• Keikkailu toiselle työnantajalle, sivutoimi-ilmoitus/lupa

    Työsopimuslaissa ei ole säädetty työntekijän velvollisuudesta ilmoittaa työnantajalle sivutyöstään tai pyytää työnantajalta lupaa sivutyön tekemiseen.

    Työntekijä voi siis lähtökohtaisesti tehdä vapaa-aikanaan työtä toiselle työnantajalle, kunhan siitä ei aiheudu haittaa päätoimen hoitamiselle eikä ilmeistä vahinkoa työnantajalle. Sivutyöstä voi halutessaan epäselvyyksien välttämiseksi keskustella työnantajan kanssa etukäteen.


    Lisäksi on säädetty kilpailevan toiminnan kiellosta, jonka mukaan työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.

    Työntekijä voi siis lähtökohtaisesti tehdä vapaa-aikanaan työtä toiselle työnantajalle, kunhan siitä ei aiheudu haittaa päätoimen hoitamiselle eikä ilmeistä vahinkoa työnantajalle.

    Työsopimuksessa voidaan kuitenkin sopia, että työntekijä on velvollinen ilmoittamaan sivutyön tekemisestä työnantajalle. Vaikka asiasta ei olisi sovittu, sivutyöstä voi halutessaan epäselvyyksien välttämiseksi keskustella työnantajan kanssa etukäteen.

  • Saako opintovapaalla tai perhevapailla tehdä keikkatyötä?

    Opintovapaa on tarkoitettu opiskelua varten ja perhevapaat lapsen hoitamista varten. Tämä on hyvä pitää mielessä harkitessa työskentelyä em. vapaiden aikana.

    Työskentelystä omalle työnantajalle opintovapaan tai perhevapaiden aikana on sovittava työnantajan kanssa erikseen.

    Myös satunnainen työskentely toiselle työnantajalle opintovapaan tai perhevapaiden aikana on mahdollista. Tavanomaisessa lähihoitajan työssä kilpailevan toiminnan kieltokaan ei lähtökohtaisesti aiheuta estettä työskentelylle toisella työnantajalla.

  • Sairastuminen keikkatyössä

    Sairausajan palkanmaksussa voi ilmetä ongelmia, jos työsopimuksesi on niin sanottu nollatuntisopimus eli työaikasi on esim. 0-115 tuntia / 3 viikkoa tai sinulla on ns. puite- tai runkosopimus, jonka mukaan jokaisesta työsopimuksesta sovitaan erikseen.

    Nollatuntisopimuksilla tai puitesopimuksilla työskenteleville ei aina laadita työvuoroluetteloja etukäteen, vaan työhön saatetaan pyytää lyhyelläkin varoitusajalla. Tästä voi käytännössä seurata sairausajan palkan menettäminen, sillä työvuoroja tai työsopimuksia ei välttämättä enää tarjota, jos työntekijä ilmoittaa sairastumisestaan.

    Nollatuntisopimuksella ja runkosopimuksella työskentelevällä on oikeus sairausajan palkkaan sovellettavan työehtosopimuksen ehtojen mukaisesti, jos sairausajalle on jo ehditty vahvistaa tai sopia työvuorot ja työsuhde on jo ehtinyt alkaa. Jos sairausajalle ei ole vahvistettu työvuoroja, ei työnantajalla välttämättä ole sairausajalta palkanmaksuvelvollisuutta.

    SOSTES:ssä ja TPTES:ssä on tarkempia määräyksiä vaihtelevan työajan sopimuksella työskentelevien oikeudesta sairausajan palkkaan. Niiden mukaan oikeus sairausajan palkkaan syntyy, jos työkyvyttömyysaikaan kohdistuva työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon, siitä on muutoin sovittu taikka olosuhteisiin nähden voidaan pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä. Työvuoroluettelon päättymisen jälkeiseltä ajalta sairausajan palkka määräytyy työntekijän keskimääräisen työajan perusteella. Sairausajan palkka lasketaan sellaisen ajanjakson perusteella, joka osoittaa keskimääräisen työajan, jota hän sairauspoissaolonsa aikana olisi tehnyt. Ajanjakso voi olla esimerkiksi edeltävät kuusi kuukautta tai edellinen lomanmääräytymisvuosi.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Käänny esimiehesi, luottamusmiehesi tai ammattiosastosi puheenjohtajan puoleen. Katso myös: apua ongelmatilanteisiin »

Anna palautetta ja auta meitä kehittämään palvelua. Lähetä kehitysehdotuksesi Usein kysytyt kysymykset -palstaan liittyen sähköisellä lomakkeella »