• Lisätyö ja lisätyön tarjoaminen osa-aikaisille

    Työsopimuslain mukaan lisätyötä on tarjottava osa-aikaisille työntekijöille. Työnantajan tulee siis ennen uusien työntekijöiden palkkaamista tarjota osa-aikaisille lisätyötä, jos uusi työntekijä palkattaisiin osa-aikatyöntekijöille sopiviin tehtäviin.

    Lisätyökorvauksena maksetaan normaalia tuntipalkkaa tai annetaan palkallista vapaa-aikaa tunti tunnista -periaatteella. Lisätyötä voi syntyä yleensä vain osa-aikaiselle.

  • Millä perusteilla hätätyötä voidaan teettää? Jos työnantaja vetoaa hätätyöhön työvuoron vaihdossa.

    Työnantaja saattaa yllä mainitussa tilanteessa vedota hätätyöhön. Hätätyön teettämisestä työnantajan tulee viivytyksettä tehdä työsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus, josta ilmenee hätätyön teettämisen syy, laajuus ja todennäköinen kestoaika. Jos työnantaja vetoaa hätätyöhön, kannattaa työnantajalta pyytää nähtäväksi työsuojeluviranomaiselle tehty ilmoitus hätätyöstä.

  • Mitä on harmaa ylityö?

    Harmaalla ylityöllä tarkoitetaan suunnitellun työajan lisäksi tehtyjä työtunteja, jotka tasataan saman työaikajakson aikana vastaavalla vapaa-ajalla. ”Tuntien ottaminen pois samalla listalla” on tässä tarkoitettua harmaata ylityötä. Harmaata ylityötä on myös se työaika, joka tehdään suunnitellun työvuoron alussa tai lopussa tulemalla töihin jo ennen työvuorolistaan merkityn työajan alkamista tai jäämällä tekemään töitä vuoron päättymisen jälkeen ja jota ei kirjata työaikakirjanpitoon.
    Harmaan ylityön vaikutuksista on hyvä tietää seuraavaa:

    - Se on pois korotetusta palkasta tai korotetusta vapaa-ajan korvauksesta.
    - Se on pois eläkkeen perusteena olevasta palkasta.
    - Harmaa ylityö on pois ansioon suhteutetuista etuisuuksista, kuten sairausvakuutuksen päivärahasta, vuorottelukorvauksesta ja ansiopäivärahasta.
    - Työnantaja käyttää harmaata ylityötä säästökeinona.
    - Harmaata ylityötä ei kirjata työaikakirjanpitoon ylityönä, eikä siten todennu ylityöksi.
    - Todellinen pysyvä henkilöstötarve jää piiloon. On vaikeaa perustella henkilöstön tarvetta, koska ylityötä ei kirjata.
    - Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen vaikeutuu jatkuvilla työvuoromuutoksilla.
    - Varahenkilöstöjärjestelmän käyttömahdollisuutta ei pohdita.
    - Sijaisjärjestelmiin ei panosteta.

  • Miten toimia, jos työnantaja ehdottaa harmaata ylityötä?

    Työntekijän ei tarvitse eikä kannata suostua tekemään harmaata ylityötä!

    Työntekijälle tiedoksi annettu ja vahvistettu työvuoroluettelo on sitova, joten sen muuttaminen voi tapahtua vain työntekijän suostumuksella tai painavasta tai perustellusta syystä.

    Työvuoron muuttamiseen oikeuttavan perustellun syyn olemassaolo on harkittava tapauskohtaisesti. Jos työvuoroluettelon muutos johtaa ylityön tekemiseen, työntekijä voi kieltäytyä ylityön tekemisestä. Jos työvuorolista on suunniteltu alun perin vajaaksi, kyseessä ei ole ennalta-arvaamaton tai yllätyksellinen syy, eikä työvuoroluettelon muuttamiselle ole tällöin muodostunut hyväksyttävää syytä.

    Myös aikahyvitysten lisääminen tai vähentäminen on työvuoroluettelon muuttamista, jota ei saa tehdä ilman perusteltua syytä tai työntekijän suostumusta.

    Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan ylityön muodostuminen ei ole pätevä syy muuttaa työvuoroluetteloa (III luku 30 § 2 mom.). Työvuoroluetteloa ei saa siis muuttaa vähentämällä tunteja pelkästään sen vuoksi, että jakson lopussa säännöllinen työaika ylittyisi ja muodostuisi korvattavaa ylityötä. Tuntien alittuminen ei vastaavasti ole pätevä syy työvuoroluettelon muuttamiselle.

    Jos työntekijä on jo aloittanut työvuoronsa tai saapunut työvuoroon, kyseessä olevaa työvuoroa ei voi enää muuttaa. Esimerkiksi päiväkodissa ei voi siirtää jo aloitetun työvuoron tunteja toiseen ajankohtaan, vaikka työvuoron kuluessa hoidettavia lapsia ei enää olekaan paikalla (esim. lapset ovat sairastuneet tai heitä ei tuodakaan hoitoon).

    Jaksotyössä on pelkästään jakson ylityötä, ei siis päivittäistä eikä viikoittaista ylityötä. Kolmen tai kuuden viikon jakson päättymisen jälkeen tiedetään, onko kyseessä olevalla jaksolla syntynyt ylityötä vai ei. Jos perusteltu syy on olemassa, voidaan jaksotyössä muuttaa työvuoroluetteloa siten, että toiseen kohtaan lisätään tunteja ja toisesta niitä vähennetään, jolloin ylityötä ei muodostu. Jotta näin voidaan tehdä, on oltava kaksi erillistä, itsenäistä perusteltua syytä, ensimmäinen tuntien lisäämiselle tai toinen tuntien vähentämiselle.

    Työntekijän suostumuksella työvuoroluetteloa voidaan kuitenkin aina muuttaa. Jos siis teet ylimääräisiä tunteja ja ylityöt korvataan vapaa-aikana, älä suostu ottamaan tunteja vapaana samalla työaikajaksolla vaan vasta seuraavalla, niin saat tunnit korotettuna!

  • Ylityö

    Ylityö on työnantajan aloitteesta työntekijän suostumuksella tapahtuvaa työtä. Työaikamuodosta riippuen ylityö syntyy joko päivittäisenä tai jakson ylityötunteina.

    Ylityö vaatii aina työntekijän sekä työnantajan suostumuksen. Tämän lisäksi ylityötä voi syntyä pakottavasta syystä, esimerkiksi jos lasta ei ole haettu päiväkodista tai kotihoidossa joutuu jäämään asiakkaan luokse. Nämä tunnit tulee korvata aina ylityötunteina.

    KVTES:n mukaan työnantaja saa päättää maksaako se ylityön rahana vai antaako korotettuna vapaa-aikana.

    SOSTES:n ja TPTES:n mukaan ylityö on maksettava rahana, ellei erikseen sovita sen antamisesta korotettuna vapaa-aikana.

    Katso vielä erikseen kohta harmaasta ylityöstä sekä ylityön palkallisuudesta.

  • Ylityön palkallisuus

    Ylityö korvataan aina korotettuna, korvattiinpa se rahana tai vapaa-aikana.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Käänny esimiehesi, luottamusmiehesi tai ammattiosastosi puheenjohtajan puoleen. Katso myös: apua ongelmatilanteisiin »

Anna palautetta ja auta meitä kehittämään palvelua. Lähetä kehitysehdotuksesi Usein kysytyt kysymykset -palstaan liittyen sähköisellä lomakkeella »