Työsuojeluvaltuutetun oikeudet

Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöoikeus

Valtuutetulle on annettava vapautusta hänen säännöllisistä tehtävistään sellainen kohtuullinen aika, jonka puitteissa valtuutetun tehtävien hoitaminen on tosiasiallisesti mahdollista. Valvontalaista löytyy luettelo seikoista, jotka on otettava huomioon valtuutetun vapautusaikaa määrättäessä. Työsuojeluvaltuutetulle annettu vapautus otetaan huomioon töiden järjestelyssä ja sen tulee näkyä työvuoroluettelossa.

Työsuojeluvaltuutettu on valtuutetun tehtäväänsä hoitaessaan pois työpaikan koulutettua hoitohenkilöstöä koskevasta mitoituksesta. (Valvontalaki 34 § 1 MOM.)

Lakisääteinen minimivapautus vähintään kymmenen työntekijän työpaikalla on vähintään neljä tuntia kunkin neljän perättäisen kalenteriviikon pituisen ajanjakson aikana.

Kunta-alalla valtuutetun ajankäyttö määräytyy työsuojeluvaltuutetun ajankäyttösopimuksen mukaisesti. Lisätietoa ajankäyttösopimuksen soveltamisohjeista täällä.

Työsuojeluvaltuutetun tiedonsaantioikeus sekä oikeus saada koulutusta

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työnantajalta tarpeelliset tiedot yhteistoimintatehtävänsä hoitamista varten. Tällaisia tietoja ovat mm. työsuojelua koskevat asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan kuuluu pitää tai joita työnantajalla on hallussaan.

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tietoa ja koulutusta, jotta hän voi hoitaa tehtäväänsä. Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen koulutustarve ja –järjestelyt on käsiteltävä yhdessä työnantajan kanssa kahden kuukauden kuluessa valinnasta. Varavaltuutetun koulutustarpeeseen vaikuttaa se, miten laajasti hänen arvioidaan hoitavan tehtävää varsinaisen työsuojeluvaltuutetun esteen aikana.

Koulutuksesta ei saa aiheutua kustannuksia eikä ansion menetystä valtuutetulle eikä varavaltuutetuille. Kouluttaminen tapahtuu työaikana, ellei asiasta sovita toisin. Lue tarkemmin: Valvontalaki 32 § ja 33 §.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työsuojeluvaltuutetulle ei saa aiheutua ansionmenetystä valtuutetun tehtävien hoitamisesta. Työnantajalla on velvollisuus korvata ansionmenetys, joka aiheutuu työsuojeluvaltuutetulle työaikana hoidetuista valtuutetun tehtävistä. Lue tarkemmin: Valvontalaki 35 §.

Oikeus keskeyttää vaarallinen työ

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää välitöntä ja vakavaa hengen tai terveyden vaaraa aiheuttava työ. Valtuutetun on ilmoitettava keskeytyksestä työnantajalle etukäteen, jos tämä on mahdollista ja joka tapauksessa heti kun se on mahdollista. Työtä voidaan jatkaa vasta sen jälkeen, kun työnantaja on varmistanut, ettei vaaraa enää ole.
Lue tarkemmin: Valvontalaki 36 §.

Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja

Työsuojeluvaltuutetulla on ns. korostettu irtisanomissuoja kuten luottamusmiehelläkin. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöstön edustajan irtisanomissuoja on korkeampi kuin muun työntekijän. Lue tarkemmin: Valvontalaki 37 § JA Työsopimuslaki 7 luvun 10 § ja Rikoslaki RL 47:4 §

Varatyösuojeluvaltuutetun sijaantulo

Työsuojeluvaravaltuutettu hoitaa valtuutetun tehtäviä, jos varsinainen työsuojeluvaltuutettu on estynyt hoitamaan tehtäväänsä. Työsuojeluvaltuutetun on aina ilmoitettava työnantajalle esteestään ja tehtävän siirrosta varavaltuutetulle.

Jos työsuojeluvaltuutetulla on tilapäinen este hoitaa tehtäviään (esim. vuosi- tai sairausloma, opintovapaa ym. työvapaa), hoitaa varavaltuutettu välttämättömät työsuojeluvaltuutetun tehtävät, joita ei voida siirtää odottamaan työsuojeluvaltuutetun esteen päättymistä (esim. osallistuminen työsuojelutarkastukseen tai tapaturman tutkintaan).