Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaa edistää työssä olevan jaksamista. Samalla se antaa työttömälle työnhakijalle mahdollisuuden saada määräaikaisen työn avulla työkokemusta. Työnantaja voi puolestaan saada uutta osaamista työyhteisöönsä. Vuorotteluvapaalain ehdot muuttuivat 1.1.2016.

Muutokset 1.1.2016 alkaen voimaan tulleessa laissa:

  • vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys nousee 20 vuoteen (aiemmin 17 vuotta)
  • vapaan enimmäiskesto lyhenee 180 kalenteripäivään (aiemmin 360 kalenteripäivää)
  • mahdollisuus jaksottaa vapaa useampaan jaksoon poistuu (aiemmin mahdollista jaksottaa useampaan vähintään 100 kalenteripäivän jaksoon)
  • vähintään 25 vuoden työuran tehneiden korkeampi vuorottelukorvaus poistuu (aiemmin pitkän työuran tehneillä korvauksen taso oli 80 prosenttia työttömyyspäivärahasta).

Mikäli vuorotteluvapaa on alkanut ennen 1.1.2016 tai mikäli sopimus vuorotteluvapaalle jäämisestä on tehty ennen 1.1.2016 ja vuorotteluvapaa alkaa viimeistään 31.3.2016, sovelletaan vuorotteluvapaaseen vanhan lain säännöksiä.

Vuorotteluvapaan edellytykset

Vuorotteluvapaalakia sovelletaan työsuhteessa ja virkasuhteessa sekä siihen verrattavassa palvelussuhteessa olevaan henkilöön. Vuorotteluvapaalle voi jäädä kokoaikatyöntekijä ja työntekijä, jonka työaika on yli 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta.

Vuorotteluvapaalle ei voi jäädä henkilö, jota työttömyysturvalaissa pidetään päätoimisena yrittäjänä ja jolla tästä syystä ei olisi oikeutta työttömyysetuuteen.

Vuorotteluvapaasta sopiminen

Vuorotteluvapaa edellyttää sopimista työnantajan kanssa. Se perustuu vapaaehtoisuuteen työntekijän ja työnantajan kesken. Kun asiasta on sovittu, siitä tehdään kirjallinen sopimus.

Vuorottelusopimus ja työsopimus sijaisen palkkaamisesta vuorotteluvapaan ajaksi on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) hyvissä ajoin ennen vuorotteluvapaan alkamista.

Sijaisen palkkaaminen

Sijaisen pitää olla työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimisto) oleva työtön työnhakija. Sijaista ei tarvitse palkata samoihin tehtäviin kuin vuorotteluvapaalle lähtevä, mutta työnantajan pitää olla kuitenkin sama.

Työhistoriaedellytys

Vuorotteluvapaan edellytyksenä on 20 vuoden työhistoria ennen vuorotteluvapaan alkamista. Työhistoriaa laskettaessa otetaan huomioon eläkevakuutettu työ, jota henkilö on tehnyt 18 vuotta täytettyään.

Jos henkilö haluaa lähteä uudelleen vuorotteluvapaalle, edellytetään uutta työhistoriaa, joka on viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä.

Vuorotteluvapaalle jäävän on hyvissä ajoin ennen vuorotteluvapaan alkamista otettava yhteyttä työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) vuorotteluvapaan edellytysten selvittämiseksi.

Työhistoria-ajasta enintään neljännes voi olla ns. työntekoon rinnastettavaa aikaa. Tällä tarkoitetaan aikaa, jolta henkilölle on maksettu äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa. Myös hoitovapaalla sekä varusmies- ja siviilipalveluksessa oloaika on työntekoon rinnastettavaa aikaa.

Vuorotteluvapaalle aikova voi tilata Eläketurvakeskuksesta oman ansiotyöluettelonsa, josta ilmenee yksityisten työnantajien palveluksessa ja yrittäjänä tehty työ. Julkisista palvelussuhteista voi tilata rekisteriotteen Kuntien eläkevakuutuksesta.

Lue lisää:
www.etk.fi        
www.keva.fi

 
Työssäoloedellytys

Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että työntekijän kokoaikainen (yli 75 %) työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän 13 kuukauden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa tai osa-aikatyötä.

Vain sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan työssäoloon 13 kuukauden työssäoloaikaa laskettaessa.

Vuorotteluvapaan kesto, jaksottaminen ja pidentäminen

Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 100 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti ja enintään 180 kalenteripäivää.

Vuorottelukorvaus

Vuorottelijalla on oikeus vuorottelukorvaukseen vuorotteluvapaan ajalta. Oikeus vuorottelukorvaukseen jatkuu, vaikka sijaisen palvelussuhde päättyy ennen vuorotteluvapaan päättymistä.

Korvauksen suuruus

Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Lapsikorotuksia ei oteta huomioon.

Korvaus on veronalaista tuloa. Vuorottelukorvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan poikkeuksellisesti vuorotteluvapaata edeltävän 52 viikon ajalta saatujen palkkatulojen perusteella.

Jos työntekijä on ollut vähintään 10 kuukautta työttömyyskassan jäsenenä välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista, korvaus lasketaan ansiosidonnaisesta päivärahasta ja korvauksen maksaa työttömyyskassa. Muissa tapauksissa korvaus lasketaan peruspäivärahasta ja korvauksen maksaa Kela.

Katso tästä vuorotteluvapaakorvauksen suuruus

Työn tekeminen vuorotteluvapaan aikana ja opiskelu

Työn tekemistä vuorotteluvapaan aikana ei ole kielletty, vaikka se onkin ristiriidassa järjestelmän tarkoituksen kanssa eli tukea työssä jaksamista ja tarjota työpaikka työttömälle työnhakijalle.

Kaikenlainen opiskelu on sallittua vapaan aikana. Korvauksen saajalla ei ole kuitenkaan oikeutta opintotukeen.

Oikeus palata aikaisempaan työhön

Vuorottelijalla on oikeus palata siihen työhön, mistä jäi vapaalle. Jos tämä ei ole mahdollista, työantajan pitää tarjota vastaavaa työtä tai viime kädessä työsopimuksen mukaista työtä. Mikäli työhön paluussa on ongelmia, kannattaa ottaa yhteyttä SuPerin edunvalvontaan.

Tarkempia tietoja vuorotteluvapaasta ja sen hakemisesta löytyy TE-keskuksen verkkosivuilta.