Usein kysyttyä työajoista

 


Työskentelen kunnalla osa-aikaisena jaksotyössä, työaika 90 h / 3 vkoa. Miten arkipyhä (esim. helatorstai) vaikuttaa työaikaani?

 

Kunta-alalla osa-aikaisena työskenneltäessä työaikaa lyhentävistä arkipyhistä ja aattopäivistä työaikalyhennys lasketaan osa-aikatyöajan suhteessa kokoaikaisen työaikalyhennyksestä 7 h 39 minuutista. Esim. jos tekee 50 % työaikaa, lyhennys on 3 h 49 min ja 90 h tekevien kohdalla lyhennys on 78.43 % 7 h 39 minuutista eli 6 h.

Sosiaalipalvelualalla ja terveyspalvelualalla olevien osalta arkipyhä- ja aattopäivätyöajanlyhennys on keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän pituinen. Ei kuitenkaan lyhyissä työsuhteissa.

Palvelulaitosten työantajayhdistyksen työehtosopimus: Osa-aikatyön arkipyhälyhennys on samassa suhteessa lyhyempi kuin säännöllinen työaika on täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi. Jos arkipyhä on vuosiloman tai työloman sisällä lyhennystä ei tehdä.

 

Saanko käydä työajalla lääkärissä?

 

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan työnantajan määräämiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin taikka työn edellyttämiin lakimääräisiin tarkastuksiin kulunut aika luetaan työajaksi, silloinkin kun em. tutkimus tai tarkastus tapahtuu työajan ulkopuolella. Matka-aikoja ei lueta työajaksi. Tarvittaessa tutkimukseen kuluneesta ajasta esitetään todistus.

Lääkärin määräämiin tutkimuksiin, kuten erikoislääkärin, laboratorio- tai röntgentutkimuksiin kulunutta aikaa ei lueta työajaksi, mutta mikäli työntekijä todellisen tarpeen vaatiessa joutuu työaikana em. tutkimuksiin, järjestetään niitä varten vapautus työstä. Sama koskee synnytystä edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuksia, (lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilökunnan suorittama tutkimus) mikäli tällainen tutkimus on suoritettava työaikana. Tutkimukset tulisi suorittaa ensisijaisesti työajan ulkopuolella.

Mikäli tutkimus tai hoitotoimenpide matka-aikoineen ajoittuu työntekijän varsinaiseen työaikaan, työaikaa ei tästä syystä pidennetä.

Määräykset eivät koske oma-aloitteisia lääkärissä tai tutkimuksessa tai hoidossa käyntiä eikä useamman päivän kestäviä tutkimuksia oma-aloitteisen lääkärissäkäynnin yhteydessä.

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaan työnantaja ei vähennä työntekijän palkkaa, jos työntekijä käy sairauden toteamiseksi, hoidon tai apuvälineen määräämiseksi välttämättömissä lääkärin tarkastuksissa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- tai röntgentutkimuksessa ja tutkimukset tehdään tarpeetonta työajan menetystä välttäen, eikä tarkastuksia ole voitu suorittaa työajan ulkopuolella ja niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.

Raskauden aikaiset, synnytystä edeltävät lääketieteelliset tutkimukset, eivät vähennä työntekijän palkkaa.

Työntekijä käy uuden työn edellyttämässä tai muussa lakisääteisessä lääkärintarkastuksessa. Tällöin työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset.

Terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukaan sovelletaan lääkärissä käyntejä kuten sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa. Jos työntekijä saa tutkimusten ajalta sairausajan palkkaa, eivät nämä määräykset tule sovellettavaksi.

Lisäksi tutkimuksesta aiheutuvan työkyvyttömyyden sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvan tarkkailun tai sairaalatutkimuksen ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkka. Samoin myös palkka suoritetaan aikaisemmin todetun sairauden johdosta suoritettavat lääkärintarkastukset sairauden pahentuessa, kroonisen sairauden edellyttämät lääkärin tarkastukset erikoislääkärillä hoidontarpeen määrittämiseksi sekä syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys.

Samoin lakisääteiset työterveyshuollontarkastukset, ja muut lakisääteiset tarkastukset, jotka on hyväksytty työterveyshuollon suunnitelmassa.

Palvelulaitosten työantajayhdistyksen työehtosopimus: Lääkärin tutkimusten työajaksi lukeminen määräytyy samoin kuten kunta-alalla.

 

Työnantajani ehdotti, että osallistuisin koulutukseen, josta olisi minulle hyötyä. Luetaanko koulutukseen osallistuminen työaikaan, vai pitääkö minun mennä koulutukseen omalla ajalla?

 

Kunta-alalla koulutukseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei kysymyksessä ole työnantajan itsensä järjestämä välittömästi työntekijän työtehtäviin liittyvä sekä työtehtävien hoidon kannalta välttämätön ja työnopastukseen rinnastettava koulutus, josta työntekijä ei voi työvelvollisuuksiaan laiminlyömättä kieltäytyä.

Koulutusta varten annetaan työntekijälle joko virkamatkamääräys/työmääräys tai koulutusaika on virka- tai työvapaata.

Paikallisesti sopimalla voidaan kaikki koulutusaika lukea työajaksi.

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaisen koulutussopimuksen mukaan työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksesta aiheutuneet kustannukset ja säännöllisen työajan ansion menetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä työaikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Terveyspalvelualalla kouluttautumisesta on vastaavat määräykset kuin yksityisellä sosiaalipalvelualalla ja lisäksi työnantajien vastuulla on järjestää henkilöstölle mahdollisuus hyvään ammatilliseen hallintaan työtehtävien muutoksia ja kehittymistä tukevan suunnitelmallisen henkilöstökoulutuksen avulla. Koulutukseen suositellaan käytettäväksi valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti keskimäärin vähintään 3 päivää vuodessa huomioiden henkilöstön työtehtävät.

Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus: Koulutusajan lukeminen työajaksi määräytyy samoin kuin kunta-alalla

 

Työskentelen jaksotyössä. Minulle on suunniteltu seuraavanlainen työpäivä perjantaiksi: aamuvuoro 7.00-13.00 ja yövuoro 21.00 - 07.00. Onko työpäivä KVTES:n säännösten mukainen?

 

Kaikki työehtosopimukset: Vuorokautinen lepoaika määräytyy työaikalain mukaan ja sen mukaisesti jaksotyössä työvuoron alusta lukien 24 tunnin kuluessa tulee olla yksi 9 tunnin keskeytymätön lepoaika. Varallaoloaikana tehtävää työtä määräys ei koske. Työvuoro 7.00 - 13.00 ja 21.00 - 7.00 ei täytä vuorokautisen lepoajan vaatimusta. Pätkäaamuvuoron tulee päättyä kello 12.00, tai yötyövuoron tulee alkaa kello 22.00, jotta 9 tunnin päivittäinen lepoaika täyttyisi.

Tilapäisesti sopimalla vuorokausilepoa voidaan lyhentää työntekijän suostumuksella, mutta lepoajan on kuitenkin oltava vähintään 5 tuntia ja poikkeama saa olla enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerrallaan. Korvaavat lepoajat tulee antaa mahdollisimman nopeasti poikkeaman jälkeen viimeistään yhden kuukauden kuluessa poikkeamasta.

 

Mitä on harmaa ylityö ja miksi sen tekemistä ei suositella?

 

Kaikki työehtosopimukset: Harmaasta ylityöstä on kyse silloin, kun esimerkiksi tehdään täydessä työaikajaksossa ylimääräinen työvuoro ja siitä annetaan korvaus yksinkertaisina tuntipalkkoina tai siirretään annettavaksi korvaus tunti tunnista seuraavalla työaikajaksolla. Ylityöstä kuuluu maksaa korotettu tuntipalkka ja vastaava vapaa-aika.

Harmaata ylityötä on myös sellainen työnantajan työ, jota ei merkitä työaikakirjanpitoon, kuten tullaan työvuoroon huomattavasti ennen työvuoron alkamista ja työskennellään työvuoron jälkeen, eikä tällaista aikaa ole työnantajan aloitteesta pyydetty tekemään, jolloin se olisi työvuoroluetteloon merkittävää ylityötä.

 


Esimieheni muutti työvuorolistaani kesken kuluvaa jaksoa, koska hän ei tavoittanut ketään sijaista. Toimiko esimieheni oikein?

 

Kunnallisella alalla työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä. Työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun työvuoroluettelon työtuntien alittuminen ei sinänsä ole perusteltu syy työtuntien muuttamiseen. Työntekijän suostumuksella työvuoroluetteloa voidaan aina muuttaa. Työvuoroluetteloon tulee tehdä vain ne muutokset, jotka ovat työn kannalta välttämättömiä. Perustellun syyn olemassa olo harkitaan kussakin tapauksessa erikseen.

Perusteltuina syinä voidaan pitää toiminnallisia syitä, esim. työntekijän sairastuminen ja siihen sijaisen tarve, tai työvuoroluettelo on laadittu virheellisesti. Työpaikalle työvuoroonsa saapuneen työvuoroa ei voi perua tai muuttaa ilman asianomaisen suostumusta.

Muutoksista on ilmoitettava mahdollisimman pian sille, jota muutos koskee. Pelkkä merkintä työvuorolistaan ei riitä informaatioksi.

Työsuojelunäkökohdat huomioiden tulee työvuorosta poisjääneen tilalle pyrkiä saamaan muu kuin työvuoronsa juuri lopettanut työntekijä.

Yksityisellä sosiaalipalvelualalla työvuoroista laaditaan etukäteen tasoittumisjaksolle työvuoroluettelo, joka on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen kunkin luettelon alkua. Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa vain sovittaessa tai työn teettämisedellytyksissä tapahtuvan ennalta arvaamattoman muutoksen takia. Tällöinkin muutoksesta on pyrittävä sopimaan ja siitä tulee ilmoittaa työntekijälle mahdollisimman varhain.

Terveyspalvelualalla työvuoroista laaditaan etukäteen vähintään kolmen viikon ajalle työvuoroluettelo, joka on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen kunkin jakson alkua.

Työvuoromuutoksista sovitaan työntekijän kanssa.

Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus: Samoin kuin kunta-alalla.

 

Työskentelen jaksotyössä. Tasoittumisjakso on kolme viikkoa. Minulla on vain yksi viikonloppu vapaana seuraavalla listalla ja muuten yksittäisiä vapaapäiviä. Onko lista suunniteltu oikein?

 

Kunta-alalla viikoittainen vapaa-aika on työaikalain mukainen siten, että työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 h tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Tarvittaessa viikoittaista vapaa-aikaa voidaan muuttaa.

Jaksotyössä tulisi kussakin työpisteessä pyrkiä antamaan työntekijöille sama määrä vapaapäiviä viikonloppuna tietyn ajan jakson kuluessa. Ajanjaksoa ei määritellä työehtosopimuksessa. Työvuorot suunnitellaan siten, että sunnuntai ja lauantai ovat mahdollisuuksien mukaan vapaapäiviä.

Jollei toimintojen luonne muuta vaadi, työntekijän säännöllinen työaika sijoitetaan viidelle työpäivälle viikossa. Työvuorot suunnitellaan siten, että työntekijälle pyritään antamaan kaksi peräkkäistä vapaapäivää viikon aikana. Perättäisten vapaapäivien antaminen ei ole ehdotonta ja tästä syystä voi olla myös yksittäisiä vapaapäiviä.

Vapaa-ajan antamista säätelee 35 tunnin yhdenjaksoisen vapaa-ajan antamista koskevat määräykset. Tämä täyttyy esimerkiksi niin, että lopettaa yötyö vuoron aamulla kello 7.00 ja on seuraavan päivän vapaana ja menee seuraavana päivänä aamuvuoroon kello 7.00 työhön, jolloin väliin jäävä aika on 48 tuntia, tai aamuvuoro päättyy kello 15.00 ja seuraava päivä on vapaa ja seuraavana päivänä menee aamuvuoroon kello 7.00, työvuorojen väliin jäävä aika on 40 tuntia, jolloin tuo viikoittaisen 35 tunnin vapaa-aika vaatimus täyttyy.

Yksityisellä sosiaalipalvelualalla työntekijälle annetaan vähintään 35 tunnin keskeytymätön viikkolepo kunakin kalenteriviikkona. Viikkolepo voidaan järjestää tilapäisesti työnantajan ja työntekijän välillä sopimalla myös siten, että se tasoittuu keskimäärin 35 tunniksi kahden viikon aikana mutta tällöinkin kullakin viikolla tulee olla vähintään 30 tunnin viikkolepo.

Työviikko järjestetään keskimäärin enintään viisipäiväiseksi. Viikon toinen vapaapäivä pyritään mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan viikkolepopäivän yhteyteen lähinnä lauantaiksi, elleivät työjärjestelyt muuta edellytä.

Terveyspalvelualalla työntekijälle annetaan työaikalain edellyttämä viikoittainen vapaa-aika.

Työntekijälle annetaan työaikalain mukaisen viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi yksi vapaapäivä viikossa. Vapaa-aika on vähintään 24 tunnin pituinen ja sijoitetaan mikäli mahdollista lainmukaisen viikoittaisen vapaa-ajan yhteyteen ja on lähinnä lauantai.

Vapaapäivä annetaan saman viikon, jakson tai tasoittumisjakson aikana. Vapaapäivää voidaan siirtää enintään 3 kalenteriviikkoa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä sovita vapaan siirtämisestä enintään 12 kalenteriviikkoa. Siirretty vapaapäivä on annettava toisen vapaapäivän yhteydessä.

Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus:  kuten kunnalla. Lisäksi keskimääräinen viikoittainen vapaa-aika tulee antaa siten, että kahden viikon ajanjakson molemmilla viikoilla on keskeytymätön vapaa-aika. Lisäksi on poikkeuksia viikoittaisen vapaa-ajan antamisessa, jolloin ei noudateta viikoittaisen vapaa-ajan antamista.

 

Ruokatauko on aina ollut työpaikallani osa työaikaa. Nyt työnantaja haluaa muuttaa ruokatauon niin, että syömme omalla ajalla. Onko tämä mahdollista?

 

Kunta-alalla yleistyöajassa, toimistotyöajassa ja jaksotyöajassa oleville, jos vuorokautinen työaika on 6 tuntia pidempi eikä työntekijän paikallaolo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle on annettava työvuoronaikana vähintään puolen tunnin lepoaika (ruokailutauko), jota ei lueta työaikaan ja jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta.

Tänä aikana ei ole velvoitetta suorittaa työnantajan työtehtäviä, koska työnantaja ei maksa tältä ajalta palkkaa, vaan aika on työntekijän omaa aikaa. Työntekijän pyynnöstä lepoaika voidaan antaa 6 tuntia lyhyemmissäkin työvuoroissa, ellei tehtävien järjestely ole esteenä lepoajan antamiselle. Lepoaikaa ei saa sijoittaa työvuoron alkuun eikä loppuun.

Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia työntekijällä on niin halutessa oikeus pitää kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen enintään puoli tuntia kestävä lepoaika, joka ei kuulu työaikaan.

Jollei työaikaan kuulumatonta lepoaikaa voida työtehtävien laadun vuoksi järjestää, työntekijälle on annettava tilaisuus aterioida työpaikalla työaikana (esim. asumispalveluyksiköissä tai kotihoidossa voi olla tilanteita, jolloin työaikaan kuulumatonta ruokailutaukoa ei voida työtehtävien laadun vuoksi järjestää).

Jaksotyötä tekeville työntekijöille on annettava sairaaloissa, terveyskeskuksissa sekä hoito- ja huoltolaitoksissa puolen tunnin työaikaan kuulumaton lepotauko taikka työntekijän niin halutessa tilaisuus joutuisaan ateriointiin työaikana työpaikalla tai työnantajan osoittamassa asianomaisen laitoksen ruokalassa tai vastaavassa ruokailupaikassa edellyttäen, ettei työaikana ruokailusta aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille. Ruokailusta aiheutuva poissaolo työstä voi kestää enintään 15 – 20 minuuttia.

Työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 10 minuutin pituinen tauko (kahvitauko), joka luetaan työaikaan ja jonka aikana työntekijä ei saa poistua työpaikalta. Tauko järjestetään tarvittaessa vuorottain ja muutoinkin siten, ettei tauosta aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille. Taukoa ei saa sijoittaa työvuoron alkuun tai loppuun.

Paikallisesti sovituissa ns. pitkissä työvuoroissa (tuplavuorot) lisätauoista sovitaan paikallisella sopimuksella.

Yksityisellä sosiaalialalla vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perusteltua syytä muuhun menettelyyn, ½ tunnin ruokailutaukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoiseksi. Ruokailutauko voidaan paikallisesti sopia 1 tunnin pituiseksi. Mikäli toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpaikalta ruokatauon aikana, ei ruokataukoa lueta työaikaan kuuluvaksi ajaksi.

Ellei työntekijällä ole mahdollisuutta poistua työpaikalta, on hänellä oikeus työaikana tapahtuvaan vähintään 20 minuutin ruokataukoon.

Ruokatauko tulee järjestää ainakin niille työpäiville, joiden kesto on yli 5 tuntia.

Kahvitauko:  ei työehtosopimusmääräyksiä. Sovitaan työnantajan kanssa.

Terveyspalvelualalla, jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika on vähintään 5 tuntia, annetaan työntekijälle ½ tunnin – 1 tunnin pituinen työaikaan kuulumaton ruokatauko, jolloin hän voi poistua työpaikalta. Jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika on 5 – 6 tuntia, voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia siitä, ettei ruokataukoa anneta.

Työnantajan ja työntekijän välillä voidaan myös sopia mahdollisuudesta ruokailla työn aikana, jolloin ruokatauon pituus on vähintään 20 minuuttia. Työsopimuksella sovitaan siitä, mitä edellä olevista vaihtoehdoista käytetään.

Kahvitauko: työntekijälle annetaan työn aikana sellaisena työnjohdon määräämänä aikana, jolloin se kunkin työntekijän osalta työtä haittaamatta käy päinsä, 10 minuutin pituinen virkistystauko.

Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus: Kuten kunta-alalla

 

Minulle on suunniteltu ensi viikonloppu vapaaksi. Olen lähdössä matkalle viikonlopuksi. Työnantaja ilmoitti minulle tänään, että minun pitää mennä töihin viikonlopuksi. Onko tämä mahdollista?

 

Kaikki sopimusalat: Työnantajan kutsuessa työntekijän työhön työvuoroluetteloon suunnitellulta vapaapäivältä työnantajan tulee sopia asiasta työntekijän kanssa. Vapaapäivältä työhön saapuminen aiheuttaa työvuorotaulukon muutoksen, josta on kunta-alalla viranhaltijoiden osalta ensisijaisesti pyrittävä sopimaan. Mutta viran luonteeseen kuuluu se, että tarvittaessa työnantaja voi määrätä viranhaltijan työhön.

Hätätyöhön voidaan sekä työntekijät että viranhaltijat määrätä työaikalain edellytyksin (tämä tulee harvoin normaalioloissa käytettäväksi).