• Autonominen työvuorosuunnittelu

    Työaika-autonomialla tarkoitetaan yhteisöllistä työvuorojen suunnittelukäytäntöä, jossa jokainen työntekijä suunnittelee omat työvuoronsa yhteistyössä muiden työntekijöiden kanssa. Työntekijällä on vapaus ja vastuu suunnitella omat työvuorot työpaikalla yhdessä sovittujen pelisääntöjen ja olemassa olevien reunaehtojen puitteissa. Työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa työvuorojen pituuteen, aamu-, ilta- ja yövuorojen määriin sekä vapaiden rytmittelyyn ja sijaintiin. Autonominen työaikasuunnittelu ei muuta työhöntuloaikoja eikä säännöllisen työajan pituutta.

    Kulloinkin noudatettava työehtosopimus, työaikalaki, paikalliset sopimukset sekä yksikön toiminta toimivat reunaehtoina työvuorosuunnittelulle. Pelisääntöjen avulla varmistetaan toimintojen sujuminen sekä se, että työvuorosuunnittelu on oikeudenmukaista ja tasapuolista.

    Mahdollisuus suunnitella omat työvuorot helpottaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista, koska pyrkimys on, että jokainen työntekijä voisi suunnitella mahdollisuuksien mukaan omaa elämäntilannetta palvelevia työvuoroja. Työaika-autonomia ei kuitenkaan tarkoita sitä, että valitaan aina parhaimmat vuorot, vaan että jokaisen toiveita ja mieltymyksiä pyritään tasapuolisesti huomioimaan. Kuormittavassa vuorotyössä tämän on todettu parantavan työhyvinvointia ja sitä kautta jaksamista.

    Työaika-autonomiaan siirtyminen mahdollistaa joustavan työajan käytön ja tasapuolisen ja oikeudenmukaisen työvuorosuunnittelun. Vaikka työntekijät suunnittelevat työvuorot, tekee lopullisen hyväksymisen aina esimies, joka myös vastaa työvuorosuunnittelun asianmukaisuudesta.

    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla
  • Eläketapahtumaan johtava osatyökyvyttömyyseläke ja irtisanominen

    Työntekijä voi saada osatyökyvyttömyyseläkettä, jos hänen työkykynsä on alentunut vähintään 40 %, mutta hän kuitenkin selviää osa-aikatyöstä tai työsopimuksensa mukaisia tehtäviä kevyemmistä työtehtävistä. Osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää, että työntekijä sopii työnantajan kanssa osa-aikatyön tekemisestä eläkkeen ohella. Työntekijällä ei siten ole ehdotonta oikeutta saada työaikaansa lyhennettyä osatyökyvyttömyystilanteessa, mutta jo yleisen lojaliteettivelvollisuutensa nojalla työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä osatyökyvyttömyyseläkkeen ohella. Työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa työntekijää työkyvyn heikentymisen perusteella, mikäli irtisanominen olisi vältettävissä siirtymällä osa-aikatyön tekemiseen. Sama koskee määräaikaista osatyökyvyttämyyseläkettä eli osakuntoutustukea.

    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla
  • Eri työaikamuotojen tasoittumisjaksot

    KVTES

    Yleistyöaika

    Yleistyöajassa tasoittumisjakson maksimipituus on kuusi viikkoa. Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erityisen vaikeaa. (KVTES III luku 29§ ja 30§)

    Jaksotyö

    Jaksotyössä tasoittumisjakso on kahdesta neljään viikkoa. Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erityisen vaikeaa.  (KVTES III luku 29§ ja 30§)

    SOSTES

    Työaikajakson tasoittumisjakson pituus on 3-6 viikkoa. Paikallisesti voidaan sopia enintään 18 viikon tasoittumisjaksosta. Työvuoroista laaditaan etukäteen tasoittumisjaksolle työvuoroluettelo, joka on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen kunkin luettelon alkua. (SOSTES 6§)

    TPTES

    Normaalityöaikamuoto

    Tasoittumisjakso on enintään 12 viikkoa. Jos työajan tasoittumisjakso on kolmea viikko pidempi, suositellaan työvuoroluettelo laadittavaksi kuuden viikon ajalle. Tasoittumisjaksolle on kuitenkin laadittava työaikasuunnitelma, jos työntekijälle ilmenee mahdollisuuksien mukaan kunkin viikon tai kolmiviikkoisjakson työaika.

    Jaksotyö

    Tasoittumisjakso on enintään 2 kolmiviikkoisjaksoa. Paikallisesti voidaan sopia enintään vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta. (TPTES 6§)

    AVAINTES

    Yleistyöaika

    Yleistyöajassa tasoittumisjakso on enintään 6 viikkoa. Työvuoroluettelo on laadittava koko ajalle.

    Jaksotyöaika

    Jaksotyöajassa tasoittumisjakso on enintään 6 viikkoa. Työvuoroluettelo on laadittava koko ajalle. (AVAINTES 32§)

    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla
  • Esimerkkiruokailu

    Ruokatauko on aina työaikaa, jos työntekijä joutuu olemaan työvalmiudessa tai tavoitettavissa ruokatauon aikana.

    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla
  • Lisätyö ja lisätyön tarjoaminen osa-aikaiselle

    Yleistä lisätyön tarjoamisesta osa-aikaisille työntekijöille

    Työsopimuslain mukaan lisätyötä on tarjottava osa-aikaisille työntekijöille. Työnantajan tulee siis ennen uusien työntekijöiden palkkaamista tarjota osa-aikaisille lisätyötä, jos uusi työntekijä palkattaisiin osa-aikatyöntekijöille sopiviin tehtäviin.

    KVTES: Lisätyö on työnantajan aloitteesta työntekijän säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä. Yleistyöajassa lisätyötä voi muodostua täyttä työaikaa tekevälle vain arkipyhäviikoilla ja arkipyhäjaksoissa.

    Jaksotyössä lisätyötä voi muodostua vain osa-aikaiselle työntekijälle.

    Lisätyö korvataan antamalla joko vastaava palkallinen vapaa aikana tai rahakorvauksena. (KVTES III luku 14§)

    SOSTES: Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään työntekijän säännöllisen työajan lisäksi, mutta joka ei ole ylityötä. Lisätyö edellyttää työntekijän suostumusta. Lisätyö korvataan antamalla joko vastaava palkallinen vapaa aikana tai rahakorvauksena. (SOSTES 9§)

    TPTES: Lisätyötä on työ, jota osa-aikainen työntekijä tekee sovitun työajan lisäksi työehtosopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan asti. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka tehdyltä työtunnilta. Lisätyö edellyttää työntekijän suostumusta. (TPTES 8§)

    AVAINTES:

    Lisätyötä on työnantajan aloitteesta työntekijän säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä. Täyttä työaikaa tekevälle voi lisätyötä yleistyöajassa muodostua vain arkipyhäviikolla tai -jaksoissa.

    Lisätyö korvataan rahakorvauksena maksamalla korottamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai antamalla vapaa-aikaa 1 tunti kutakin lisätyötuntia kohden. (AVAINTES 3 luku 52§ ja 64§)


    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla
  • Lisätyö ja lisätyön tarjoaminen osa-aikaisille

    Yleistä lisätyön tarjoamisesta osa-aikaisille työntekijöille

    Työsopimuslain mukaan lisätyötä on tarjottava osa-aikaisille työntekijöille. Työnantajan tulee siis ennen uusien työntekijöiden palkkaamista tarjota osa-aikaisille lisätyötä, jos uusi työntekijä palkattaisiin osa-aikatyöntekijöille sopiviin tehtäviin.

    KVTES: Lisätyö on työnantajan aloitteesta työntekijän säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä. Yleistyöajassa lisätyötä voi muodostua täyttä työaikaa tekevälle vain arkipyhäviikoilla ja arkipyhäjaksoissa.

    Jaksotyössä lisätyötä voi muodostua vain osa-aikaiselle työntekijälle.

    Lisätyö korvataan antamalla joko vastaava palkallinen vapaa aikana tai rahakorvauksena. (KVTES III luku 14§)

    SOSTES: Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään työntekijän säännöllisen työajan lisäksi, mutta joka ei ole ylityötä. Lisätyö edellyttää työntekijän suostumusta. Lisätyö korvataan antamalla joko vastaava palkallinen vapaa aikana tai rahakorvauksena. (SOSTES 9§)

    TPTES: Lisätyötä on työ, jota osa-aikainen työntekijä tekee sovitun työajan lisäksi työehtosopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan asti. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka tehdyltä työtunnilta. Lisätyö edellyttää työntekijän suostumusta. (TPTES 8§)

    AVAINTES:

    Lisätyötä on työnantajan aloitteesta työntekijän säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä. Täyttä työaikaa tekevälle voi lisätyötä yleistyöajassa muodostua vain arkipyhäviikolla tai -jaksoissa.

    Lisätyö korvataan rahakorvauksena maksamalla korottamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai antamalla vapaa-aikaa 1 tunti kutakin lisätyötuntia kohden. (AVAINTES 3 luku 52§ ja 64§)


    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla
  • Millä perusteella suunniteltua työvuoroluetteloa voi muuttaa?

    Työvuoroluettelo tulee julkaista viikkoa ennen työvuorojen alkua.

    KVTES: Työvuoroa voidaan muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä. Ylityö tai työtuntien alittuminen ei ole perusteltu syy. Mikäli työnantaja ehdottaa ylitöiden vaihtamista tunti tunnista on tämä harmaata ylityötä ja siihen ei tarvitse suostua. Jos työnantajalla on perusteltu syy, ei työntekijän tarvitse erikseen antaa suostumustaan työvuoroluettelon muuttamiseen. Tällöin työnantaja esittää perustellun syynsä ja muuttaa vuoron ja vastaa työvuoroluettelon muuttamisen oikeellisuudesta.

    SOSTES: Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa vain sovittaessa tai työn teettämisedellytyksissä tapahtuvan ennalta arvaamattoman muutoksen johdosta. Näissäkin tapauksissa muutoksesta on pyrittävä sopimaan (6§ 7 kohta)

    TPTES: Työnantajan voi muuttaa sovittuja työvuoroja vain sopien työntekijän kanssa. (6§ 13 kohta)

    AVAINTES: Työvuoroja voidaan vaihtaa vain sopien tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla
  • Millä perusteilla hätätyötä voidaan teettää? Jos työnantaja vetoaa hätätyöhön työvuoron vaihdossa.

    Hätätyötä voidaan teettää vain, jos kyseessä on ennalta arvaamaton tapahtuma, joka on aiheuttanut tai uhkaa aiheuttaa keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tavalla, joka vaarantaa hengen, terveyden tai omaisuuden eikä työtä voida siirtää myöhemmin suoritettavaksi. Kysymyksessä on poikkeuksellinen hätätilanne, jolloin on sallittua poiketa normaaleista enimmäistyöaikoja ja lepoaikoja koskevista rajoituksista. Hätätyö saa kestää enintään 2 viikkoa. Hätätyöstä pitää viivytyksettä tehdä kirjallinen ilmoitus työsuojeluviranomaiselle.

    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla
  • Milloin alkaa iltatyö ja paljonko siitä tulee maksaa?

    KVTES: Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18:00-22:00 välillä tehtyä työtä. Iltatyöstä tulee maksaa 15% rahakorvaus tai vastaava aika vapaa-aikana. (KVTES III luku 20§ 1 mom.)

    SOSTES: Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18:00-21:00 välillä tehtyä työtä. Iltatyöstä tulee maksaa iltatyölisänä 15% korotettu perustuntipalkka. (SOSTES 14§ 1 kappale)

    TPTES: Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18:00-22:00 välillä tehtyä työtä. Kultakin tehdyltä tunnilta maksetaan erillistä 15% suuruista iltatyölisää.

    AVAINTES: Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18:00-22:00 välillä tehtyä työtä. Iltatyöstä tulee maksaa 15% rahakorvaus tai vastaava aika vapaa-aikana. (AVAINTES Luku 3 35§ 1 mom.)

    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla
  • Milloin lääkärissä käynti on työaikaa?

    Mikäli lääkärin määräämää tutkimusta, tarkastusta tai operaatiota ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ei työntekijän palkkaa pidätetä tai käyntiin kulunutta työaikaa teetetä takaisin. Työntekijän tulee ilmoittaa etukäteen työnantajalle tällaisesta käynnistä.

    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla
  • Milloin tuntikohtaiset lisät tulee maksaa?

    KVTES: Rahakorvaus on maksettava tai vapaa-aikakorvaus on annettava viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Jos säännöllinen työaika on vahvistettu viikkoa pitemmäksi työaikajaksoksi, tällaisen työaikajakson päättymistä seuraavan kuukauden aikana.

    Esimerkiksi, jos tasoittumisjakson viimeinen päivä on 2.5., niin tuntikohtaiset lisät on maksettava tai annettava vapaana viimeistään 30.6. (KVTES III luku 25§ 5 mom.)

    SOSTES: Tuntikohtaiset korvaukset voidaan antaa korotettuna vapaa-aikana vain jos työntekijä siihen suostuu. Rahana maksettavat tuntikohtaiset korvaukset maksetaan viimeistään sen työnantajan normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä, joka lähinnä seuraa sitä työvuoroluetteloa jolta lisät ovat kertyneet edellyttäen, että työvuoroluettelon päättymiseen ja palkanmaksun väliin jää palkanmaksun toteuttamiseen tarvittava aika. (SOSTES 11§ 4 kappale)

    TPTES: Tuntikohtaiset korvaukset voidaan antaa korotettuna vapaa-aikana vain jos työntekijä siihen suostuu. Rahana maksettavat tuntikohtaiset korvaukset maksetaan palkan erääntymispäivänä. (TPTES 15§ 26 kappale)

    AVAINTES: Rahakorvaus on maksettava tai vapaa-aikakorvaus on annettava viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Jos säännöllinen työaika on vahvistettu viikkoa pitemmäksi työaikajaksoksi, tällaisen työaikajakson päättymistä seuraavan kuukauden aikana.

    Esimerkiksi, jos tasoittumisjakson viimeinen päivä on 2.5., niin tuntikohtaiset lisät on maksettava tai annettava vapaana viimeistään 30.6. (AVAINTES 42§ 1 mom.)

    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla
  • Mitä eri työaikamuotoja käytetään eri työehtosopimuksissa?

    KVTES:

    Yleistyöaika, jaksotyöaika ja toimistotyöaika. Valtaosa superilaisista työskentelee joko yleistyöajassa tai jaksotyöajassa. (KVTES III luku 6§)

    SOSTES:

    Yleistyöaika, jaksotyöaika ja toimistotyöaika. Valtaosa superilaisista työskentelee joko yleistyöajassa tai jaksotyöajassa. (SOSTES 6§)

    TPTES:

    Jaksotyöaika, toimistotyöaika ja normaalityöaika. Valtaosa superilaisista työskentelee joko jaksotyöajassa tai normaalityöajassa. (TPTES 6§)

    AVAINTES:

    Yleistyöaika, jaksotyöaika ja toimistotyöaika. Valtaosa superilaisista työskentelee joko yleistyöajassa tai jaksotyöajassa.  (AVAINTES 48§, 54§, 59§)

    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla
  • Mitä lyhyt tilapäinen poissaolo tarkoittaa?

    Lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan työehtosopimuksissa usein olevia määräyksiä siitä, että työntekijöillä on tietyillä hyväksyttävillä syillä oikeus olla pois työstä säilyttäen palkkaetunsa tai ilman.

    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla
  • Mitä on harmaa ylityö?

    Harmaalla ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään suunnitellun työajan lisäksi, mutta joka ei ole ylityötä, koska ylimääräisinä tehdyt työtunnit tasataan saman työaikajakson aikana vastaavalla vapaa-ajalla, jota ei ole alun perin suunniteltu työvuorolistassa. Harmaata ylityötä on myös se työaika, joka tehdään suunnitellun työvuoron alussa tai lopussa (esimerkiksi 5-10 minuuttia) tulemalla töihin jo ennen työvuorolistaan merkityn työajan alkamista tai jäämällä tekemään töitä vuoron päättymisen jälkeen ja jota ei kirjata työaikakirjanpitoon. Kaikki nämä muutokset pitää merkitä työvuoroluetteloon.

    Harmaan ylityön vaikutuksista on hyvä tietää seuraavaa:

    - On pois palkasta tai korotetusta vapaa-ajan korvauksesta.
    - On pois eläkkeen perusteena olevasta palkasta.
    - On pois ansioon suhteutetuista etuisuuksista (sairausvakuutuksen päiväraha, vuorottelukorvaus, ansioon suhteutettu päiväraha yms.).
    - On työnantajan säästökeino (palkka ja työnantajamaksut).
    - Ei kirjata työaikakirjanpitoon ylityönä, eikä siten todennu ylityöksi.
    - Todellinen pysyvä henkilöstötarve jää piiloon. On vaikeaa perustella henkilöstön tarvetta.
    - Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen vaikeutuu jatkuvilla työvuoromuutoksilla.
    - Varahenkilöstöjärjestelmän käyttömahdollisuutta ei pohdita.
    - Sijaisjärjestelmiä ja ”sijaispankkeja” ei pohdita.
    - Vie uskottavuutta sopimustoiminnalta, kun työpaikkakohtainen valvonta ei toimi.

    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Käänny esimiehesi, luottamusmiehesi tai ammattiosastosi puheenjohtajan puoleen. Katso myös: apua ongelmatilanteisiin »

HUOM! Ohjeet ja usein kysytyt kysymykset koronatilanteen vaikutuksista superilaisten työhön löydät
www.superliitto.fi/korona

Anna palautetta ja auta meitä kehittämään palvelua. Lähetä kehitysehdotuksesi Usein kysytyt kysymykset -palstaan liittyen sähköisellä lomakkeella »