Lisätyö

Työntekijöiden työsopimuksessa sovittu työaika voi olla työaikalain tai työehtosopimusten enimmäismääriä lyhyempi. Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työntekijän kanssa sovitun työajan, mutta ei ylitä lain tai työehtosopimusten mukaista enimmäistyöaikaa.

Lisätyötä voi syntyä esimerkiksi osa-aikatyössä täyteen työaikaan asti tai KVTES:n ja AVAINTES:n soveltamisaloilla arkipyhäviikoilla arkipyhälyhennyksen verran. Lisätyö korvataan yksinkertaisena tuntipalkkana tai vastaavana vapaa-aikakorvauksena työehtosopimusten mukaisesti.

Sovitun työajan ylittävä työnteko katsotaan lisätyöksi vain silloin, kun se tapahtuu työnantajan aloitteesta. Lisätyötä saa teettää vain työntekijän suostumuksella, jollei lisätyöstä ole sovittu työsopimuksessa. Työntekijällä on kuitenkin oikeus perustellusta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinä.

Jos lisätyön tekeminen on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä, ei julkisen yhteisön virkamies tai viranhaltija saa kieltäytyä siitä. Jos työntekijä on sopinut varallaolosta, hänen on katsottava antaneen samalla suostumuksensa varallaoloaikana tarvittavaan lisä- ja ylityöhön.

Lisätyöstä maksetaan normaali tuntipalkka/sovitulta työajalta maksettavaa palkkaa vastaava korvaus eli ns. yksinkertainen palkka. Lisätyöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana.