Sairaaloissa tarvitaan lähihoitajien ammattitaitoa

Lähihoitajien ammattiosaaminen on hyväksyttävä myös sairaalatyössä. Monessa sairaanhoitopiiriissä onkin aloitettu lähihoitajien rekrytointi pitkästä aikaa.

Pahentunut hoitajapula ja pitkittynyt koronatilanne ovat vauhdittaneet lähihoitajien työllistymistä erikoissairaanhoitoon. Nämä eivät saa kuitenkaan olla ainoita syitä lähihoitajien parempaan työllistymään. Työnantajien on vihdoin ymmärrettävä lähihoitajatutkinnon ja sitä edeltävien tutkintojen tuottama osaaminen, työkokemus ja ammattitaito potilaan hyvässä hoidossa.

Erikoissairaanhoito on ollut suuressa muutoksessa. Hoitojaksoja on lyhennetty ja vuodeosastopaikkoja vähennetty väestön vanhetessa ja hoidon tarpeen kasvaessa. Lisäksi koronapandemia on testannut terveydenhuollon kesto- ja kantokykyä osoittaen sen haavoittavuuden niin henkilöstön kuin tilojen riittävyyden suhteen. Sairaaloiden somaattisilla vuodeosastoilla hoidettavista potilaista suurin osa on monisairaita, iäkkäitä ja paljon apua tarvitsevia. Tämä lisää erilaisten vaaratapahtumien ja komplikaatioiden riskiä.

SuPer on vuosien ajan taistellut lähihoitajien työpaikkojen puolesta erikoissairaanhoidossa, jossa lähi-/perushoitajien tehtäviä on muutettu sairaanhoitajan toimiksi. Nyt pakon edessä työnantajat ovat joutuneet tekemään henkilöstörakennemuutoksia ja palkkaamaan uusia lähihoitajia, myös sellaisiin yksiköihin, joissa ei ole vuosikymmeniin työskennellyt muita kuin sairaanhoitajia.

Hyviä esimerkkejä ovat leikkaussalit, teho-osastot, erityyppiset vuodeosastot ja tarkkailuosastot. Päivystyksessä hoidettavat potilaat ovat entistä useammin iäkkäitä. Heidän kohdallaan tiedetään pitkittyneen odotusajan vaikuttavan jatkohoitoon ja lisäävän osastolle siirtymisen riskiä.

Erikoissairaanhoidossa osaaminen kasvaa työkokemuksen ja täydennyskoulutuksen myötä. Työnantajan on tärkeä mahdollistaa lähihoitajien entistä monipuolisemmat ja vaativammat työtehtävät sekä uralla eteneminen tarjoamalla itsenäisiä ja vastuullisia työtehtäviä. Mielekäs työ ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat tärkeimpiä työtyytyväisyyteen ja alalle sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä.

Lähihoitajien monipuolinen työllistyminen sairaaloihin on hyvä alku, mutta vielä tarvitaan asennemuutosta ja lähihoitajatutkinnon arvostusta. Arvot ja arvostus vaikuttavat viime kädessä siihen, millaisille aloille hakeudutaan ja minkälaista työtä halutaan tehdä. Työnantajilla ei enää yksinkertaisesti ole varaa olla huomioimatta ammattitaitoisia lähihoitajia. Henkilöstörakenteilla vaikutetaan hoidon laatuun ja turvallisuuteen.

Kommentit