13.11.2017 | SuPer-lehti tien päällä

Hoitajatuonti kuuluu valtion valvontaan

Kuvitus: Salla Pyykölä

Hauras vanhus on tietämättään maailmantalouden mahtitekijä, jos asuinpaikkana sattuu olemaan Suomen kaltainen rikas maa. Ikäihmisten tarpeet pitävät liikkeellä globaaleja työvoimavirtoja, muun muassa Filippiineiltä Suomeen suuntautuvaa hoitajatuontia.

Kansainvälistä työvoimakauppaa pyörittävät ylikansalliset yhtiöt. Aiheesta väitellyt Tiina Vaittinen kaipaa alalle valtion kontrollia: poliittisella ohjauksella järjestelmästä saataisiin oikeudenmukaisempi kaikille osapuolille. Myös WHO edellyttää valtioilta kansainvälisen hoitajarekrytoinnin valvontaa. Tätä vaatimusta Suomi ei Vaittiseen mukaan tällä hetkellä kunnioita.

Hoivatyön arjen kannalta hoitajatuonnin suurin ongelma on tulijoiden usein surkea kielitaito.   Filippiiniläiset hoitajat käyvät suomen kielen kurssin kotimaassaan, mutta syventävä kielikoulutus Suomessa jää täkäläisen työnantajan vastuulle. Jollei työnantaja koulutuksesta huolehdi, kielitaidon kehittäminen jää tulijan itsensä ja suomalaisten työkavereiden huoleksi. Työskentely kieltä huonosti osavan työtoverin kanssa turhauttaa ja aiheuttaa riitoja työpaikoilla.

Lue aiheesta lisää marraskuun SuPer-lehdestä.


Tiina Vaittinen: The Global Biopolitical Economy of Needs: Transnational entanglements between ageing Finland and the global nurse Reserve of the Philippines. Tampereen yliopisto 2017. Väitös verkossa: https://tampub.uta.fi/handle/10024/101993

 

Lue myös:

Syövätkö lapset riittävän monipuolisesti päiväkodissa?

Haluan auttaa muita

Ole tarkkana tietojesi kanssa

 

Kommentit

Lähetä kommentti