• Olen osa-aikainen työntekijä. Työnantajalla olisi tarjota töitä enemmän kuin sopimukseni mukainen tuntimäärä. Onko työnantajan tarjottava minulle lisätöitä?

    Työnantajan on tarjottava työtä osa-aikaisille työntekijöille, jos työnantaja tarvitsee lisää työvoimaa tehtäviin, joita osa-aikaiset työntekijät kykenevät tekemään. Myös nollatuntisopimuksella työskentelevät työntekijät ovat osa-aikatyöntekijöitä.

    Ennen uusien työntekijöiden palkkaamista työnantajan tulee tiedustella jo palveluksessa olevilta osa-aikatyöntekijöiltä haluavatko he tehdä lisätöitä. Mikäli työntekijän työsuhde on osa-aikainen työntekijän pyynnöstä tai jos työntekijä on ilmoittanut työnantajalle, ettei halua tehdä lisätöitä, halukkuutta lisätyöhön ei tarvitse tiedustella. Jos osa-aikainen työntekijä ei ota työtä vastaan, voi työnantaja palkata uuden työntekijän.

    Työnantajan palveluksessa jo olevilla osa-aikatyöntekijöillä ei ole mitään keskinäistä etusijaa lisätöihin, vaan työnantaja saa työnjohto-oikeuden nojalla päättää, miten lisätyöt jaetaan työntekijöiden kesken. Työnantajan on kuitenkin noudatettava tasapuolisen kohtelun velvoitetta.

  • Nollatuntisopimuksella työskentelevän velvollisuus vastaanottaa työtä

    Nollatuntisopimuksiin on usein kirjattu "tarvittaessa töihin kutsuttava", mikä yleensä tarkoittaa sitä, ettei työntekijällä ole velvollisuutta ottaa vastaan tarjottuja tunteja.

    Jos työntekijä on jo työsopimuksessaan etukäteen antanut lisätyösuostumuksen, voi tarjotusta lisätyöstä kieltäytyminen olla hankalaa. Tällöin työntekijällä on oikeus perustellusta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittynä vapaapäivänä. Jatkuva työvuoroista kieltäytyminen johtaa usein myös siihen, ettei työnantaja enää tarjoa tunteja lainkaan.

  • Nollatuntisopimus ja tilapäinen hoitovapaa (lapsen sairastuminen)

    Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Hoitovapaan palkallisuudesta säädetään työehtosopimuksissa.

    Nollatuntisopimuksella työskentelevällä on oikeus saada palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta ainoastaan silloin, jos lapsen sairausajalle on ehditty jo vahvistaa tai sopia työvuorot.

  • Nollatuntisopimus ja vuosilomat

    Nollatuntisopimuksella työskenteleville maksetaan usein vuosilomat lomakorvauksena jokaisessa palkassa, vaikka työsuhde olisi voimassa toistaiseksi. Työntekijä ei tällöin saa pitää vuosilomaa, vaikka lomaa olisi vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaisesti kertynyt. Lomaa ei työsuhteen kestäessä saa korvata rahalla, joten tällainen käytäntö on lain mukaan lomanansainnan piirissä olevien työntekijöiden osalta lainvastainen.

  • Nollatuntisopimus yleisesti

    Nollatuntisopimuksessa eli vaihtelevan työajan sopimuksissa työntekijän viikkotuntimäärä on sovittu nollan ja esimerkiksi 38 tunnin 20 minuutin välillä. Se tarkoittaa sitä, ettei työnantajalla ole velvollisuutta tarjota työntekijälle lainkaan työtunteja. Työajaksi määritellään tällaisissa sopimuksissa usein lisäksi "tarvittaessa työhön kutsuttava", jolloin työntekijällä ei myöskään ole automaattista velvollisuutta ottaa vastaan työvuoroja, vaan tehtävistä työvuoroista sovitaan erikseen.

    Vaihtelevasta työajasta ei saa työnantajan aloitteesta sopia, jos työvoiman tarve on kiinteä eli tietty määrä tunteja. Jos työnantaja tarjoaa nollasopimusta, kannattaa sopimukseen yrittää neuvotella jokin vähimmäistuntimäärä. Se takaa ainakin tietyn vähimmäismäärän tunteja.

    Joka tapauksessa sopimuksen ehdot on syytä käydä tarkasti läpi ja ymmärtää varmasti, mihin sopimuksella puolin ja toisin sitoudutaan. Nollatuntisopimuksella työskentelevän työaika voi ajan kuluessa noudatetun käytännön perusteella vakiintua tiettyyn tuntimäärään. Tarkastelujaksona on 6 kk. Jos työaika on puolen vuoden ajan ollut työsopimuksessa sovittua korkeampi, työntekijä voi pyytää asiasta neuvottelua työnantajan kanssa.

    Työehtosopimuksissa on myös määräyksiä nollatuntisopimuksista:

    SOSTES

    Vaihtelevasta työajasta ei saa työnantajan aloitteesta sopia, jos sopimuksella katettava työnantajan työvoimatarve on kiinteä.

    Vaihtelevaa työaikaa koskevaan ehtoon sisältyvää vähimmäistyöaikaa ei saa työnantajan aloitteesta sopia pienemmäksi kuin työnantajan työvoiman tarve edellyttää.

    Jos toteutunut työaika edeltäneiltä 12 kuukaudelta osoittaa, ettei sovittu vähimmäistyöaika vastaa työnantajan todellista työvoiman tarvetta, työnantajan on työntekijän pyynnöstä neuvoteltava työaikaehdon muuttamisesta vastaamaan todellista tarvetta.

    Ellei muuta yhdessä sovita, tulee vähimmäistyöaikaehto määritellä edeltäneen 12 kuukauden toteutuneen työajan keskimäärän mukaiseksi. Vähimmäistyöaikaa ei kuitenkaan tarvitse määritellä uudelleen, jos toteutunut työaika poikkeaa keskimäärin enintään 4 tunnilla viikossa työsopimuksessa sovitusta vähimmäistyöajasta. Jos työnantaja voi kirjallisesti osoittaa asiallisilla perusteilla tulevan työvoimatarpeen olevan muun kuin toteutunut keskimäärä, määritellään vähimmäistyöaikaehto tämän työajan mukaiseksi.

  • Työskentelen nollatuntisopimuksella. Olenko oikeutettu sairausajan palkkaan?

    Nollantuntisopimuksella työskentelevällä on oikeus sairausajan palkkaan, jos sairausloman ajalle kohdistuva työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon, siitä on muutoin sovittu taikka olosuhteisiin nähden voidaan muutoin pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä.

    Nollatuntisopimuksella työskenteleville ei kuitenkaan aina laaditaan työvuoroluetteloa etukäteen, vaan työhön saatetaan pyytää lyhyelläkin varoitusajalla. Tästä voi seurata sairausajan palkkaetuuksien menettäminen, sillä vuoroja ei välttämättä enää tarjota silloin, kun työntekijä ilmoittaa sairaudesta.

    Työehtosopimuksissa on myös määräyksiä nollatuntisopimuksella eli vaihtelevan työajan työsopimuksella työskentelevän työntekijän sairausloman palkallisuudesta:

    SOSTES

    SOSTES:n mukaan nollatuntisopimuksella työskentelevä saa sairausajan palkan, jos työkyvyttömyysaikaan kohdistuva työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon, siitä on muutoin sovittu taikka olosuhteisiin nähden voidaan muutoin pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä.

    Työvuoroluettelon päättymisen jälkeiseltä ajalta sairausajan palkka määräytyy työntekijän keskimääräisen työajan perusteella. Se lasketaan sellaisen ajanjakson perusteella (esimerkiksi 6 kk tai edellinen lomanmääräytymisvuosi), joka osoittaa sen keskimääräisen työajan, jota hän sairauspoissaolonsa aikana olisi tehnyt.

    TPTES

    TPTES:n mukaan nollatuntisopimuksella työskentelevälle maksetaan sairausajan palkka työvuoroluettelon mukaisesti tai jos olosuhteisiin nähden voidaan muutoin pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä.

    Työvuoroluettelon päättymisen jälkeiseltä ajalta sairausajan palkka määräytyy työntekijän toteutuneen keskimääräisen työajan perusteella. Se lasketaan sellaisen ajanjakson perusteella (esimerkiksi 6 kk tai edellinen lomanmääräytymisvuosi), joka osoittaa sen keskimääräisen työajan, jota hän sairauspoissaolonsa aikana olisi tehnyt.

  • Voiko nollatuntisopimuksen irtisanoa?  

    Nollatuntisopimuksilla voidaan pyrkiä kiertämään työntekijälle työsuhteen päättämistä koskevissa säännöksissä taattua turvaa. Työnantaja voi nollatuntisopimuslaisella yllättäen pudottaa tunnit nollaan tarkoituksenaan välttää irtisanomismenettely, irtisanomisperusteen noudattaminen ja irtisanomisajan palkan maksaminen. Tällöin työsopimus voi jäädä ikään kuin roikkumaan, kun työnantaja ei sitä nimenomaisesti päätä, mutta ei myöskään tarjoa tunteja.

    Työntekijä voi päättää nollatuntisopimuksen samalla tavoin kuin muunkin työsopimuksen. Toistaiseksi voimassa oleva nollatuntisopimus on irtisanottavissa irtisanomisaikaa noudattaen. Määräaikainen nollatuntisopimus on irtisanottavissa ainoastaan, jos irtisanomisoikeudesta on erikseen sovittu.

    On kuitenkin huomioitava, että mikäli työntekijä päättää nollasopimuksensa, voi siitä seurata hänelle työttömyysturvassa karenssi.

    Työntekijällä on oikeus turvata toimeentulonsa valitsemallaan työllä, joten työntekijä voi työskennellä toisen työnantajan palveluksessa, jos hän ei nollatuntisopimuksella saa turvattua toimeentuloaan. Toisen työnantajan palveluksessa työskenteleminen ei kuitenkaan saa haitata toisen työn tekemistä eikä vahingoittaa työnantajaa. Työntekijä voi myös olla nollasopimuksella työskennellessään työnhakijana TE-toimistossa ja hakea soviteltua päivärahaa työttömyyskassasta.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Käänny esimiehesi, luottamusmiehesi tai ammattiosastosi puheenjohtajan puoleen. Katso myös: apua ongelmatilanteisiin »

Anna palautetta ja auta meitä kehittämään palvelua. Lähetä kehitysehdotuksesi Usein kysytyt kysymykset -palstaan liittyen sähköisellä lomakkeella »