8.3.2016

Kilpailukykysopimuksessa tapahtuu

SAK päätti maanantaina 7.3.kokouksessaan lähteä alustavasti mukaan yhteiskuntasopimukseen. Asian puolesta äänestettiin 14–5. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti myöhemmin maanantaina ettei SAK:n kattavuus riitä, jotta liittokohtaiset neuvottelut voitaisiin aloittaa.

Jo aiemmin keskusjärjestöt eli Akava, STTK ja SAK olivat jo saavuttaneet yhteiskuntasopimusneuvotteluissa neuvottelutuloksen, jonka myös maan hallitus oli hyväksynyt.

Muuttuvien tilanteiden takia kannattaa seurata asioiden etenemistä eri tiedotusvälineistä. Tämän hetkisen tiedon mukaan kunta-alan neuvottelut käynnistyvät 16.3.

SuPerin verkkosivuilla tiedotetaan asiasta tilanteen mukaan.


4.3.2016

Vetikö maan hallitus maton kilpailukykysopimuksen alta?

Viimeistään maanantaina näemme, onko Sipilän hallituksen asettamat lisävaatimukset vetäneet maton työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman sopimuksen alta.

SuPerin hallitus on valmistautunut alakohtaisiin neuvotteluihin STTK:n hyväksymän neuvottelutuloksen pohjalta. Alakohtaisten neuvottelujen jälkeen on tarkoitus arvioida, voiko SuPer hyväksyä sopimuksen. Neuvottelut on tarkoitus käydä 31.5. mennessä.

Tänään, perjantaina, näyttää siltä, että maan hallitus on omalla toiminnallaan aiheuttanut sen, että liitot yksi toisensa jälkeen hylkäävät neuvottelutuloksen ja kieltäytyvät alakohtaisista neuvotteluista. Lopullisen päätöksen tekee kuitenkin maan hallitus.

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat edellyttäneet, että hallitus peruuttaa hallitusohjelmassa mainitut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut veronkevennykset. Hallitus tuli heti neuvottelutuloksen julkistamisen jälkeen julkisuuteen lisävaatimuksineen eikä ole pystynyt lupaamaan, ettei lisäleikkauksia tulisi tai että se toteuttaisi luvattuja veronkevennyksiä. Hallitus kieltäytyi siten hyväksymästä työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelemaa sopimusta.

Jos kilpailukykysopimus kaatuu, SuPer valmistautuu liittokohtaisiin neuvotteluihin.
 


3.3.2016
Tiedote

Puheenjohtaja Paavola kilpailukykysopimuksesta: On unohdettu, että hoitaja on palkkansa ansainnut

Suomen hallitus hyväksyi eilen työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen, mutta lisäsi siihen jälleen reunaehtoja. Nyt hallitus haluaa enemmän paikallista sopimista ja Suomen palkkamallia. Hallitus katsoo myöhemmin, onko tarvetta lisäleikkauksille ja toteutuvatko luvatut veronkevennykset. – Veronkevennykset tarvitaan heti, jotta voidaan turvata väestön ostovoima, vaatii Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola. – Jotta luottamus hallitukseen saadaan rakennettua, hallituksen on kunnioitettava sitä, että työntekijät osallistuvat nyt voimakkaasti säästötalkoisiin. Yhteiskuntasopimusneuvotteluja on leimannut alusta alkaen uhkailu. Sillä ei rakenneta luottamusta, joka on tärkein asia yhteiskuntarauhan turvaamiseksi, ja jolle talouden kasvukin rakentuu.

– Kokonaisuudessaan esitys on kohtuuton erityisesti pienituloiselle julkisen sektorin työntekijälle. Suomen kilpailukyky ei parane sillä, että pienituloiset ja raskasta työtä tekevät luopuvat jo ennestään pienestä palkastaan, puheenjohtaja Paavola sanoo.  Alakohtaiset neuvottelut käydään 31.5. mennessä. SuPer on sitoutunut käymään neuvotteluja, mutta kanta sopimukseen selviää, kun kokonaisuus on tarkentunut. SuPerin hallitus kokoontui tänään käsittelemään neuvottelutulosta.

– Säästötoimet ovat kovia ja ne olivat odotettavissa. Neuvottelujen päämääränä on ollut tasavertainen kohtelu yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöiden ja työnantajien kanssa. Nyt se ei toteudu, puheenjohtaja Paavola sanoo. – Hallituksen linja on kova. 

Kilpailukykysopimuksessa on leikkauksia, jotka kohtelevat eriarvoisesti julkista ja yksityistä sektoria. Määräaikainen 30 prosentin lomarahan leikkaus julkisella sektorilla vuosille 2017–2019 asettaa julkisen ja yksityisen sektorin työntekijät eriarvoiseen asemaan. – Syntyy vaikutelma, että julkisen sektorin työntekijöitä rangaistaan siitä, että he työskentelevät julkisella eivätkä yksityisellä sektorilla. Työntekijöitä tarkastellaan valitettavasti kustannuseränä eikä kansalaisten terveydestä ja turvallisuudesta huolehtijoina, puheenjohtaja Silja Paavola sanoo. 

Vaakakupissa on ollut pitkien vuosilomien lyhentäminen 1,5 viikolla, sairausloma-ajan palkan leikkaaminen ja muita työehtojen heikennyksiä. Jos kahdesta huonosta vaihtoehdosta on valittava toinen, maanantaina saavutettu neuvottelutulos on parempi vaihtoehto kuin hallituksen pakkolait ja lisäleikkaukset.

Työajan pidennys on ollut hallituksen tavoitteena alusta alkaen. Kilpailukykysopimuksessa työajan pidennyksen toteuttamistapa jää alakohtaisiin neuvotteluihin.

Paikallisen sopimisen vahvistaminen edellyttää, että sille on oltava aidot edellytykset. Etenkin yksityisellä sote-sektorilla luottamusmiesjärjestelmä on vielä kehittymätön eivätkä kaikki työnantajat suhtaudu myönteisesti luottamusmiesten olemassaoloon. Työnantaja käyttää jopa uhkailua ja painostusta. 

SuPeriin kuuluu lähes 90 000 sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätietoja:
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085


29.2.2016
STTK:n tiedote

STTK:n hallitus hyväksyi esityksen kilpailukykysopimukseksi

STTK arvioi pitkien ja vaikeiden neuvotteluiden jälkeen syntynyttä neuvottelutulosta kilpailukykysopimukseksi tyydyttäväksi. STTK:n hallitus päätti hyväksyä neuvottelutuloksen edellyttäen, että kaikki osapuolet hyväksyvät sen, kilpailukykysopimus korvaa maan hallituksen valmistelemat toimenpiteet kilpailukykypaketiksi ja että hallitus pidättäytyy valmistelemasta erillislakia paikallisen sopimisen edistämiseksi.

STTK on neuvotteluiden aikana toistuvasti korostanut, että suomalaiset työmarkkinat tarvitsevat vakautta ja ennustettavuutta – eivät riitelyä ja repimistä. – Suomen kilpailukyky, suomalainen työ ja hyvinvointivaltion tulevaisuus ovat tärkeitä suomalaisille palkansaajille. Vastuu tulevaisuuden Suomesta jakautuisi kilpailukykysopimuksen myötä oikeudenmukaisemmin kuin mitä pakkolakien myötä tapahtuisi, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Palolan mielestä vaihtoehdoton sanelupolitiikka ei sovi Suomeen. – Meillä on jatkossakin syytä vaalia kolmikantaista neuvottelukulttuuria, jossa ratkaisut haetaan neuvottelupöydässä eri osapuolten näkemyksiä kunnioittaen.

Nyt neuvoteltu ratkaisu muodostuu voimassa olevien työ- ja virkaehtosopimusten jatkamisesta vuodella, kilpailukykyä vahvistavista toimenpiteistä sekä paikallista sopimista edistävistä toimista.

– Paikallisen sopimisen edistäminen on tärkeää, mutta edellyttää henkilöstön edustajien aseman parantamista. Viime kädessä paikallinen sopiminen edistyy – tai ei edisty – yhteisymmärryksen kautta. Sekä työnantajien että työntekijöiden on voitava luottaa siihen, että paikallinen sopiminen on oikeudenmukaista ja toimii molempiin suuntiin. Tässä tarvitaan työ- ja virkaehtosopimusten luomaa turvaa.

STTK pitää neuvottelutuloksessa myönteisenä sitä, työntekijöiden muutosturvaan ja työterveyshuoltoon saataisiin vaikeissa talouden oloissa parannuksia. Myös työeläkemaksun taso olisi sovittu vuoteen 2021 asti.

STTK on hieman huolissaan odotuksista, joita kuukausia kestäneen neuvottelurupeaman aikana ladattu.

– Yritysten kilpailukykyä ei paranneta vain palkkakustannuksia alentamalla ja palkansaajien etujen heikentämällä. Maan hallituksen on ripeästi tehtävä suomalaista yhteiskuntaa kehittäviä rakenneuudistuksia sekä kohdennettuja toimenpiteitä esimerkiksi työllisyyden ja tuottavuuden vahvistamiseksi. Nämä ovat avainasioita suomalaisen kilpailukyvyn ja kasvun näkökulmasta. Myös yrityksillä on näytön paikka: tarvitaan investointeja, uusia tuotteita, satsauksia osaamiseen ja tuotekehitykseen sekä rohkeutta hakeutua kansainvälisille markkinoille, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola esittää.

Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus (PowerPoint-esitys)