4.12.2020

SuPerin ohjeistus ja usein kysytyt kysymykset rokotussuojasta

Tältä sivulta löydät rokotusohjeistuksen sekä vastauksia useimmin kysyttyihin kysymyksiin rokotuksista. Tarkistathan ensin niistä, löytyykö kysymykseesi jo vastaus.

Jos et löydä kysymyksiisi vastausta, voit olla yhteydessä omaan luottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun. Löydät luottamusmiehesi yhteystiedot oman ammattiosastosi nettisivuilta. Tarvittaessa voit jättää kysymyksesi edunvalvontaan sähköisellä yhteydenottolomakkeella

Koronavirusrokote

Valtioneuvosto on antanut 22. joulukuuta rokotusasetuksen, joka tarvitaan koronavirusrokotusten käynnistämiseksi Suomessa. Rokotteita tullaan tarjoamaan ilmaiseksi kaikille, jotka niitä haluavat ja joilla ei ole terveydellistä estettä rokotteen ottamiselle. Katso usein kysyttyä koronarokotteesta täältä »

Sote-ammattilaisten rokotussuoja

1.3.2018 voimaan tulleen tartuntatautilain 48 § velvoittaa työnantajaa arvioimaan, minkälaisen rokotesuojan henkilöstö tarvitsee sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla potilaiden ja asiakkaiden suojaamiseksi. Työnantaja saa ainoastaan erityisestä syystä käyttää puutteellisen rokotussuojan omaavaa henkilöä riskialttiiden potilaiden tai asiakkaiden hoitamisessa. Työnantajan on huolehdittava siitä, että tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita henkilöitä hoitaa riittävän kattavasti suojattu henkilökunta.  

Rokotussuojaa edellytetään lähtökohtaisesti työntekijöiltä, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä olevissa asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita asiakkaita tai potilaita. Tämä koskee myös potilaiden kuljetuksia. 

SuPer vastusti tartuntatautilain valmisteluvaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle suunniteltua velvollisuutta ottaa rokotussuoja tiettyjä tartuntatauteja vastaan. Vastustuksesta huolimatta säännös kuitenkin tuli lakiin (48 §).

Koska puutteellisesta rokotussuojasta voi seurata työntekijälle haitallisia seuraamuksia (ks. kysymys 6), suosittelee SuPer jäseniään ottamaan työnantajan tarjoamat rokotteet.

Kysymyksiä ja vastauksia tartuntatautilaista ja rokotusten ottamisesta
  1. Onko työntekijän pakko ottaa rokote?
  2. Mitä tartuntatauteja vastaan rokotteen ottamista voidaan edellyttää?
  3. Milloin työntekijältä voidaan edellyttää rokotteen ottamista?
  4. Milloin työntekijältä ei voida edellyttää rokotteen ottamista?
  5. Voiko työnantaja antaa varoituksen, jos työntekijä kieltäytyy ottamasta rokotusta?
  6. Mitä tapahtuu, jos työntekijä kieltäytyy ottamasta rokotusta?
  7. Työntekijä ei voi ottaa rokotetta terveydellisistä syistä. Voidaanko työntekijä silti irtisanoa?
  8. Pitääkö lääkäreiden ja kaikkien muidenkin potilaiden kanssa tekemisissä olevien työntekijöiden ottaa rokotteet?
  9. Missä on työntekijöiden itsemääräämisoikeus? Miksi potilaiden tai omaisten ei ole pakko ottaa rokotusta?
  10. Miten työnantaja voi saada selville, onko minut rokotettu? Loukataanko tässä yksityisyyden suojaa?
  11. Joudunko maksamaan rokotukset itse?
  12. Voidaanko työsopimuksessa vaatia rokotesuojaa?
  13. Mitä sivuvaikutuksia influenssarokotteella voi olla?
  14. Voiko influenssarokote aiheuttaa influenssan?
  15. Voiko influenssarokote aiheuttaa narkolepsiaa?
  16. Influenssarokotteen ottaneet tuntuvat sairastelevan enemmän. Minä en ole sitä ottanut, enkä ole sairastellut.
  17. Miten influenssa tarttuu?
  18. Miten rokottaminen tulee järjestää?

 

1. Onko työntekijän pakko ottaa rokote?

Työnantaja ei voi pakottaa työntekijää ottamaan rokotetta. Kuitenkin, jos työskentelet tartuntatautilain 48 §:n tarkoittamassa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä riskialttiiden potilaiden tai asiakkaiden läheisyydessä, työnantaja voi edellyttää sinulta tartuntatautilain mukaista rokotussuojaa.   

2. Mitä tartuntatauteja vastaan rokotteen ottamista voidaan edellyttää?

Tuhka- ja vesirokko

- MPR-rokote suojaa tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta, vesirokkorokote suojaa vesirokolta. Rokotuksia ei tarvitse ottaa, jos työntekijällä on jo sairastetun taudin antama suoja kyseisiä tauteja vastaan.

Hinkuyskä

- DTAP-rokote suojaa kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta ja hinkuyskältä. Imeväisikäisten kanssa työskentelevillä oltava hinkuyskärokotus voimassa. Rokotuksen antama suoja hinkuyskää vastaan heikkenee noin 3-4 vuodessa, joten suoja tulisi tehostaa viimeistään viiden vuoden kuluttua

Kausi-influenssarokote

- Vuosittainen rokote

3. Milloin työntekijältä voidaan edellyttää rokotteen ottamista?

Jos työntekijä työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä olevissa asiakas- ja potilastiloissa tai potilaskuljetuksessa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita asiakkaita tai potilaita. Tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita ovat esimerkiksi potilaat, joiden puolustusjärjestelmä on merkittävästi heikentynyt sairauden tai sen hoidon takia. Vakaville seurauksille alttiita ovat myös alle yksivuotiaat, 65 vuotta täyttäneet ja raskaana olevat.    

Työnantaja arvioi toimintayksiköiden tartuntatautiriskin lääketieteellisesti ja toimipaikkakohtaisesti. Työnantaja määrittelee lääketieteellisin perustein ne tilat, joissa hoidetaan riskialttiita potilaita tai asiakkaita.  Näissä tiloissa työskentelyyn saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja. Työnantajan pitää osata perustella työntekijöille, miksi toimipisteessä edellytetään rokotussuojaa. Työnantaja ilmoittaa työterveyshuoltoon, minkälaista suojaa kussakin toimipisteessä edellytetään. Työtehtäviin liittyvä suojatarve arvioidaan työterveyshuollossa.

4. Milloin työntekijältä ei voida edellyttää rokotteen ottamista?

Jos työskentely ei tosiasiassa tapahdu lääketieteellisesti arvioiden tartuntatautien vakaville seurauksille alttiiden asiakkaiden tai potilaiden parissa, vaan esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevien tai päihderiippuvaisten henkilöiden parissa.

Jos työntekijä ei voi terveydellisten syiden vuoksi ottaa rokotetta, jää työnantajan päätösvaltaan arvioida, voiko tällainen henkilö työskennellä tartuntatautien vakaville seurauksille alttiiden asiakkaiden tai potilaiden parissa (ks. kysymys 7)

Työntekijältä ei voida edellyttää rokotussuojaa, jos työntekijä ei työskentele sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä, vaan esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tai koulussa. Rokotussuojaa ei voida edellyttää kotihoidossa, jos kotihoidon työntekijä työskentelee täysin sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteen ulkopuolella (ks. tarkemmin ohjeistus rokotusten ottamisesta s. 2).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee influenssarokotusta henkilöille, jotka työskentelevät päivähoidossa, ikäihmisten tai immuunipuutteisten parissa.

5. Voiko työnantaja antaa varoituksen, jos työntekijä kieltäytyy ottamasta rokotusta?

Apulaisoikeusasiamiehen tulkinnan mukaan varoituksen antaminen pelkästään rokottomuudesta johtuen loukkaa työntekijän perusoikeuksia. Työntekijä voi kertoa suullisesti rokotesuojastaan. Rokottamattomuus sinällään ei voi olla varoituksen peruste. Se ei kuitenkaan poissulje muita haitallisia seuraamuksia (ks. kysymys 6).

6. Mitä tapahtuu, jos työntekijä kieltäytyy ottamasta rokotusta?

Työntekijä on velvollinen suorittamaan työsopimuksessa sovitut työtehtävät. Jos työntekijän työnteko estyy hänestä itsestään johtuvasta syystä tartuntatautilaissa edellytetyn rokotussuojan puuttumisen vuoksi, saattaa työnantaja keskeyttää palkanmaksun tai ryhtyä jopa irtisanomistoimiin.

Tartuntatautilain edellyttämän rokotussuojan puuttuminen merkitsee sitä, että työnantajalle saattaa syntyä peruste päättää työntekijän työsuhde siksi, että työntekijä ei voi tehdä työsopimuksensa mukaisia työtehtäviä. Työnantajan on kuitenkin aina ensin pyrittävä tarjoamaan työntekijälle muita soveltuvia työtehtäviä. Huomioitava on, että irtisanomisperusteen arviointi on kokonaisharkintaa, jossa on otettava huomioon työntekijän ja työnantajan olosuhteet kokonaisuudessaan. Irtisanomisen lainmukaisuuden arvioi viime kädessä tuomioistuin.

Oikeuskäytäntöä rokotussuojan puuttumisen vuoksi tehdystä irtisanomisesta ei SuPerilla ole tiedossa.

Työnantaja saattaa käytännössä päätyä lomauttamaan määräajaksi työntekijän silloin, kun sillä ei ole tarjota muuta soveltuvaa työtä työntekijälle, jolta lain edellyttämä rokotussuoja puuttuu.

Näissä tilanteissa työntekijän oikeudesta ansiosidonnaiseen päivärahaan päättää aina TE-toimisto.

7. Työntekijä ei voi ottaa rokotetta terveydellisistä syistä. Voidaanko työntekijä silti irtisanoa?

Riskiryhmiin kuuluvien asiakkaiden ja potilaiden hoitamiseen saa vain erityisestä syystä käyttää henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja. Erityinen syy voi olla muun muassa yliherkkyys ja rokotettavan ominaisuus (esimerkiksi työntekijän allergia tai muu terveydentila, jota rokotus voi pahentaa). Työnantaja tekee viime kädessä ratkaisun, voiko tällainen henkilö osallistua riskiryhmään kuuluvien hoitamiseen.

Sen arviointi, voiko rokottamattoman työntekijän käyttö altistaa potilaan vakaville seuraamuksille, tapahtuu aina lääketieteellisillä perusteilla. Jos työnantaja katsoo, ettei rokottamaton työntekijä voi osallistua riskiryhmään kuuluvien hoitoon, on hänet pyrittävä sijoittamaan tai uudelleen kouluttamaan muihin työnantajalla tarjolla oleviin tehtäviin.

Jos muita tehtäviä ei ole tarjolla, voi työnantajalla olla peruste irtisanoa työntekijä. Kynnys työsuhteen päättämiselle on kuitenkin korkeampi kuin siinä tilanteessa, jossa työntekijältä puuttuu rokotussuoja muista kuin terveydellisistä syistä.

8. Pitääkö lääkäreiden ja kaikkien muidenkin potilaiden kanssa tekemisissä olevien työntekijöiden ottaa rokotteet?

Rokotussuojaa edellytetään lähtökohtaisesti henkilöiltä, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä olevissa asiakas- ja potilastiloissa ja potilaiden kuljetuksissa, joissa hoidetaan riskiryhmiin kuuluvia asiakkaita tai potilaita ja joissa on mahdollisuus tartunnalle tai sen leviämiselle. Rokotussuojaa edellytetään lähtökohtaisesti myös työharjoitteluun osallistuvilta opiskelijoilta.

Velvoite koskee pääsääntöisesti kaikkia ammattiryhmiä, jotka työskentelevät sellaisissa sairaaloissa ja hoitolaitoksissa, joissa riskiryhmiin kuuluvia hoidetaan ja jotka liikkuvat samoissa tiloissa kuin nämä potilaatkin (muun muassa asiakas- ja potilashuoneet, odotus- ja käytävätilat, ambulanssit).

9. Missä on työntekijöiden itsemääräämisoikeus? Miksi potilaiden tai omaisten ei ole pakko ottaa rokotusta?

Tartuntatautilaissa ei ole säädetty sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille pakkoa ottaa rokotuksia tuhka- ja vesirokkoa, hinkuyskää tai kausi-influenssaa vastaan. Lain perusteella ei kuitenkaan lähtökohtaisesti voida käyttää näiden edellä mainittujen sairauksien osalta puutteellisen rokotussuojan omaavaa työntekijää riskiryhmään kuuluvien henkilöiden hoitamisessa. Tästä syystä puutteellisesta rokotussuojasta voi aiheutua työntekijälle haitallisia seuraamuksia (ks. kysymys 6). Lainsäätäjä on tässä kohtaa pitänyt korkeammalla potilaan oikeutta elämään/terveyteen, kuin yksilön (tässä hoitajan) oikeutta työskennellä riskiryhmään kuuluvien parissa puutteellisella rokotussuojalla.

On hyvä muistaa, että terveyden- ja sosiaalihuollon parissa työskentelevillä on ammattieettinen velvollisuus huolehtia hoidettaviensa henkilöiden terveyden suojelemisesta. Terveydenhuollon ammattitoiminnan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Terveydenhuollon ammattihenkilön on sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Ammattilaisen tulee tasapuolisesti ottaa huomioon ammattitoiminnasta potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat. Rokottaminen on tehokas keino vähentää sekä estää tautien tarttuminen henkilökunnalta potilaille että hoitohenkilökunnalle itselleen aiheutuvaa riskiä.

Ketään ei voida pakottaa ottamaan rokotusta, lukuun ottamatta tartuntatautilain 47 §:ssä säädettyä poikkeustilannetta, joissa valtiovalta voi määrätä kaikki kansalaiset ottamaan niin sanotun pakollisen rokotuksen. Tätä säännöstä ei ole koskaan vielä Suomessa käytetty. Esimerkkitilanne voisi esimerkiksi liittyä bioterrorismin seurauksena syntyneeseen isorokkoepidemiaan. Koska vain näissä poikkeustilanteissa voidaan pakolla rokottaa kansalaisia, ei potilaita tai heidän omaisiaan voida muissa tilanteissa velvoittaa huolehtimaan rokotussuojastaan. Heitä tulee pyrkiä valistamaan puutteellisen rokotussuojan vaaroista, jotta hekin puolestaan huolehtisivat siitä omalta osaltaan.

10. Miten työnantaja voi saada selville, onko minut rokotettu? Loukataanko tässä yksityisyyden suojaa?

Työntekijän antama suullinen selvitys rokotussuojasta työnantajalle on riittävä. Apulaisoikeusasiamies on katsonut, ettei työnantaja voi vaatia työntekijää antamaan selvitystä rokotussuojastaan tai taudin sairastamisesta kirjallisesti tai lomakkeella.

Selvitys on tuhka- ja vesirokon osalta kertaluonteinen, hinkuyskän osalta määrävälein annettava ja kausi-influenssan osalta vuosittainen. Selvityksen antaminen on vapaaehtoista, mutta työntekijää, joka kieltäytyy antamasta työnantajalle selvitystä rokotussuojastaan, ei lähtökohtaisesti voida käyttää 48 §:ssä tarkoitettujen riskiryhmään kuuluvien potilaiden tai asiakkaiden hoitamisessa.

Rokotussuojastaan tarkoituksella virheellisten tietojen antamisesta voi työntekijälle seurata negatiivisia seuraamuksia, pahimmassa tapauksessa rikosoikeudellisia sanktioita (jos esim. potilas kuolee, vammautuu tai muuten saa haittaa terveydelleen). Tilanteessa voi työnantajalle myös seurata työsuhteen päättämisoikeus, jos työntekijä tarkoituksella johtaa harhaan työnantajaa.

11. Joudunko maksamaan rokotukset itse?

Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset kustannetaan valtion varoista. Influenssarokotteen maksuttomuus perustuu kansalliseen rokotusohjelmaan (eri ryhmien rokotukset), eli sen mukaan riskiryhmään kuuluvat ja mm. sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö saavat sen ilmaiseksi. Tähän samaan perustuu myös alan työntekijän tai opiskelijan oikeus maksuttomaan vesirokkorokotteeseen, vaikka se ei muuten kuulu maksuttomana aikuisten kansalliseen rokotusohjelmaan.

Työnantajan tulee kustantaa työntekijöille sellaiset työntekemisen edellytyksenä olevat rokotukset, jotka eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan (tartuntatautilaki 45 §).

12. Voidaanko työsopimuksessa vaatia rokotesuojaa?

Työsopimuksessa ei voi olla ehtoa, joka velvoittaa työntekijän ottamaan rokotteen.

Päätös rokotteen ottamisesta kuuluu jokaisen henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen (perustuslaki 7 §). Henkilökohtainen vapaus ja koskemattomuus on sellainen perusoikeus, että siitä luopuminen sopimuksella tai etukäteisellä suostumuksella on lain tai hyvän tavan vastaista. Lain tai hyvän tavan vastainen sopimusehto tai etukäteinen suostumus ei ole pätevä oikeudellisesti. 

Työpaikkailmoituksessa voidaan hakea henkilöä, joka on valmis ottamaan tehtävään vaadittavat rokotteet. Työnantaja voi jättää valitsematta työnhakijan, joka haastattelussa kertoo, ettei halua ottaa rokotetta.

13. Mitä sivuvaikutuksia influenssarokotteella voi olla?

Nenäsumuterokote voi aiheuttaa nuhaa ja nenän tukkoisuutta. Pistettävät rokotteet aiheuttavat rokotuskohdan punoitusta ja aristusta. Joskus rokotetuille tulee lihas- ja nivelkipua, päänsärkyä tai lämpöä. Nämä oireet menevät ohi parissa päivässä ja niitä voit hoitaa kuume- ja kipulääkkeillä. Muut haittavaikutukset ovat harvinaisia. (Lähde: THL)

14. Voiko influenssarokote aiheuttaa influenssan?

Tavanomaiset pistettävät influenssarokotteet eivät voi aiheuttaa influenssaa. Ne eivät sisällä kokonaisia, eläviä viruksia, ainoastaan pieniä influenssaviruksen osasia. Nenäsumuterokotteen influenssavirukset on heikennetty siten, että ne eivät pysty lisääntymään lämpimissä olosuhteissa kuten alemmissa hengitysteissä. Rokotevirukset eivät siis pysty aiheuttamaan influenssaa. (Lähde: THL)

15. Voiko influenssarokote aiheuttaa narkolepsiaa?

Ei ole näyttöä siitä, että mikään nykyisin Suomessa käytössä oleva influenssarokote aiheuttaisi narkolepsiaa. Rokotteet, joita käytetään kausi-influenssan torjuntaan tällä kaudella Suomessa, eroavat sikainfluenssaan käytetystä Pandemrix-rokotteesta siten, että niissä ei ole samanlaista antigeeniseosta eikä tehosteainetta. (Lähde: THL)

16. Influenssarokotteen ottaneet tuntuvat sairastelevan enemmän. Minä en ole sitä ottanut, enkä ole sairastellut.

Itse rokotteesta influenssaa tai flunssaa ei voi saada. Rokotus ei suojaa tavalliselta flunssalta eli nuhakuumeelta. Tavallisimmin kyse on siitä, että rokotettava on sattumalta samaan aikaan altistunut nuhakuumevirukselle ja saanut tavallisen flunssan. Jos rokotettava henkilö on jo saanut influenssatartunnan, rokotus ei ehdi tehota. Suoja muodostuu kahden viikon aikana rokotuksen jälkeen. Jos rokotettu saa influenssan, on tauti yleensä lievempi. (Lähde: THL)

17. Miten influenssa tarttuu?

Influenssa tarttuu ihmisestä toiseen hengitystie-eritteiden välityksellä. Tartunnan saaneen tartuttava aika alkaa 1–2 päivää ennen oireiden alkua ja on suurimmillaan 1–3 päivää oireiden alusta. Tartuttavuus kestää aikuisilla noin 5 päivää, lapsilla 7 päivää. Ihmiskontaktien välttäminen taudin aikana ei auta suojaamaan ympäristöä, koska epidemian aikana tartuttajia, myös oireettomia, on niin runsaasti (Lähde: Lääkärikirja Duodecim).

18. Miten rokottaminen tulee järjestää?

Rokotustoiminnalle tulee olla nimettynä vastuulääkäri. Rokotuksen pistoksena saa antaa vain lääkäri ja asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut terveydenhoitaja, sairaanhoitaja tai kätilö. Suositeltavaa on, että influenssarokotukset annetaan keskitetysti työterveyshuollossa. Rokotustilojen tulee olla toimintaan sopivat ja yksityisyyden suojasta on huolehdittava. Rokotukset on kirjattava asianmukaisesti joko työterveyshuollon tai terveyskeskuksen potilasasiakirjaan.


Lisätietoa:

Työelämän rokotukset (THL)

Usein kysyttyä influenssarokotuksista (THL)

Taulukko: Esimerkkejä suojan tarpeesta eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä (THL)

Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön rokotuksista kysyttyä (THL)

Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön rokotukset (THL)

Työntekijän rokotussuojan arviointi (THL)

Influenssa, Lääkärikirja Duodecim

Rokotteet ja koronavirus (THL)