30.6.2016

SuPerin kysely kansanedustajille hyvän hoidon turvaamisesta - vastaukset

SuPer kysyi kansanedustajilta: Mitä aiot omalta osaltasi tehdä, jotta hoitajat voivat tehdä työnsä hyvin eli asiakkaat saavat hyvää hoitoa ja hoitajien työkuorma vähenee?

SuPer julkisti 9. kesäkuuta selvityksen lähi- ja perushoitajien kokemasta työkuormasta. Tulokset ovat hälyttävät. Työn kuormittavuus on kasvanut neljässä vuodessa merkittävästi. Vastaajista 93 prosenttia oli huolissaan hoidon laadusta. SuPer kysyi selvityksen julkistamisen jälkeen kansanedustajilta, mitä he aikovat osaltaan tehdä, jotta tilanne saadaan korjattua. Tällä hetkellä 13 kansanedustajaa on vastannut kysymykseen. SuPer uusii kyselyn syksyllä.

 

Ala-Nissilä Olavi (kesk.)

Perus- ja lähihoitajien kokemukset ja viesti ovat tärkeitä erityisesti nyt kun uudistuksia tehdään ja niihin valmistaudutaan. Henkilöstön näkemykset tärkeä ottaa mukaan. Vaikutan eduskuntaryhmän jäsenenä. Talouden ja julkisentalouden pohja ja teknologian hyödyntäminen pitää myös nyt saada sellaiseksi, että tekevien käsien riittävästä määrästä hoitoalalla voidaan huolehtia.

 

Elomaa Ritva (peruss.)

Olin 1970-luvulla hoitamassa vanhuksia Koskelan sairaskodissa 1,5 vuotta ennen Sairaanhoito-opistoon menoa. Meillä oli 42 asiakasta osastolla, joista sänkypotilaita 40. Hoitajia oli niukasti silloinkin työn vaativuuteen nähden. Röntgenhoitajana olin 80-ja 90-luvulla pätkittäin. Silloin ja myös tänä päivänä olen seurannut hoitajien tilannetta myös keikkaillessani musiikin ja liikunnan myötä sairaaloissa ja palvelutaloissa. Hoitajan työ on vaativaa, raskasta, vastuullista ja huonosti palkattua mutta myös palkitsevaa, jos ammatin tuntee edes osittain kutsumukseksi. Haluan yrittää vaikuttaa hoitajamitoituksen riittävyyteen, palkkakuopasta nostamiseen, soveltuvuuskokeiden säilyttämiseen (jos alalle ei sovi ja asenne on väärä, se on asiakkaiden/potilaiden suhteen vaaramomentti jopa). Hoitajien ammattitaito Suomessa tulee jatkossakin olla korkealla tasolla ja empaattisuus työssä on tarpeellinen ominaisuus.

 

Guzenina Maria (sd.) (lisätty 29.6.)

Olen seurannut hoitajien jaksamista tärkeässä työssään todella huolestuneena. Viime hallituskaudella Suomeen saatiin pitkän odotuksen jälkeen vanhuspalvelulaki. Kuuden puolueen hallituksessa oli valitettavasti kuitenkin erimielisyyttä henkilöstömitoitusten sitovuuden tarpeesta ja asiasta päädyttiin sopimaan kompromissi: Mikäli Suomesta löytyy seuranta-ajan aikana yksikään vanhuspalveluyksikkö, joka alittaa yleiset suositukset, suosituksista luovutaan ja niistä tehdään vasta sen jälkeen sitovat. Alin henkilöstömitoitus oli seurannassa 0,5. Tehoseuranta vähensi selkeästi alimitoitusta ja tilanne kentällä kääntyikin paremmaksi. Nyt kun vaaleista on reilu vuosi, hallitus on jo ehtinyt romuttaa viime hallituskaudella tehdyn hyvän työn. Ministeri Rehula kertoi jo hallituskauden aluksi, että hallitus aikoo heikentää henkilöstömitoitusta 0,5:stä 0,4:ään. Tehoseurantaa ei enää tehdä ja hoitajien ja vanhusten tilanne on kääntynyt huonommaksi.

Vastustan henkilöstömitoituksen heikentämistä. Olen puhunut asiasta niin eduskunnassa istunnoissa kuin käytäväkeskusteluissa. Olen myös kirjoittanut aiheesta muun muassa Iltalehden blogiini. Henkilöstömitoituksen riittävän tason puolesta toimimisen lisäksi olen tehnyt myös lakialoitteen kotihoidon henkilöstön parkkioikeudesta mahdollisimman lähelle asiakasta, jotta hoitajien arvokas aika käytettäisiin parkkipaikan etsimisen sijaan kaikkein tärkeimpään eli hoitotyöhön.

 

Haatainen Tuula (sd.)

Superin selvityksen tulokset ovat todella hälyttäviä. Itsekin sairaanhoitajan työtä tehneenä tiedän hoivatyön vaativuuden. SDP ajoi läpi vanhuspalvelulain edellisellä hallituskaudella. Hoitajamitoituksessa päädyttiin suosituksiin (0,5 hoitajaa yhtä vanhusta kohti), joita tuli seurata.

Nyt Sipilän hallitus on laskemassa suositusta 0,5:stä 0,4:ään hoitajaan yhtä vanhusta kohti. Olen jättämässä hoitajien tilanteesta kirjallista kysymystä ja aion pitää muutenkin asiaa esillä.

 

Heikkinen Hannakaisa (kesk.)

Vanhustenhoidossa on monin paikoin vähennetty henkilöstöä tukitoimista sillä seurauksella, että hoitajat joutuvat tekemään myös arjen tukitöitä itse hoito- ja hoivatyön lisäksi. Haluan vähentää hoitajien työkuormaa lisäämällä hoiva-avustajien määrää. Hoiva-avustajille olisi tarvetta vaikkapa vanhusten ruokailun avustamisessa ja ulkoiluttamisessa, jotta hoitajat saisivat keskittyä vaativampaan asiakastyöhön ja vanhusten elämänlaatu paranisi. Virike- ja tukitoimia tekeviä avustajia ei lasketa hoitajamitoitukseen.

 

Hänninen Katja (vas.) (lisätty 4.7.2016)

Omalta osaltani aion edistää hoitajien oikeutta vuosilomapäiviin ja työkykyä ylläpitävään kuntoutukseen. Yksi syy miksi vastustin kiky-sopimusta oli lomarahojaen 30%:n leikkaus. Henkilöstömitoitukset tulee myös korjata sellaiselle tasolle, ettei hoitajien työnkuormittavuus muodostu fyysisesti tai henkisesti liian raskaaksi. Jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja hyvään hoivaan, mutta jos riittävistä resursseista ei huolehdita, niin tämä oikeus jää vain kauniiksi toiveeksi. Teette arvokasta työtä ja tämän arvostuksen pitäisi näkyä myös meidän päättäjien toimissa.

 

Järvinen Heli (vihr.) (lisätty 1.7.2016)

Olen itsekin tehnyt töitä vanhainkodissa keittiö- ja hoitoapulaisena sekä kylvettäjänä. Jo silloin kiteytyi se, ettei työtä voi tehdä kunnolla ilman kollegojen tukea. Siksi viime hallituksen päättämästä hoitajamitoituksesta täytyy pitää kiinni. Sen puolesta teen töitä. Jotta työssä säilyy inhimillinen ote, jokaiselle työpaikalle tulee saada myös eettisen toiminnan ohjeet. Niiden on käytännössä todettu parantavan hoidon tasoa. 

 

Kulmala Kari (peruss.)

http://www.karikulmala.fi/2016/06/01/sisar-hento-valkoinen/

 

Kurvinen Antti (kesk.) (lisätty 1.7.2016)

Omassa lähipiirissäni on useampi terveydenhuollossa työskentelevä ja tiedän sitä kautta työpaineen ja jaksamisongelmat, joita on. Oma lupauksen asialle on se, että pyrin oman työni kautta saamaan aikaan toimivan sote-järjestelmän sote-uudistuksen kautta niin, että myös henkilöstö voi jatkossa paremmin.

 

Myllykoski Jari (vas.)

Puolustan riittäviä terveydenhuollon resursseja, jotka mahdollistavat kansalaisten tasa-arvoiset palvelut. Samoin tulee purkaa ammattistatukseen nojautuvia hierarkioita, jotka johtavat tehottomiin nokkimisjärjestyksiin. Tämä edistäisi työyhteisön avointa keskustelua ja lisäisi mahdollisuuksia kehittää ja löytää tehokkaampia toimintatapoja. Työntekijöillä on paras tieto työstään ja heidän kehittämisehdotuksiaan on kuunneltava niin sote-palveluiden johdossa kuin poliittisten päättäjien keskuudessa.

 

Räsänen Päivi (kd.)

Olen kantanut huolta hoitavien käsien riittävyydestä jo pitkään ja pitänyt asiaa runsaasti esillä. Viime hallituksessa ajoin vanhuspalvelulain säätämistä ja hoitajamitoitusta. Olin tehnyt vastaavan lakialoitteen jo kymmenisen vuotta sitten.  Nykyinen hallitus on heikentämässä hoitajamitoitusta 0,5:stä 0,4:ään. Pidän tätä vakavana virheenä. Olen tuonut kantani esille useissa kannanotoissa ja eduskuntatoimissani. Vanhusten kotihoidon yleistymisen myötä laitoksissa asuvat vain he, joiden toimintakyky on merkittävästi alentunut ja hoidontarve on suuri. Hoitajamitoitusta ei voi enää heikentää, tarve on päinvastainen.

 

Salonen Kristiina (sd.) (lisätty 27.6.)

Itse vuosia vanhustyössä töitä tehneenä uskon tuntevani alan hyvin. Nyt esille nousseet ongelmat eivät ole tulleet minulle yllätyksenä. Oppositiosta voin jatkaa asian esille nostamista kirjoituksin, puheenvuoroin ja valiokuntatyön kautta. Tein keväällä vanhusten hoivasta eduskunnan puhemiehistölle keskustelualoitteen, koska asia pitää saada laajaan keskusteluun istuntosaliin. Valitettavasti sitä ei kuitenkaan ole hyväksytty ajankohtaiseksi keskusteluaiheeksi, joka minua suututtaa. Vanhusten hoivaa olisikin päättäjien keskuudessa arvostettava nykyistä enemmän. Resurssit ovat tärkeä osa jaksamista, jonka vuoksi hoitajamitoitusta lakiin kirjattavaksi ei saa vähätellä. Työn arvostus ja mahdollisuus tehdä työtä niin, että se palkitsee myös tekijäänsä ovat avainasemassa asenneilmapiirin muuttamiseksi. Koko vanhustyön laadun parantaminen on minulle itselleni hyvin tärkeää.

 

Hanna Sarkkinen (vas.) (lisätty 28.6.)

Aion toimia sen puolesta, että hoito ja hoiva saa riittävät resurssit. En aio hyväksyä hallituksen kaavailemaa hoitajamitoituksen heikennystä, sillä se vaarantaisi laadukkaan hoivan ja kuormittaisi entisestään jo nyt ylikuormitettua henkilöstöä. Tuen aloitteita, joissa työn sisältöä pyritään kehittämään siten, että työntekijöiden valta omaan työhönsä lisääntyy, työoloja kehitetään työn paremmalla organisoinnilla ja uusilla työtavoilla. Kannatan rajattua alueellista kuuden tunnin työpäivän kokeilua hoiva-alalla.

 

Sarkomaa Sari (kok.) (lisätty 1.7.)

SuPerin jäsenistön viesti on otettava vakavasti. Sote-uudistus tehdään, että jokainen suomalainen saisi yhdenvertaiset sote-palvelut. Työnjakoa on uudistettava ja osaaminen on saatava parempaan käyttöön. Tämä edellyttää moniammatillista yhteistyötä sekä hoitopolkujen ja -ohjeiden uudistamista ja osaavaa johtamista. Uudistuksessa on olennaista ottaa osaava henkilöstö vahvasti mukaan sen valmisteluun ja toimeenpanoon. Alan henkilöstö tekee palvelun laadun. Onnistumisen edellytys on, että henkilöstölle luodaan mahdollisuudet olla parhaimmillaan ja keskittyä työssään olennaiseen palvelua tarvitsevan ihmisen kannalta. Olin hallitusneuvotteluissa, jossa saimme neuvoteltua vanhusten hoidon kehittämisen kärkihankkeeksi. Tammikuussa työskentelin viikon hoitajan työparina, jotta päättäjänä tiedän ja tunnen tilanteen. Yhteistyö SuPerin kanssa on tärkeää.

 

Semi Matti (vas.)

Minusta työhön kuuluva jaksaminen on pitkälti kiinni työnantajan henkilöstön resurssi mitoituksesta. Julkisella puolella se tarkoittaa myös riittäviä määrärahoja sijaisten palkkaamiseen.  Niihin olen pyrkinyt vaikuttamaan valtuutettuna ja kansanedustajana.

 

Uotila Kari (vas.)

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä nosti hoitajien jaksamisen keskusteluun viime kyselytunnilla. En hyväksy jo valmiiksi kuormittuneiden hoitajien työaikojen pidentämistä ja lomarahojen leikkaamista. Olemme esittäneet 6 tunnin työpäivään siirtymistä, ja tämän kokeileminen voitaisiin mielestäni hyvin aloittaa julkisen sektorin hoitoalalta. Göteborgin esimerkki osoitti, että 6 tunnin työpäivä palkkatasoa alentamatta paransi tuottavuutta ja hyvinvointia. Suomessa pitäisi vihdoin ymmärtää, että tuottavuus nousee kun työntekijöiden jaksamisesta huolehditaan.

 

Kysely lähetettiin kaikille kansanedustajille 10. kesäkuuta. Vastausta pyydettiin 20.6. mennessä. Muistutus kyselystä lähetettiin 16.6.