Työn murros uhkaa yhteiskuntarauhaa

Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista. Vaikka Suomessa juuri nyt suuri osa tavallisista palkansaajista ei työelämässään radikaalia muutosta näekään, työn murros aiheuttaa suurelle joukolle työntekijöitä jatkuvaa epävarmuutta ja huono-osaisuutta. Suomessa on noin 250 000 palkansaajan joukko, jolle kasaantuu koko ajan enemmän epävarmuutta. Lisäksi maassamme on lähes 80 000 miestä pysyvästi työelämän ulkopuolella, eli he eivät opiskele, ole eläkkeellä tai hae töitä.

SuPerin näkemyksen mukaan näissä tekijöissä piilee tikittävä aikapommi. Jossain vaiheessa tietyn väestönosan kurjistuminen tulee saavuttamaan pisteen, jossa tämä ryhmittymä alkaa ilmaista turhautumistaan sellaisilla tavoilla, jotka tulevat vaarantamaan jopa yhteiskuntarauhan.

Tietoteknisen kehityksen nopea eteneminen asettaa työntekijöille myös elinikäisen oppimisen tarpeen. Kaikki yhteiskunnan koulutusleikkaukset niin perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen kuin korkea-asteen koulutuksenkin osalta heikentävät yhteiskunnan valmiuksia pysyä mukana jatkuvasti kiihtyvässä ja digitalisoituvassa työelämässä.

Leikkaukset lisäävät tarvetta työelämässä tapahtuvaan kouluttamiseen, mutta työnantajien vastuu henkilöstön koulutusvelvollisuudesta ja kouluttamishalukkuudesta vaihtelee hyvin paljon. Lisäksi työelämästä poissa olevat henkilöt ovat kokonaan sivussa kaikista koulutuksista.

Mikäli annamme osan väestöstämme tietoisesti jäädä kaiken tietoteknisen kehityksen vaatiman koulutuksen ulkopuolelle, meillä on hyvin nopeasti muodostunut yhteiskuntaamme syrjäytynyt ihmisryhmä. Sinne joutuneen väestönosan aktiviteetti voi purkautua ennalta arvaamattomalla ja jopa epätoivoisella tavalla.

• Paras tae maan sisäisen turvallisuuden ja yhteiskuntarauhan turvaamiseen on syrjäytymiskehityksen torjuminen.
• Epävarmuuden poisto työelämästä on koko kansakunnan etu.