• Lisävapaapäivät

    Työntekijällä on oikeus lisävapaapäiviin, jos hän on sairauspoissaolon tai lääkinnällisen kuntoutuksen takia ansainnut vuosilomaa alle neljä viikkoa eli 24 päivää lomanmääräytymisvuoden aikana.

    Oikeutta lisävapaapäiviin ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta. Poissaolon yhdenjaksoisuuden katkaisevat poissaolojaksojen väliin sijoittuvat työssäolopäivät tai -tunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen. Työskentely osasairauspäivärahalla ei katkaise sairauspoissaolon yhdenjaksoisuutta.

    Lisävapaapäivät eivät ole vuosilomaa. Työntekijällä on oikeus saada säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus lisävapaapäivien ajalta. Lisävapaapäivät eivät kerrytä vuosilomaa, eivätkä ole työssäolon veroista aikaa.

    KVTES:ssä ja AVAINTES:ssä on omat määräykset lisävapaapäivistä. Niissä lisävapaapäivät on sovittu vuosilomaksi. Työntekijällä on oikeus 20 vuosilomapäivään (neljä viikkoa), jos hänen täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa vuosiloma alittaa 20 vuosilomapäivää sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi.

  • Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

    Jos työntekijällä on työsuhteen päättyessä pitämättömiä vuosilomapäiviä, maksetaan ne lomakorvauksena eli niin sanotusti rahana. Lomakorvauksesta ja mahdollisesti maksettavasta lomarahasta on sovittu työehtosopimuksissa keskenään eri tavoin.

    Vuosilomapalkan ja lomakorvaukseen laskentaan vaikuttavat palkkausmuoto ja työntekijän keskimääräinen työaika kuukaudessa. Vuosilomapalkan laskenta ei aina ole yksinkertaista varsinkin, jos työaika ja palkka muuttuvat. Epäselvissä tilanteissa kannattaa ensisijaisesti ottaa yhteyttä palkanlaskijaan, omaan esimieheen tai luottamusmieheen.

    Lomakorvauksen määrää voit arvioida seuraavilla laskureilla:

    KVTES ja AVAINTES: https://www.superliitto.fi/viestinta/vaikuttaminen/teen-tyoni-ansaitsen-palkkani/vuosilomalaskuri/kvtes/

    SOSTES: https://www.superliitto.fi/viestinta/vaikuttaminen/teen-tyoni-ansaitsen-palkkani/vuosilomalaskuri/sostes/

    TPTES: https://www.superliitto.fi/viestinta/vaikuttaminen/teen-tyoni-ansaitsen-palkkani/vuosilomalaskuri/tptes/

  • Lomaraha

    Työntekijän oikeus lomarahaan määräytyy työehtosopimuksen perusteella. Lomarahasta ja sen maksamisen ajankohdasta on sovittu työehtosopimuksissa keskenään eri tavoin.

    KVTES:n, AVAINTES:n ja TPTES:n mukaan lomaraha maksetaan elokuun palkanmaksun yhteydessä, ellei paikallisesti toisin sovita. SOSTES:ssä lomaraha maksetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä, ellei toisin sovita. Jos työsuhde päättyy ennen heinäkuun tai elokuun palkanmaksun ajankohtaa, lomaraha maksetaan lomapalkan tai lomakorvauksen maksamisen yhteydessä.

    Lomarahasi määrää voit helpoimmin arvioida vuosilomalaskureiden avulla:

    KVTES ja AVAINTES: https://www.superliitto.fi/viestinta/vaikuttaminen/teen-tyoni-ansaitsen-palkkani/vuosilomalaskuri/kvtes/

    SOSTES: https://www.superliitto.fi/viestinta/vaikuttaminen/teen-tyoni-ansaitsen-palkkani/vuosilomalaskuri/sostes/

    TPTES: https://www.superliitto.fi/viestinta/vaikuttaminen/teen-tyoni-ansaitsen-palkkani/vuosilomalaskuri/tptes/

  • Lomarahan vaihtaminen vapaaksi

    KVTES: Työntekijä ja työnantaja voivat sopia, että lomanmääräytymisvuodelta maksettava lomaraha tai osa siitä annetaan vastaavana vapaana. Lomarahan vaihtoa koskevan sopimuksen tulee olla kirjallinen tai sähköinen. Työnantajan tulee selvittää lomarahan vapaaksi vaihtamista koskevat ehdot.

    Lomarahavapaapäivien lukumäärä on 50 % ansaittujen vuosilomapäivien lukumäärästä. Lomarahavapaa annetaan työnantajan ja työntekijän sopimana ajankohtana. Lomarahavapaa annetaan viimeistään lomanmääräytymisvuotta seuraavan lomakauden alkuun eli 2.5. mennessä. Lomarahavapaa kuluu kuten vuosiloma. Lomarahavapaa-ajalta maksetaan vapaan pitämisajankohdan varsinainen palkka. Palvelussuhteen päättyessä pitämätön vapaa korvataan rahakorvauksena.

    TPTES: Lomarahaa voidaan vaihtaa vapaaksi, jos siitä työpaikalla sovitaan. Lomarahan vapaaksi vaihtamisen mahdollisuudesta lomanmääräytymisvuoden osalta sovitaan kirjallisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Yksittäisen työntekijän osalta lomarahan vapaaksi vaihtaminen edellyttää edellä mainitun sopimuksen lisäksi, että siitä sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä.

    Vapaa annetaan kesä- tai talvilomakaudella. Vapaan ajankohta sovitaan lomarahavapaasta sovittaessa. Vapaa rinnastetaan työssäoloon loman ansainnassa. Työntekijän sairastuessa ennen lomarahavapaan alkamista tai sen aikana, siirtyy sairausloman ajalle osuva vapaa työntekijän pyynnöstä pidettäväksi myöhempänä ajankohtana tai korvataan rahana, jos niin sovitaan.

    Lomarahavapaan ajalta maksetaan säännöllisen palkka ja työaikakorvauksia vastaava lisäys. Lomarahavapaan ajalta maksettavan palkan määrän on vastattava lomarahan määrää. Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaa korvataan vastaavana rahakorvauksena.

    AVAINTES ja SOSTES: Ei määräyksiä lomarahan vaihtamisesta vapaaksi.

  • Työn tekeminen vuosilomalla

    Työntekijä voi tehdä lomallaan työtä toiselle työnantajalle, kunhan siitä ei aiheudu haittaa päätoimen hoitamiselle eikä vahinkoa työnantajalle.

    Lisätietoja kohdassa "Keikkailu toiselle työnantajalle".

  • Vuosiloman ansainta

    Vuosilomasta on säädetty työehtosopimuksissa ja vuosilomalaissa. Vuosilomaa ansaitaan täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi kutsutaan kalenterikuukautta, jolta loma kertyy.

    Pääsääntö on, että työntekijä ansaitsee lomaa, jos kalenterikuukaudessa on vähintään 14 työpäivää. Mikäli työntekijä työskentelee työsopimuksensa mukaisesti niin harvoin, että 14 työpäivää sisältäviä kalenterikuukausia ei ole, loman kertymiseksi riittää 35 työtuntia.

    KVTES:ssä ja AVAINTES:ssä on kuitenkin poikkeuksellisesti sovittu, että kalenterikuukaudelta kertyy loma, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt vähintään 16 kalenteripäivää ja jona aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää.

    Vuosilomaa voi kertyä rajoitetusti myös poissaolon ajalta, jolloin puhutaan työssäolon veroisista päivistä. Työssäolon veroisista päivistä on säädetty vuosilomalaissa, mutta osassa työehtosopimuksia asiasta on voitu sopia toisin. Mikäli työpäiviä, työtunteja tai työssäoloon verrattavaa aikaa ei kalenterikuukaudessa kerry riittävästi, kyseiseltä kalenterikuukaudelta ei kerry vuosilomaa.

    Vuosiloman kertyminen poissaolojen yhteydessä ei ole aina yksinkertaista. Käänny tarvittaessa lähiesimiehesi, palkanlaskijan tai luottamusmiehen puoleen.

    Esimerkkejä vuosiloman kertymisestä ja työssäolon veroisesta ajasta:
    • Vuosilomaa kertyy sairauden, tapaturman tai lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta enintään 75 työpäivältä lomanmääräytymisvuoden aikana. Poikkeuksena ovat KVTES ja AVAINTES, joiden mukaan työssäolon veroisena aikana pidetään sairauslomaa, jolta työntekijällä on tai olisi ollut ehdoton oikeus palkkaan. Lisäksi tämän ajan ylittävältä poissaoloajalta voi ansaita vuosilomaa enintään 30 kalenteripäivältä, jos työntekijä on ollut lomanmääräytymisvuonna työssä vähintään 22 työpäivää.
    • Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ja tilapäisen hoitovapaan työssä olon veroista aikaa on 156 päivää eli noin kuusi kuukautta.
    • Hoitovapaan ajalta vuosiloma ei kerry. Poikkeuksena ovat KVTES ja AVAINTES, joiden mukaan hoitovapaalta voi kertyä lomaa enintään 30 kalenteripäivältä, mikäli työntekijä on ollut lomanmääräytymisvuonna työssä vähintään 22 työpäivää.
    • Palkattomilta vapailta ja vuorotteluvapaalta ei kerry vuosilomaa. Poikkeuksena ovat KVTES ja AVAINTES, joiden mukaan lomaa voi kertyä enintään 30 kalenteripäivältä, mikäli työntekijä on ollut lomanmääräytymisvuonna työssä vähintään 22 työpäivää.
    • Vuosilomaa kertyy opintovapaan aikana työntekijälle enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa. Käytännössä vuosilomaa siis kertyy opintovapaalla olevalle enintään yhden opintovapaakuukauden ajalta lomanmääräytymisvuotena. Loman kertymisen edellyttää, että työntekijä palaa välittömästi opintovapaan jälkeen työhönsä. Poikkeuksena ovat KVTES ja AVAINTES, joiden mukaan tämän ajan ylittävältä poissaoloajalta voi ansaita vuosilomaa enintään 30 kalenteripäivältä, jos työntekijä on ollut lomanmääräytymisvuonna työssä vähintään 22 työpäivää.
    • Kokoaikaisen lomautuksen ajalta lomaa kertyy 30 työpäivältä kerrallaan. Poikkeuksena ovat KVTES ja AVAINTES, joiden mukaan tämän ajan ylittävältä poissaoloajalta voi ansaita vuosilomaa enintään 30 kalenteripäivältä, jos työntekijä on ollut lomanmääräytymisvuonna työssä vähintään 22 työpäivää.

  • Vuosiloman antaminen

    Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana. Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa.

    Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle 2.5. – 30.9. (kesäloma). Kunta-alalla ja AVAINTES:n piirissä 20 vuosilomapäivää tai vähintään 65 % lomanmääräytymisvuodelta ansaitun loman kokonaismäärästä sijoitetaan lomakaudelle.

    Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena. Mikäli työn käynnissä pitämisen takia loman jakaminen on välttämätöntä, voidaan 12 arkipäivää tai kunta-alalla ja AVAINTES:n piirissä 10 päivää ylittävä oman osuus jakaa pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Loman ajankohdasta ja loman pitämisestä useammassa jaksossa voidaan sopia toisin työnantajan ja työntekijän kesken.

    Periaate on, että työnantajan on ilmoitettava loman ajankohta työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.

  • Vuosiloman pituus ja kuluminen

    Työntekijä ansaitsee vuosilomaa lomanmääräytymisvuodelta. Se on aina 1.4.–31.3. välinen aika.

    Superilaisten yleisimpiin työehtosopimuksiin on neuvoteltu vuosilomalaissa määrättyä pidemmistä lomista. Vuosiloman pituus on yleensä sidottu työkokemuksen määrään ja työsuhteen kestoon nykyisen työnantajan palveluksessa. Työehtosopimuksissa on sovittu vuosilomia koskevista määräyksistä keskenään hyvin erilaisilla tavoilla.

    Kunta-alalla loman kertymiseen vaikuttavat työkokemus, nykyisen työsuhteen kesto ja täysien lomanmääräytymiskuukausien määrä. Kunta-alalla ja AVAINTES:ssä loman pituus määräytyy taulukoiden mukaisesti. Käytettävä taulukko valitaan työkokemuksen ja nykyisen työsuhteen keston perusteella. KVTES:ssä ja AVAINTES:ssä vuosilomaa kuluu viisi vuosilomapäivää viikossa. Tarkempia tietoja juuri sinun vuosilomasi kertymisestä ja vuosilomamääräyksistä voit kysyä lähiesimieheltäsi tai luottamusmieheltäsi.

    Yksityisellä sosiaalipalvelualalla (SOSTES) ja terveyspalvelualalla (TPTES) vuosiloman kertyminen on sidottu työkokemuksen määrään ja työsuhteen kestoon nykyisellä työnantajalla. Vuosilomaa kertyy 2 tai 2,5 päivää kuukaudessa. Jos työkokemusta on vähintään 15 vuotta, lomaa kertyy 3 päivää kuukaudessa. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla (SOSTES) ja terveyspalvelualalla (TPTES) työntekijälle kertyy työsuhteen pituuden perusteella tietyin ehdoin myös lisälomapäiviä. Vuosilomaa kuluu kuusi päivää viikossa. Tarkempia tietoja juuri sinun vuosilomasi kertymisestä ja vuosilomamääräyksistä voit kysyä lähiesimieheltäsi tai luottamusmieheltäsi.

  • Vuosiloman säästäminen

    Vuosiloman säästämisestä on syytä tehdä kirjallinen sopimus työnantajan ja työntekijän kesken. Samassa yhteydessä on suositeltavaa sopia myös siitä, milloin säästövapaa pidetään. Kunta-alalla ja AVAINTES:n piirissä voidaan sopia, että 15 vuosilomapäivää ylittävä vuosiloman osuus pidetään seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla (SOSTES) ja terveyspalvelualalla (TPTES) säästövapaaksi voidaan sopia 18 vuosilomapäivää ylittävä osuus vuosilomasta.

  • Vuosiloman siirtäminen sairastuessa

    KVTES ja AVAINTES: Työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa sairaustapauksessa ilman omavastuuaikaa. Vuosiloman siirtoa on pyydettävä viivytyksettä ja työnantajan pyynnöstä esitettävä lääkärintodistus.

    SOSTES ja TPTES: Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

    Mikäli työntekijä sairastuu kesken vuosilomansa, työntekijällä on oikeus siirtää lomaansa kuuden omavastuupäivän jälkeen. Omavastuupäivät lasketaan yhteen lomanmääräytymisvuosittain (1.4.–31.3.), ja ne eivät vähennä työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Jos vuosilomapäiviä on kertynyt 24 tai vähemmän, omavastuupäiviä ei ole. Kun vuosilomaa on 25–29 päivää, omavastuupäiviä voi olla 1–5.

    Vuosiloman siirtoa on pyydettävä viivytyksettä ja työnantajan pyynnöstä esitettävä lääkärintodistus.

  • Vuosilomapalkan määrä

    Työntekijän lomapalkka on pääsääntöisesti samansuuruinen kuin työssäolon ajalta maksettava palkka. Vuosiloman ajalta maksettavassa palkassa huomioidaan noudatettavan työehtosopimuksen mukaisesti tuntikohtaiset lisät, kuten ilta-, lauantai-, sunnuntai- ja yölisät.

    Vuosilomapalkan laskeminen ei ole aina yksinkertaista, varsinkin jos työajassa tai palkassa on tapahtunut muutoksia. Vuosilomapalkan laskentasäännöt riippuvat muun muassa siitä, onko työntekijä kuukausipalkkainen vai tuntipalkkainen ja tekeekö työntekijä täyttä työaikaa vai osa-aikatyötä. Laskentaan vaikuttavat myös työehtosopimuksen määräukset.

    Vuosilomapalkan määrää voit arvioida vuosilomapalkkalaskureilla tai pyytää luottamusmiehesi apua vuosilomapalkkaan liittyvissä kysymyksissä.

    KVTES-vuosilomalaskuri: https://www.superliitto.fi/viestinta/vaikuttaminen/teen-tyoni-ansaitsen-palkkani/vuosilomalaskuri/kvtes/

    SOSTES-vuosilomalaskuri: https://www.superliitto.fi/viestinta/vaikuttaminen/teen-tyoni-ansaitsen-palkkani/vuosilomalaskuri/sostes/

    TPTES-vuosilomalaskuri: https://www.superliitto.fi/viestinta/vaikuttaminen/teen-tyoni-ansaitsen-palkkani/vuosilomalaskuri/tptes/

  • Vuosilomapalkka - milloin tulee maksaa?

    Vuosilomapalkan maksamisajankohdasta on usein sovittu paikallisesti. Voit kysyä työpaikkasi luottamusmieheltä, onko asiasta tehty paikallista sopimusta.

    KVTES: Kunta-alalla vuosilomapalkan maksamisajankohdasta on usein sovittu paikallisesti. Jos sopimusta ei ole tehty, vuosilomapalkka ja säästövapaan palkka maksetaan tavanmukaisena palkanmaksupäivänä tai työntekijän pyynnöstä ennen loman alkamista.

    SOSTES: Yli kuuden päivän pituisen lomajakson lomapalkka tulee maksaa ennen loman alkamista. Tätä lyhyempien lomanosien lomapalkka maksetaan työsuhteessa tavanomaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä. Paikallisesti voidaan sopia, että myös yli kuuden päivän pituisen lomajakson lomapalkka maksetaan tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

    TPTES: Lomapalkka maksetaan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei työntekijä pyydä lomapalkan maksamista vuosilomalain mukaisesti.

    AVAINTES: Vuosilomapalkka ja säästövapaan palkka maksetaan tavanmukaisena palkanmaksupäivänä tai työntekijän pyynnöstä ennen loman alkamista.

  • Vuosilomapalkka - tuntikohtaiset lisät

    Kuukausipalkkaisella työntekijällä on oikeus saada lisäys loma-ajan palkkaansa, mikäli työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää tuntikohtaisiin lisiin oikeuttavaa työtä. Tuntikohtaisiin lisiin oikeuttavaa työtä on sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityö. Vuosilomapalkkaa korotetaan prosenttiluvulla, joka osoittaa, kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut tuntikohtaiset lisät ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisistä palkoista. Jos lisien osuus on ollut esimerkiksi 20 prosenttia, vuosilomapalkan korotus on 20 prosenttia. Muista tarkistaa tarkemmat määräykset ja yksityiskohdat työpaikallasi noudatettavasta työehtosopimuksesta.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Käänny esimiehesi, luottamusmiehesi tai ammattiosastosi puheenjohtajan puoleen. Katso myös: apua ongelmatilanteisiin »

Anna palautetta ja auta meitä kehittämään palvelua. Lähetä kehitysehdotuksesi Usein kysytyt kysymykset -palstaan liittyen sähköisellä lomakkeella »