• 30-60-90-malli/varhaisen välittämisen malli

    Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan (30 päivää). Aika lasketaan vuoden kertymänä.

    Työntekijän on haettava sairauspäivärahaa kahden kuukauden (60 päivää) kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta ja osasairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta halutaan.

    Jos työkyvyttömyys pitkittyy, on työnantajan arvioitava yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän jäljellä oleva työkyky ja mahdollisuudet jatkaa työssä. Työterveyslääkärin lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista tarvitaan viimeistään, kun kahden vuoden aikana on kertynyt 90 sairauspäivärahapäivää. Työntekijän on toimitettava lausunto Kelaan.

  • Eläketapahtumaan johtava sairausloma

    Pitkä ja luonteeltaan pysyvästä työkyvyttömyydestä johtuva sairausloma saattaa johtaa työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen saattaa tietyissä tilanteissa vaikuttaa jo maksettuihin palkkoihin.

    Kunta-alalla ja AVAINTES:n piirissä työskentelevillä työntekijöillä on pitkissä sairauslomissa oikeus saada uudelleen täysi palkkansa kalenterivuoden vaihtuessa, vaikka täyden palkan enimmäisaika 60 kalenteripäivää olisi jo tullut täyteen.

    Mikäli työkyvyttömyys johtaa eläkkeeseen, oikeutta täyteen palkkaan kalenterivuoden vaihtuessa ei ole. Vuoden vaihtuessa ei kuitenkaan aina vielä tiedetä, johtaako työkyvyttömyys eläkkeeseen vai ei. Näissä tilanteissa työntekijälle on saatettu maksaa liikaa palkkaa.

    Työnantajalla on oikeus periä liikaa maksettu palkka takaisin työntekijältä. Työnantaja voi tällöin periä ainoastaan sairausajan palkan ja Kelan maksaman sairauspäivärahan välisen erotuksen.

    Työntekijän kannattaa sopia työnantajan kanssa kuinka takaisinmaksu hoidetaan. Takaisinmaksun aikataulusta kannattaa neuvotella. Tarvittaessa työntekijä voi pyytää luottamusmiehen avukseen.

  • Korvaava työ

    Superilaisten yleisimmissä työehtosopimuksissa (KVTES, SOSTES, AVAINTES, TPTES) ei ole määräyksiä korvaavasta työstä. Jos työpaikalla otetaan käyttöön korvaavan työn malli, tulee se käsitellä yhteistoimintamenettelyssä.

    Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä tekee työsopimuksensa mukaista työtä kevennettynä silloin, kun hän on työkyvytön tekemään työsopimuksensa mukaisia työtehtäviään.

    Korvaavan työn tulee aina perustua vapaaehtoisuuteen. Mikäli korvaavaa työtä harkitaan, siihen tulee olla lääkärin kannanotto. Mikäli työntekijä on kykenemätön tekemään normaalia työsopimuksensa mukaista työtä, työnantaja ei voi ohittaa lääkärin lausuntoa ja päättää, mihin tehtäviin työntekijä kykenee. Lääkäri arvioi tapauskohtaisesti, pystyykö työntekijä tekemään korvaavaa työtä työkykynsä puolesta.

    Korvaavasta työstä sovittaessa on huomioitava työntekijän sairaus, lääkitys ja niiden vaikutus työntekoon. Korvaavan työn teettämisessä on huomioitava työkyvyn palautuminen ja mahdollisuus lepoon. Mikäli työntekijä on korvaavaa työtä tehtyään sitä mieltä, että ei hän ei kykene korvaavaan työhön, tulee työntekijän hakeutua uudelleen lääkärin vastaanotolle.

  • Milloin sairausloma päättyy? Yövuorojen ongelma

    Sairausloma päättyy viimeisenä työkyvyttömyysajaksi merkittynä päivänä vuorokauden vaihtuessa, ellei lääkärintodistuksesta muuta ilmene.

    Jos sinut on merkitty esimerkiksi klo 21 alkavaan yövuoroon viimeisenä työkyvyttömyyspäivänä, voit kuitenkin mennä työvuoroon jo klo 21, jos koet olevasi silloin työkykyinen.

  • Mitä sovitaan työkokeilun työajasta ja työtehtävistä?

    Yhdessä työnantajan ja työeläkeyhtiön kanssa tulee sopia työkokeilun kestosta, sen alkamis- ja päättymisajankohdasta, työtehtävistä, työkokeilun seurannasta työterveyshuollossa sekä siitä, maksaako työnantaja työkokeilun ajalta palkkaa.

  • Mitä työnantajan pitää tehdä, jos työntekijän työkyky on alentunut?

    Työnantaja on velvollinen tarpeellisilla toimenpiteillä huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä ja ottamaan tässä tarkoituksessa huomioon fyysisen työympäristön riskitekijät ja työntekijän henkilökohtaiset edellytykset.

    Esimerkiksi työntekijän ikä ja ammattitaito on tässä arvioinnissa otettava henkilökohtaisina edellytyksinä huomioon.

    Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi.

    Tämä voi tapahtua esimerkiksi ergonomisella työaikasuunnittelulla ja selvittämällä voidaanko työtehtäviä keventää esim. apuvälinein tai työtehtävien uudelleen järjestelyin.

  • Miten toimia, jos työnantaja ei hyväksy sairauslomailmoitusta/todistusta?

    Työnantaja voi vaatia perustellusta syystä uutta lääkärintodistusta tai nimetä käytettävän lääkärin. Tällöin työnantaja vastaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannuksista.

  • Pitkittynyt sairausloma

    Joskus työkyvyttömyys pitkittyy sairauden tai vamman takia. Tällöin työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto selvittävät yhteistyössä, voiko työntekijä palata työhönsä tai jatkaa työssä.

    Työhön paluuta voidaan tukea eri tavoin. Työhön paluuta voivat edistää työaikajärjestelyt, työkokeilut, työkuormituksen vähentäminen, työtehtävien rajoittaminen ja muuttaminen, paremmat työvälineet sekä ergonomiset parannukset työpaikalla.

    Ammatillinen kuntoutus yksi keskeinen keino työurien pidentämiseen on. Se on tarkoitettu työntekijöille, joiden on vaikea selviytyä työssään ja joiden työkyky on uhattuna sairauden vuoksi.

    Yleisimmät ammatillisen kuntoutuksen muodot ovat työkokeilu ja uudelleenkoulutus. Työkokeilua käytetään yleensä joko omaan työhön palaamiseen pitkän sairausloman jälkeen tai siirtymiseen aivan uuteen työhön. Uudelleenkoulutusta käytetään yleensä silloin, jos työntekijän terveydentilalle sopivaa työtä ei löydy oman työpaikan järjestelyiden kautta. Lisätietoa kuntoutusmahdollisuuksista saa omasta työeläkeyhtiöstä.

    Pitkältä sairauslomalta työhön paluu voi toteutua myös osasairauspäivärahan tai kuntoutuksen avulla. Tällöin työntekijä on osa-aikaisesti töissä ja lopun aikaa sairauslomalla. Osasairauspäivärahalle siirtyminen on mahdollista vain kokoaikaisesta työstä. Työntekijä saa työssäoloajaltaan normaalin palkkansa ja poissaoloajalta Kela maksaa osasairauspäivärahaa.
    Osasairausloma edellyttää aina työntekijän ja työnantajan välistä sopimusta osa-aikaisesta työhön paluusta.

    Sopimus osa-aikaisesta työstä tehdään määräajaksi. Määräajan päättymisen jälkeen työntekijällä on oikeus palata noudattamaan sitä työaikaa, jota noudatettiin ennen sairauslomaa.

    Jos sairaus alentaa työkykyä pitkäaikaisesti ja olennaisesti, voi työnantajalla olla peruste irtisanomiseen. Tätä ennen työterveyslääkäri tekee arvioinnin kuntoutumismahdollisuuksista ja työnantaja selvittää, olisiko irtisanominen vältettävissä siirtämällä työntekijä toisiin tehtäviin.

  • Sairastuminen ennen työsuhteen alkua

    Sairausajan palkan maksaminen edellyttää, että työntekijä on aloittanut työnteon. Sairausajan palkkaa suoritetaan enintään niin kauan, kun palvelussuhde kestää, vaikka työkyvyttömyys jatkuisi tämän ajan jälkeenkin.

  • Sairausloman palkallisuus

    KVTES ja AVAINTES: Palkallisten sairauspäivien enimmäismäärää tarkastellaan kalenterivuosittain eli tammikuusta joulukuuhun. Kaikki kalenteripäivät eli maanantain ja sunnuntain väliset sairauslomapäivät lasketaan.

    Sairauden ajalta on oikeus varsinaiseen palkkaan enintään 60 kalenteripäivältä vuodessa. Mikäli 60 kalenteripäivää on tullut täyteen, työntekijällä on vielä oikeus saada 2/3 palkastaan 120 kalenteripäivältä.

    Alle 60 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti kestäneessä palvelussuhteessa oikeus sairausajan palkkaan on 14 kalenteripäivän ajalta.

    SOSTES: Palkallisen sairausloman enimmäispituus on määritetty sairaustapauksittain eikä vuosittain. Jos sama sairaus uusiutuu 15 kalenteripäivän kuluessa työhön palaamisesta, lasketaan sairausajan palkanmaksujakso kuin kyseessä olisi yksi poissaolojakso.

    Työsuhteen pituus: Sairausajan palkanmaksujakso:
    alle 1 kuukausi Sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää (50 % palkasta)
    1 kuukausi–alle 3 vuotta 28 kalenteripäivää (täysi palkka)
    3–5 vuotta 35 kalenteripäivää (täysi palkka)
    yli 5–10 vuotta 42 kalenteripäivää (täysi palkka)
    yli 10 vuotta 56 kalenteripäivää (täysi palkka)

    TPTES: Palkallisen sairausloman enimmäispituus on määritetty sairaustapauksittain eikä vuosittain. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta, lasketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa.

    Työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää, maksetaan sairastumisen ajalta palkkaa seuraavasti:

    • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta,
    • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta,
    • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta,
    • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta.

    Mikäli työsuhde on kestänyt alle 90 kalenteripäivää, sairausajalta maksetaan palkkaa enintään kaksi viikkoa.

  • Sairauslomasta ilmoittaminen

    Sairauspoissaolosta on aina ilmoitettava esimiehelle heti kun se on mahdollista. Tarvittaessa työntekijän täytyy toimittaa lääkärintodistus, josta ilmenee sairauspoissaolon syy.

    Ilmoittamisessa pitää noudattaa työpaikan käytäntöjä ja ohjeita.

  • Työkokeilun keskeyttäminen

    Työkokeilu voidaan keskeyttää, jos esimerkiksi työntekijän terveydentila ei salli työkokeilun jatkamista. Työkokeilun keskeyttämisestä on viipymättä ilmoitettava työeläkeyhtiöön.

  • Työkokeilun palkka, kuka maksaa?

    Työeläkeyhtiö maksaa työpaikkakuntoutuksen ajalta työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa tai kuntoutustukea ja kuntoutuskorotusta joko työntekijälle tai työnantajalle.

    Kun työkokeilu/valmennus on palkaton, kuntoutusraha maksetaan työntekijälle. Tällöin työeläkeyhtiö vakuuttaa työntekijän työtapaturman varalta eikä työnantajalle koidu työkokeilusta kustannuksia.

    Kun työkokeilu/valmennus on palkallinen, maksaa työnantaja sopimuksessa sovittua palkkaa koko työpaikkakuntoutuksen ajalta työntekijälle ja työeläkeyhtiö maksaa työnantajalle työeläkelakien mukaisen kuntoutusrahan. Tällöin työnantajaa ja kuntoutujaa sitovat työsuhteen velvoitteet ja oikeudet. Työntekijälle kertyy vuosilomaa ja työnantaja vastaa lakisääteisistä maksuista ja vakuutuksista.

    Jos kuntoutusetuus on suurempi kuin työnantajan maksama rahapalkka, maksetaan rahapalkan ja kuntoutusetuuden välinen erotus kuntoutujalle. Jos työnantajan maksama rahapalkka on työkokeilu- tai työhönvalmennussopimuksesta poiketen jonakin kalenterikuukautena pienempi kuin on sovittu, vastaa työnantaja palkan ja kuntoutusetuuden välisen erotuksen maksamisesta kuntoutujalle.

  • Työkokeilusopimus

    Työkokeilusta sovitaan yhdessä työntekijän, työnantajan ja työeläkeyhtiön kanssa sen jälkeen, kun olet saanut työeläkeyhtiöltä myönteisen päätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen ja työkokeilu/ -valmennussuunnitelmasi on hyväksytty.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Käänny esimiehesi, luottamusmiehesi tai ammattiosastosi puheenjohtajan puoleen. Katso myös: apua ongelmatilanteisiin »

Anna palautetta ja auta meitä kehittämään palvelua. Lähetä kehitysehdotuksesi Usein kysytyt kysymykset -palstaan liittyen sähköisellä lomakkeella »