa.

Päivittäinen lepotauko (ns. ruokatauko) on vähintään puoli tuntia ja se on pääsääntöisesti työntekijän omaa aikaa. Työntekijällä on tällöin oikeus poistua vapaasti työpaikalta. Kun ruokataukoa ei lasketa työajaksi, ei siltä makseta palkkaa. Tällöin työntekijällä ei ole myöskään velvollisuutta tehdä töitä ruokatauon aikana.  

Mikäli joudut kuitenkin tekemään työtä ruokatauollasi, muista merkitä se työvuorolistaan. Näin kaikki työt tulevat työnantajan tietoisuuteen.

Sellaisissa töissä, joissa työntekijällä ei ole tosiasiassa mahdollisuutta poistua ruokatauolle työpaikalta (erityisesti sairaaloissa, terveyskeskuksissa, ympärivuorokautisissa hoito- ja hoivalaitoksissa), on hänellä oikeus ns. joutuisaan ruokailuun (15 - 20 minuuttia). Ruokatauko on tällöin työaikaa.

Ruokatauko on aina työaikaa, jos työntekijä joutuu olemaan työvalmiudessa tai tavoitettavissa ruokatauon aikana.

Päivittäistä lepotaukoa ei saa sijoittaa välittömästi työvuoron alkuun eikä loppuun. Kahvitauoista on sovittu työehtosopimuksissa tai työnantajakohtaisesti.

Vuorokausilepoaikaon määritelty työaikalaissa. Jaksotyössä työvuoron alusta lukien 24 tunnin kuluessa on oltava yksi keskeytymätön vähintään 9 tunnin pituinen lepoaika. Yleistyöaikaa tekevillä vastaava aika on 11 tuntia.

Viikoittainen vapaa-aika on työaikalain mukaan vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika, joka mahdollisuuksien mukaan sijoitetaan sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa voidaan järjestää keskimääräiseksi 35 tunnin vapaa-ajaksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla tällöinkin kuitenkin vähintään 24 tuntia tai työehtosopimuksen mukainen tuntimäärä/kalenteriviikko.

Viikoittaisen vapaa-ajan voi muodostaa mikä tahansa ennalta tiedetty vähintään 35 tunnin pituinen yhdenjaksoinen vapaa (mm. vuosiloma, arkipyhä, työajan tasoittumisvapaa). Poissaolo sairauden tai lapsen sairauden takia työvuoroluetteloon merkittyinä työpäivinä ei ole viikoittaista vapaa-aikaa.

Riittämättömistä henkilöstömitoituksista on hoitotyössä seurannut, että lepotaukoja ei ehditä pitää. Niiden pitämättä jättämistä ei kuitenkaan korvata työntekijöille. Lepotauot ovat kuitenkin työntekijöiden jaksamisen kannalta erittäin tärkeitä, joten niistä kannattaa pitää kiinni. Työnantajan vastuulla on huolehtia siitä, että työtä tauotetaan riittävästi.