Ammatillinen koulutus houkuttelee monipuolisesti eri ikäisiä opintojen pariin
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n vuosittaisessa julkaisussa tarkastellaan mm. koulutustasoa, koulutukseen osallistumista ja koulutuksen kustannuksia. Tämän vuoden julkaisun erityisteemana oli ammatillinen koulutus. Tiedot ovat pääosin vuodelta 2018.
Keskimääräistä useampi nuori valitsee Suomessa ammatillisen koulutuksen
Suomessa ammatillinen koulutus on suosittua ja houkuttelee monipuolisesti eri ikäisiä opintojen pariin. Ammatillinen koulutus on Suomessa myös nuorten keskuudessa kansainvälisesti verraten vetovoimainen vaihtoehto. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelee sekä perusopetuksen päättäneitä ensimmäistä tutkintoaan suorittavia nuoria, että aikuisia, jotka haluavat päivittää osaamistaan ja kehittää taitojaan vastaamaan työelämän tarpeita.
Suomessa 72 prosenttia kaikista toisen asteen (ISCED 3) opiskelijoista opiskelee ammatillisessa koulutuksessa, kun OECD-maissa vastaava luku on 42 prosenttia. Suomen korkeaa lukua selittää aikuisopiskelijoiden määrä. Monissa muissa maissa ammatillinen koulutus on käytännössä nuorten kouluttamista työmarkkinoille, jolloin opiskelijoiden keski-ikäkin on luonnollisesti alhainen.
Yksi ammatillisen koulutuksen asemaa vahvistava tekijä Suomessa on sen tarjoama yleinen jatko-opintokelpoisuus. Monessa muussakin maassa ammatillinen koulutus avaa reitin työelämän lisäksi myös jatko-opintoihin. Kaikkialla näin ei kuitenkaan ole.
Suomessa tekniikka ja sote suosituimmat
Tekniikka on ylivoimaisesti suurin ammatillisen koulutuksen aloista. Keskimäärin 33 prosenttia OECD-maiden toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista valmistuu tekniikan alalta.
Suomessakin tekniikka on suosituin koulutusala. Osuus on kuitenkin selvästi pienempi (24 prosenttia) kuin OECD:ssä keskimäärin, ja terveys- ja hyvinvointialan tutkinnon suorittavien osuus on lähes yhtä suuri (22 prosenttia).
Miehet ovat enemmistönä (55 prosenttia) toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa niin OECD- kuin EU-maissa. Suomessa ammatillisessa koulutuksessa on suunnilleen yhtä paljon miehiä ja naisia, kun vertailuun otetaan kaikki opiskelijat, ei vain peruskoulun päättäneiden ikäluokka.
OECD-maissa tekniikan aloilla tutkinnon suorittaneista keskimäärin vain 13 prosenttia on naisia. Vastaavasti naiset ovat yliedustettuja terveys- ja hyvinvointialan tutkinnon suorittaneissa. Siellä naisten osuus on keskimäärin 81 prosenttia.
Suomi yhä jäljessä 3–5-vuotiaiden lasten osallistumisasteessa
Suomessa eniten näkyvyyttä saanut varhaiskasvatuksen kansainvälinen vertailuluku on osallistumisaste. Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nosto on ollut jo useita vuosia koulutuspoliittisena tavoitteena, mutta 3–5-vuotiaiden ikäluokassa Suomi jää edelleen kansainvälisen keskiarvon alapuolelle. Varhaiskasvatukseen osallistuu 82 prosenttia ikäluokasta OECD-keskiarvon ollessa 88 prosenttia.
Suomessakin varhaiskasvatukseen osallistuminen on vuosituhannen alun jälkeen kasvanut, mutta kasvu on ollut muissa OECD-maissa jokseenkin yhtä nopeata.
Lähde: OKM:n tiedote 8.9.2020