25.6.2015

Hovioikeus: Superilaiselle korvauksia työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä

Helsingin hovioikeus antoi tuomionsa 25.6.2015 superilaisen työsopimusten ketjutusta ja työsopimuksen päättämistä koskevassa jutussa. Hovioikeus tuomitsi HUS:in maksamaan superilaiselle irtisanomisajan palkan sekä korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän sekä kantajan oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa yhteensä 20 000 euroa.

Superilainen oli työskennellyt yli kahdeksan vuotta toisiinsa ketjutetuilla määräaikaisilla työsopimuksilla sosiaalityöntekijän töissä. Yhteensä sopimuksia oli kuusitoista.

Jutussa kyse oli siitä, millä edellytyksillä työnantajalla on oikeus tehdä määräaikaisia työsopimuksia ja ketjuttaa niitä. Toinen keskeinen oikeudellinen ongelma liittyi työsopimuslain ja sosiaalityöntekijöitä koskevan ns. kelpoisuuslain väliseen ristiriitaan.

Asiassa oli riidatonta, ettei kantaja täyttänyt sosiaalityöntekijältä edellytettyä kelpoisuutta (ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat opinnot yliopistolliset opinnot sosiaalityössä). Kelpoisuuslain mukaan 12 §:n nojalla kelpoisuusvaateesta voidaan kuitenkin poiketa. Mikäli tehtävään ei saada henkilöä, jolla on säädetty kelpoisuus, tehtävään voidaan lain mukaan ottaa enintään vuodeksi henkilö, jolla suoritettujen opintojen perusteella on riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen.

Työnantajan mukaan superilaista, jolta puuttui sosiaalityöntekijän työssä edellytetty kelpoisuus, ei olisi voitu palkata vakituiseen työsuhteeseen. Tästä syystä määräaikaisten sopimusten käyttö ja ketjutus oli työnantajan mielestä sallittua.

Käräjäoikeus hyväksyi työnantajan näkemyksen ja hylkäsi kanteen. Käräjäoikeuden mukaan työsopimuslaki on yleislaki ja laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta ns. erityslaki. Käräjäoikeuden mukaan työsopimuslaki yleislakina väistyi erityislain tieltä. Käräjäoikeuden mukaan työnantaja ei ole kantajan puuttuvan kelpoisuuden vuoksi voinut ottaa tätä vakinaiseen työsuhteeseen ja näin ollen työsuhteen ei voida katsoa olleen voimassa toistaiseksi.

Helsingin hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja hyväksyi kanteen. Hovioikeuden mukaan työnantajalla oli ollut pysyvä työvoiman tarve sosiaalityöntekijän tehtäviin. Hovioikeuden arvioi tämän ilmenevän siitä, että kantaja oli työskennellyt vastaajan lukuun yli kahdeksan vuoden ajan, 16 peräkkäisellä korkeintaan vuoden pituisella sopimuksella. Hovioikeuden mukaan tällaisessa tilanteessa toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttö ei ole sallittua.

Hovioikeus totesi, että työsopimuslaki on pakottavaa oikeutta, joka on säädetty työntekijän suojaksi. Kelpoisuuslaki erityislakina ei ohittanut työsopimuslain pakottavia säännöksiä, kuten määräaikaisten sopimusten käyttöä koskevia säännöksiä, joista ei voida poiketa edes työehtosopimuksella.

Hovioikeus tuomitsi työnantajan maksamaan superilaiselle irtisanomisajan palkan sekä korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän sekä kantajan oikeuskuluja käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa yhteensä 20 000 euroa.

Kyseessä oli äänestysratkaisu ja tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

 


SuPer huolehtii jäsentensä ammatillisesta ja sopimusedunvalvonnasta. Työ- ja virkasuhderiitatapauksissa jäsenen on mahdollista saada oikeusapua, joka on jäsenelle pääasiassa maksutonta. SuPer-voitot ovat esimerkkejä siitä, miten jäsenten ammatillisen edunvalvonnan ja sopimusedunvalvonnan asioita on ajettu.