• 30-60-90-malli/varhaisen välittämisen malli

      Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan (30 päivää). Aika lasketaan vuoden kertymänä.

      Työntekijän on haettava sairauspäivärahaa kahden kuukauden (60 päivää) kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta ja osasairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta halutaan.

      Jos työkyvyttömyys pitkittyy, on työnantajan arvioitava yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän jäljellä oleva työkyky ja mahdollisuudet jatkaa työssä. Työterveyslääkärin lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista tarvitaan viimeistään, kun kahden vuoden aikana on kertynyt 90 sairauspäivärahapäivää. Työntekijän on toimitettava lausunto Kelaan.

    • Äitiysloman palkallisuus siirryttäessä hoitovapaalta äitiyslomalle

      Tätä ohjetta noudatetaan ennen 1.8.2022 voimaan tulleen perhevapaauudistuksen mukaisiin perhevapaisiin.
      Työnantajan velvollisuus maksaa äitiysvapaan ajalta palkkaa työntekijälle riippuu kunkin alan työehtosopimuksesta. Superilaisten yleisimpien työehtosopimusten (KVTES, SOSTES, AVAINTES, TPTES) mukaan työntekijällä on oikeus äitiysvapaan palkkaan, jos työntekijä siirtyy hoitovapaalta äitiyslomalle. Työntekijän on noudatettava kahden kuukauden ilmoitusaikaa ennen äitiysvapaan alkamista.

    • Autonominen työvuorosuunnittelu

      Työaika-autonomialla tarkoitetaan yhteisöllistä työvuorojen suunnittelukäytäntöä, jossa jokainen työntekijä suunnittelee omat työvuoronsa yhteistyössä muiden työntekijöiden kanssa. Työntekijällä on vapaus ja vastuu suunnitella omat työvuorot työpaikalla yhdessä sovittujen pelisääntöjen ja olemassa olevien reunaehtojen puitteissa. Työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa työvuorojen pituuteen, aamu-, ilta- ja yövuorojen määriin sekä vapaiden rytmittelyyn ja sijaintiin. Autonominen työaikasuunnittelu ei muuta työhöntuloaikoja eikä säännöllisen työajan pituutta.

      Noudatettava työehtosopimus, työaikalaki, paikalliset sopimukset sekä yksikön toiminta toimivat reunaehtoina työvuorosuunnittelulle. Pelisääntöjen avulla varmistetaan toimintojen sujuminen sekä se, että työvuorosuunnittelu on oikeudenmukaista ja tasapuolista.

      Mahdollisuus suunnitella omat työvuorot helpottaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista, koska pyrkimys on, että jokainen työntekijä voisi suunnitella mahdollisuuksien mukaan omaa elämäntilannetta palvelevia työvuoroja. Työaika-autonomia ei kuitenkaan tarkoita sitä, että valitaan aina parhaimmat vuorot, vaan että jokaisen toiveita ja mieltymyksiä pyritään tasapuolisesti huomioimaan. Kuormittavassa vuorotyössä tämän on todettu parantavan työhyvinvointia ja sitä kautta jaksamista.

      Työaika-autonomiaan siirtyminen mahdollistaa joustavan työajan käytön ja tasapuolisen ja oikeudenmukaisen työvuorosuunnittelun. Vaikka työntekijät suunnittelevat työvuorot, tekee lopullisen hyväksymisen aina esimies, joka myös vastaa työvuorosuunnittelun asianmukaisuudesta.

    • Eläketapahtumaan johtava osatyökyvyttömyyseläke ja irtisanominen

      Työntekijä voi saada osatyökyvyttömyyseläkettä, jos hänen työkykynsä on alentunut vähintään 40 %, mutta hän kuitenkin selviää osa-aikatyöstä tai työsopimuksensa mukaisia tehtäviä kevyemmistä työtehtävistä. Osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää, että työntekijä sopii työnantajan kanssa osa-aikatyön tekemisestä eläkkeen ohella. Työntekijällä ei siten ole ehdotonta oikeutta saada työaikaansa lyhennettyä osatyökyvyttömyystilanteessa, mutta jo yleisen lojaliteettivelvollisuutensa nojalla työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä osatyökyvyttömyyseläkkeen ohella. Työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa työntekijää työkyvyn heikentymisen perusteella, mikäli irtisanominen olisi vältettävissä siirtymällä osa-aikatyön tekemiseen. Sama koskee määräaikaista osatyökyvyttämyyseläkettä eli osakuntoutustukea.

    • Eläketapahtumaan johtava sairausloma

      Pitkä ja luonteeltaan pysyvästä työkyvyttömyydestä johtuva sairausloma saattaa johtaa työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen saattaa tietyissä tilanteissa vaikuttaa jo maksettuihin palkkoihin.

      Kunta-alalla ja AVAINTES:n piirissä työskentelevillä työntekijöillä on pitkissä sairauslomissa oikeus saada uudelleen täysi palkkansa kalenterivuoden vaihtuessa, vaikka täyden palkan enimmäisaika 60 kalenteripäivää olisi jo tullut täyteen.

      Mikäli työkyvyttömyys johtaa eläkkeeseen, oikeutta täyteen palkkaan kalenterivuoden vaihtuessa ei ole. Vuoden vaihtuessa ei kuitenkaan aina vielä tiedetä, johtaako työkyvyttömyys eläkkeeseen vai ei. Näissä tilanteissa työntekijälle on saatettu maksaa liikaa palkkaa.

      Työnantajalla on oikeus periä liikaa maksettu palkka takaisin työntekijältä. Työnantaja voi tällöin periä ainoastaan sairausajan palkan ja Kelan maksaman sairauspäivärahan välisen erotuksen.

      Työntekijän kannattaa sopia työnantajan kanssa kuinka takaisinmaksu hoidetaan. Takaisinmaksun aikataulusta kannattaa neuvotella. Tarvittaessa työntekijä voi pyytää luottamusmiehen avukseen.

    • Eri työaikamuotojen tasoittumisjaksot

      KVTES

      Yleistyöaika
      Yleistyöajassa tasoittumisjakson maksimipituus on kuusi viikkoa. Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erityisen vaikeaa.

      Jaksotyö
      Jaksotyössä tasoittumisjakso on 2-4 viikkoa. Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erityisen vaikeaa.

      SOSTES

      Työaikajakson tasoittumisjakson pituus on 3-6 viikkoa. Paikallisesti voidaan sopia enintään 18 viikon tasoittumisjaksosta. Työvuoroista laaditaan etukäteen tasoittumisjaksolle työvuoroluettelo, joka on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen kunkin luettelon alkua.


      TPTES

      Normaalityöaikamuoto
      Tasoittumisjakso on enintään 12 viikkoa. Jos työajan tasoittumisjakso on kolmea viikko pidempi, suositellaan työvuoroluettelo laadittavaksi kuuden viikon ajalle. Tasoittumisjaksolle on kuitenkin laadittava työaikasuunnitelma, jos työntekijälle ilmenee mahdollisuuksien mukaan kunkin viikon tai kolmiviikkoisjakson työaika.

      Jaksotyö
      Tasoittumisjakso on enintään 2 kolmiviikkoisjaksoa. Paikallisesti voidaan sopia enintään vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta.


      AVAINTES

      Yleistyöaika
      Yleistyöajassa tasoittumisjakso on enintään 6 viikkoa. Työvuoroluettelo on laadittava koko ajalle.

      Jaksotyöaika
      Jaksotyöajassa tasoittumisjakso on enintään 6 viikkoa. Työvuoroluettelo on laadittava koko ajalle.

    • Esimerkkiruokailu

      Ruokatauko on aina työaikaa, jos työntekijä joutuu olemaan työvalmiudessa tai tavoitettavissa ruokatauon aikana.

    • Henkilökohtainen lisä

      Työnantaja voi maksaa henkilökohtaista lisää työntekijän osaaminen perusteella. Lisää maksetaan työntekijälle niin kauan kuin lisään oikeuttavat perusteet ovat olemassa. Mikäli henkilökohtaiseen lisään oikeuttavia maksuperusteita ole, työnantaja voi lopettaa henkilökohtaisen lisän maksamisen. Henkilökohtaista lisää maksetaan myös sairausloman aikana.

    • Henkilökunnan kuvien julkaiseminen

      Voidakseen julkaista työntekijän kuvan ja työntekijää koskevia muita tietoja esimerkiksi infotaululla, on julkaisemisen oltava asiallisesti perusteltua ja tarpeellista työnantajan toiminnan kannalta. Työnantajalta voi pyytää kirjallista selvitystä asiallisista perusteista ja siitä, miksi työnantaja katsoo julkaisun tarpeelliseksi työnantajan toiminnan kannalta. Mikäli edellä esiin tuodut edellytykset eivät täyty, ei työnantaja voi julkaista kuvia ilman suostumusta.

    • Henkilöstömäärä varhaiskasvatuksessa

      Varhaiskasvatuksessa henkilöstön määrästä säädetään varhaiskasvatuslaissa (540/2018) sekä valtioneuvoston asetuksessa varhaiskasvatuksesta (1586/2019).

      Lakitekstin mukaan yli kolmevuotiaiden lasten ryhmässä tulee olla yksi kelpoisuusehdot täyttävä työntekijä seitsemää enemmän kuin viisi tuntia päivässä paikalla olevaa lasta kohden ja alle kolmevuotiaiden ryhmässä yksi kelpoinen työntekijä neljää lasta kohden.

      Varhaiskasvatuslaissa säädetään, että yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito-, opetus- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Kolme vuotta täyttäneiden kokopäiväryhmässä saa olla samanaikaisesti enintään 21 lasta ja alle kolmevuotiaiden ryhmässä enintään 12 lasta. Tästä mitoituksesta voi poiketa vain tilapäisesti ja lyhytaikaisesti.

      Mitä tehdä, jos mitoitus ei täyty?

      Keskustelkaa työpaikalla asiasta esimiehen kanssa. Ottakaa keskusteluun mukaan myös luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu (jos on). Kirjatkaa ylös, alittuuko mitoitus vuoroittain, päivittäin vai viikoittain.

    • Henkilöstönsiirtosopimus

      Liikkeen luovutuksen yhteydessä voidaan henkilöstön siirtosopimuksella sopia, että siirtyvän henkilöstön työsuhteiden ehdot - tai osa ehdoista - säilyy samansisältöisinä myös työehtosopimuskauden päättymisen jälkeen.

      Liikkeen luovutuksessa siirtyvien työntekijöiden työsuhteissa sovellettava työehtosopimus pysyy voimassa työehtosopimuksen sopimuskauden päättymiseen asti. Sopimuskauden päätyttyä työehtosopimus voidaan uuden työnantajan toimesta vaihtaa.

      Henkilöstön siirtosopimuksella voidaan sopia, että siirtyvien työntekijöiden työsuhteiden ehdot, kuten vuosiloman ansainta, eivät heikkene työehtosopimuksen vaihtumisen johdosta.

      Henkilöstön siirtosopimuksella voidaan myös sopia esimerkiksi siirtyvän henkilöstön eläketurvan säilyttämisestä työnantajan ottamalla lisäeläkkeellä sekä siitä, miten palkkaus järjestetään uuden työehtosopimuksen mukaiseksi niin, että palkka ei heikkene. Työntekijän palkka ei kuitenkaan saa heikentyä, vaikka henkilöstön siirtosopimusta ei tehtäisi.

      Henkilöstön siirtosopimuksella ei voida sopia työntekijöiden etujen heikennyksistä.

      Työnantajalla ei ole lakiin tai työehtosopimukseen perustuvaa velvollisuutta suostua henkilöstön siirtosopimuksen tekemiseen. Henkilöstön siirtosopimuksen tekemiseen olisi kuitenkin syytä pyrkiä.

      Voit olla yhteydessä työpaikkasi luottamusmieheen tai SuPeriin liikkeen luovutukseen ja henkilöstön siirtosopimukseen liittyvissä kysymyksissä.

    • Hoitovapaailmoitus

      Hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Ottolapsen hoidon vuoksi pidettävästä vapaasta ilmoitettaessa on, jos mahdollista, noudatettava edellä säädettyä ilmoitusaikaa.

      Voit kysyä työnantajaltasi, miten hän haluaa, että hoitovapaasta ilmoitetaan. Suosittelemme kuitenkin, että teet ilmoituksen kirjallisesti esimerkiksi sähköpostitse ja pyydät työnantajalta vastauksen ilmoitukseen. Tällöin, jos hoitovapaasta tulee myöhemmin työnantajan kanssa erimielisyyttä, sinulla on näyttää, mitä hoitovapaasta on sovittu.

      Jos työnantajasi ei vastaa ilmoitukseen, älä jää passiiviseksi, vaan ota yhteyttä työnantajaasi ja varmista, että tämä on saanut ilmoituksesi.

      Ilmoitus on vapaamuotoinen, mutta siitä tulisi käydä ilmi ainakin perustiedot, kuten hoitovapaan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä nimesi ja yhteystietosi. Kerro myös ilmoituksessa, että kyse on nimenomaan hoitovapaasta.

    • Hoitovapaalta siirtyminen opintovapaalle

      Hoitovapaan voi perua perustellusta syystä. Perusteltuna syynä voidaan pitää esimerkiksi lapsen tai toisen vanhemman vakavaa ja pitkäaikaista sairastumista, kuolemaa taikka lapsen vanhempien erilleen muuttamista tai avioeroa. Opintovapaalle voi hoitovapaalta siirtyä ainoastaan sopimalla työnantajan kanssa. Jos hoitovapaa päättyy ja siitä siirrytään opintovapaalle, on myös kyseessä sopiminen työnantajan kanssa.

    • Hoitovapaan jakaminen useampaan jaksoon

      Molemmilla vanhemmilla on oikeus hoitovapaaseen. Hoitovapaalla voi olla kerrallaan vain toinen vanhemmista.

      Hoitovapaan jaksottaminen mahdollistaa sen, että perheen valinnan mukaan kumpikin vanhemmista voi halutessaan hoitaa lasta. Lapsen vanhemmat voivat jäädä kotiin hoitamaan lasta siten, että kumpikin pitää peräkkäin yhden tai vuorotellen kaksi hoitovapaajaksoa. Hoitovapaa on siis jaettavissa kahteen jaksoon hoitovapaan käyttäjää kohden.

      Jaksojen vähimmäispituus on yksi kuukausi. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia työntekijän oikeudesta pitää kahta useampia ja kuukautta lyhyempiä hoitovapaajaksoja. Hoitovapaajaksojen enimmäispituutta rajoittaa ainoastaan hoidettavan lapsen ikä. Hoitovapaata voi käyttää siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.

      Sopimus hoitovapaasta on syytä tehdä kirjallisesti.

    Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Käänny esimiehesi, luottamusmiehesi tai ammattiosastosi puheenjohtajan puoleen. Katso myös: apua ongelmatilanteisiin »

    Anna palautetta ja auta meitä kehittämään palvelua. Lähetä kehitysehdotuksesi Usein kysytyt kysymykset -palstaan liittyen sähköisellä lomakkeella »