21.11.2018

Lapsella on oikeus, mihin?

Lapsen oikeuksien teemaviikolla on hyvä miettiä mihin lapsella on oikeus? Hyvinvoivassa Suomessa meillä lapsien ei tarvitse taistella selviytymisensä puolesta, vai tarvitseeko?

Huomattavalla osalla on riittävästi ravintoa ja suojaa eikä heidän henkeensä kohdistu uhkaa. Riittääkö se sanomaan, että keskimäärin menee aika hyvin.

Varhaiskasvatuksessa on todella hyvät varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet (Oph 2016). Perusteet kiinnittävät huomiota lasten osallisuuteen ja siihen, mitä aikuiset voivat tehdä, jotta lapsen kehittyminen mahdollistuu.

Peruskoulussa itseohjautuvuus nousee yhä enemmän keskiöön ja lapsen oppimisen metodiksi. Jos lapsella on tapana mennä siitä mistä aita on matalin, se on välillä jo liiankin matala, valitettavasti. Toiselle asteelle mentäessä itseohjautuvuus on lähes kaiken oppimisen perusta.

Toivottavaa on, että kasvatustieteet muistavat huomioida myös kehityspsykologian tutkimuksia esimerkiksi aivojen kehityksestä. Aivojen toiminnanohjausjärjestelmän voidaan odottaa olevan täysin kehittynyt vasta 25–30-vuoden iässä, riippuen yksilöstä. Ratkaisuja omaksi parhaakseen ei siis voida odottaa vielä 10-vuotiaalta, jos ei vielä 20-vuotiaaltakaan.

Näistäkin syistä SuPerissa on vaadittu esimerkiksi varhaiskasvatuksen pienimmille, alle 3-vuotiaille, henkilöstörakennetta, jossa on kaksi lastenhoitajaa ja yksi varhaiskasvatuksen opettaja tai sosionomi. Annetaan lapsille täysi mahdollisuus suurempaan aikuisen läsnäoloon ryhmässä ilman aikuisen pedagogisia velvoitteita ryhmän ulkopuolella. Lastenhoitajan työaika tehdään lapsen luona täysimääräisesti.

Jokaisella lapsella on oikeus häntä varten olevaan aikuiseen. Mitä pienempi lapsi, sen enemmän tarve on konkreettista läsnäoloa. Toivotaan kaikille lapsille lapsen oikeuksien teemaviikolla kiireetöntä hetkeä aikuisen kanssa lasta itseään kiinnostavien asioiden äärellä.

Kommentit

Lähetä kommentti