• Miten toimia, jos työnantaja ehdottaa harmaata ylityötä?

    Työntekijän ei tarvitse eikä kannata suostua tekemään harmaata ylityötä!

    Työntekijälle tiedoksi annettu ja vahvistettu työvuoroluettelo on sitova, joten sen muuttaminen voi tapahtua vain työntekijän suostumuksella tai painavasta tai perustellusta syystä.

    Työvuoron muuttamiseen oikeuttavan perustellun syyn olemassaolo on harkittava tapauskohtaisesti. Jos työvuoroluettelon muutos johtaa ylityön tekemiseen, työntekijä voi kieltäytyä ylityön tekemisestä. Jos työvuorolista on suunniteltu alun perin vajaaksi, kyseessä ei ole ennalta-arvaamaton tai yllätyksellinen syy, eikä työvuoroluettelon muuttamiselle ole tällöin muodostunut hyväksyttävää syytä.

    Myös aikahyvitysten lisääminen tai vähentäminen on työvuoroluettelon muuttamista, jota ei saa tehdä ilman perusteltua syytä tai työntekijän suostumusta.

    Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan ylityön muodostuminen ei ole pätevä syy muuttaa työvuoroluetteloa (III luku 30 § 2 mom.). Työvuoroluetteloa ei saa siis muuttaa vähentämällä tunteja pelkästään sen vuoksi, että jakson lopussa säännöllinen työaika ylittyisi ja muodostuisi korvattavaa ylityötä. Tuntien alittuminen ei vastaavasti ole pätevä syy työvuoroluettelon muuttamiselle.

    Jos työntekijä on jo aloittanut työvuoronsa tai saapunut työvuoroon, kyseessä olevaa työvuoroa ei voi enää muuttaa. Esimerkiksi päiväkodissa ei voi siirtää jo aloitetun työvuoron tunteja toiseen ajankohtaan, vaikka työvuoron kuluessa hoidettavia lapsia ei enää olekaan paikalla (esim. lapset ovat sairastuneet tai heitä ei tuodakaan hoitoon).

    Jaksotyössä on pelkästään jakson ylityötä, ei siis päivittäistä eikä viikoittaista ylityötä. Kolmen tai kuuden viikon jakson päättymisen jälkeen tiedetään, onko kyseessä olevalla jaksolla syntynyt ylityötä vai ei. Jos perusteltu syy on olemassa, voidaan jaksotyössä muuttaa työvuoroluetteloa siten, että toiseen kohtaan lisätään tunteja ja toisesta niitä vähennetään, jolloin ylityötä ei muodostu. Jotta näin voidaan tehdä, on oltava kaksi erillistä, itsenäistä perusteltua syytä, ensimmäinen tuntien lisäämiselle tai toinen tuntien vähentämiselle.

    Työntekijän suostumuksella työvuoroluetteloa voidaan kuitenkin aina muuttaa. Jos siis teet ylimääräisiä tunteja ja ylityöt korvataan vapaa-aikana, älä suostu ottamaan tunteja vapaana samalla työaikajaksolla vaan vasta seuraavalla, niin saat tunnit korotettuna!

  • Opintovapaa ja liikkeenluovutus

    Liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Myös opintovapaalla olevan työntekijän työsuhde siirtyy liikkeen luovutuksessa uudelle työnantajalle samaan tapaan kuin muidenkin työntekijöiden työsuhteet.

  • Opintovapaa ja työnantajan konkurssi

    Työnantaja ei saa irtisanoa tai purkaa työntekijän työsuhdetta sillä perusteella, että työntekijä on hakenut tai käyttänyt opintovapaata. Opintovapaa ei kuitenkaan estä irtisanomista, jos siihen on muu laillinen peruste.
    Mikäli työnantaja asetetaan konkurssiin opintovapaan aikana, saadaan työsopimus sen kestosta riippumatta molemmin puolin irtisanoa päättymään. Irtisanomisaika on tällöin 14 päivää. Mikäli työntekijällä on maksamattomia palkkoja työnantajalta, palkan konkurssin ajalta maksaa konkurssipesä. Jos yrityksellä ei ole varaa lopputilin maksamiseen, yleensä pesänhoitaja hakee palkkaturvasta työntekijöiden palkkasaatavat.

  • Opintovapaan antaminen

    Opintovapaa myönnetään antamalla työntekijälle etukäteen määrättynä aikana yksi tai yhdenjaksoisesti useampia kokonaisia vapaapäiviä. Opintovapaa voidaan myöntää myös antamalla osia työpäivästä vapaaksi tai muodostamalla se useasta vapaajaksosta, joiden välillä työntekijä on työssä. 

  • Opintovapaan kesto ja vapaan hakeminen

    Työntekijällä on oikeus saada opintovapaata viiden vuoden aikana yhteensä kaksi vuotta, mikäli päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan on yhdessä tai useammassa jaksossa kestänyt yhteensä vähintään vuoden.

    Työntekijällä on oikeus yhteensä enintään viisi päivää kestävään opintovapaaseen, jos päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan yhdessä tai useammassa jaksossa on kestänyt vähintään kolme kuukautta.

    Yli viisi työpäivää kestävää opintovapaata on haettava kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 päivää ennen opintojen alkamista.

    Enintään viisi työpäivää kestävää opintovapaata on haettava suullisesti tai kirjallisesti työnantajalta vähintään 15 päivää ennen suunnitellun opintojakson alkamista, jollei työntekijän ja työnantajan kesken muuta erikseen sovita.

  • Työnantajan oikeus saada selvitys siitä, mihin opintovapaata käytetään

    Opintovapaa on käytettävä opintoihin. Työnantajalla on oikeus saada opetuksen järjestäjältä nähtäväkseen todistus siitä, että opintovapaalla oleva työntekijä on osallistunut opetukseen. Mikäli tällaista todistusta ei ilman hyväksyttävää syytä ole esittää, on työnantajalla oikeus olla antamatta opintovapaata enää seuraavan kahden vuoden aikana.

  • Työntekijän oikeus keskeyttää opintovapaa

    Jos opintovapaa on myönnetty pidemmäksi kuin 50 työpäivän ajaksi, työntekijällä on oikeus keskeyttää opintovapaa ja palata työhön. Jos työntekijä haluaa käyttää keskeyttämisoikeutta, hänen on ilmoitettava tästä kirjallisesti vähintään neljä viikkoa ennen työhön paluutaan. Jos sopimus sijaisen työhön ottamisesta opintovapaan ajaksi on tehty, ei työnantajalla kuitenkaan ole velvollisuutta ottaa opintovapaata hakenutta työntekijää työhön aikana, jona sijaisen työsopimus lain tai työehtosopimuksen mukaan on pidettävä voimassa.

    Opintovapaan keskeyttämistä koskevan ilmoituksen tai pyynnön johdosta tehdystä ratkaisusta samoin kuin siitä, milloin työhön paluu voi tapahtua, on viivytyksettä kirjallisesti ilmoitettava työntekijälle.

    Milloin sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta aiheutuva työntekijän työkyvyttömyys alkaa opintovapaan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisena yli seitsemän päivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ole luettava opintovapaa-ajaksi, jos työntekijä ilman aiheetonta viivytystä tätä pyytää. Tällä tavoin keskeytyneen opintovapaan työntekijä voi hakemuksesta käyttää myöhemmin hyväkseen. Työnantaja voi vaatia työntekijältä selvityksen työkyvyttömyydestä.

  • Työntekijän oikeus opintovapaaseen

    Jos työntekijän päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden, hänellä on oikeus saada opintovapaata enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana.

    Jos palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään kolme kuukautta, työntekijällä on oikeus enintään viiden päivän opintovapaaseen.

    Opintovapaa voidaan myöntää opiskeluun julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa. Opintovapaa voidaan myöntää myös edellä tarkoitettuun opiskeluun rinnastettavia ulkomailla tapahtuvia opintoja varten.

    Työnantaja ei voi kieltäytyä opintovapaan antamisesta, mutta se voi tietyissä tapauksissa siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa.

  • Työskentely opintovapaalla

    Opintovapaa on tarkoitettu opiskelua varten. Työskentelystä omalle työnantajalle opintovapaan aikana on sovittava työnantajan kanssa erikseen. Satunnainen työskentely toiselle työnantajalle opintovapaan aikana on mahdollista, mutta se ei saa aiheuttaa vahinkoa omalle työnantajalle. 

  • Vuosiloman kertyminen opintovapaalla

    Vuosilomaa kertyy opintovapaan aikana työntekijälle enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa. Käytännössä vuosilomaa siis kertyy opintovapaalla olevalle enintään yhden opintovapaakuukauden ajalta lomanmääräytymisvuotena. Loman kertymisen edellyttää, että työntekijä palaa välittömästi opintovapaan jälkeen työhönsä.

    Poikkeuksena ovat KVTES ja AVAINTES, joiden mukaan tämän ajan ylittävältä poissaoloajalta voi ansaita vuosilomaa enintään 30 kalenteripäivältä, jos työntekijä on ollut lomanmääräytymisvuonna työssä vähintään 22 työpäivää. Työhön paluuta ei edellytetä opintovapaan jälkeen.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Käänny esimiehesi, luottamusmiehesi tai ammattiosastosi puheenjohtajan puoleen. Katso myös: apua ongelmatilanteisiin »

Anna palautetta ja auta meitä kehittämään palvelua. Lähetä kehitysehdotuksesi Usein kysytyt kysymykset -palstaan liittyen sähköisellä lomakkeella »