Työaika ja työvuorojen pituus

Työntekijän säännöllinen työaika voi olla työaikalain mukaan enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Säännöllinen työaika kuitenkin vaihtelee työehtosopimuskohtaisesti, kuten useimmilla superilaisilla.

Säännöllinen työaika yleistyöajassa on kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan enintään 9 tuntia /vrk ja 38 h 45 minuuttia/viikko, yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen (SOSTES) mukaan 8 tuntia/vrk ja 38 h 50 minuuttia/viikko, terveyspalvelualan työehtosopimuksen (TPTES) mukaan 9 tuntia/vrk ja 38 h 45 minuuttia/viikko ja Avaintyönantajien AVAINTA ry:n työehtosopimuksen (AVAINTES) mukaan 9 tuntia/vrk ja 38 h 45 minuuttia/viikko.

Työvuoron enimmäispituus jaksotyössä määritellään työehtosopimuksissa. Hoitoalalla työvuoron enimmäispituus on pääsääntöisesti sovittu 10-tuntiseksi (yksityissektorilla yövuoro voi olla enintään 12 h), ellei asiasta ole paikallisesti toisin sovittu.

Työvuoron tulee olla yhdenjaksoinen, ellei perustellusta syystä muuhun järjestelyyn ole tarvetta. Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule käyttää, ellei työntekijä tätä halua tai ellei tähän ole perusteltua syytä.

Työviikko ja -jakso alkavat sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kello 00.00, ellei toisin ole sovittu. Työnantajan tulee sijoittaa työvuorot viidelle työpäivälle viikossa, jollei toimintojen luonne muuta edellytä. Tavoitteena on kaksi peräkkäistä vapaapäivää viikossa.

Jaksotyössä saa teettää enintään 7 peräkkäistä yötyövuoroa.

Työnantajan tulee kohdella työntekijöitä tasapuolisesti työvuorojen suunnittelussa, viikonloppuvapaiden antamisessa ja työntekijöiden toiveiden toteuttamisessa.

Niin sanotuista epämukavan työajan korvauksista ei ole säädetty työaikalaissa (lukuun ottamatta sunnuntaityökorvausta). Sunnuntaityö-, iltatyö-, lauantaityö-, aattotyö- ja yötyökorvausten suuruus käy yksityiskohtaisesti ilmi kulloinkin voimassa olevasta työehtosopimuksesta.

Varallaolo

Työntekijä voi sitoutua myös vapaa-ajallaan olemaan tarvittaessa työnantajan tavoitettavissa siten, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua töihin. Kyse ei tällöin ole työajasta eikä vapaa-ajasta, vaan tätä aikaa kutsutaan varallaoloajaksi. Varallaolosta on nimenomaisesti sovittava työsopimuksessa tai aina erikseen tapauskohtaisesti. Tällöin on myös sovittava, missä ajassa työntekijän on oltava valmiina lähtemään työtehtäviin.

Varallaoloajasta maksetaan erillinen korvaus, jonka suuruudesta on sovittu työehtosopimuksissa. Varallaolon pituus ja sen toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Mikäli työpaikalla pitää olla läsnä yöaikaan, on tämä työaika normaalia työaikaa eikä varallaoloa. Työpaikalla päivystäminen on aina työaikaa, koska työntekijä on tällöin jatkuvassa työntekovalmiudessa.

Hätätyö

Hätätyötä voidaan teettää vain, jos kyseessä on ennalta arvaamaton tapahtuma, joka on aiheuttanut tai uhkaa aiheuttaa keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tavalla, joka vaarantaa hengen, terveyden tai omaisuuden eikä työtä voida siirtää myöhemmin suoritettavaksi. Kysymyksessä on poikkeuksellinen hätätilanne, jolloin on sallittua poiketa normaaleista enimmäistyöaikoja ja lepoaikoja koskevista rajoituksista. Hätätyö saa kestää enintään 2 viikkoa. Hätätyöstä pitää viivytyksettä tehdä kirjallinen ilmoitus työsuojeluviranomaiselle.

Lue lisää hätätyöstä (työsuojelu.fi).