5.4.2018

Hoitotyökin on aivotyötä

Hoitotyön luonne on muuttunut yhä enemmän aivotyöksi, jossa tiedolla työskentely ja työn kognitiiviset eli tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat kasvaneet voimakkaasti. Hoitotyössä on myös paljon keskeytyksiä ja useita samanaikaisia tehtäviä. Nämä ovat kognitiivisia kuormitustekijöitä, jotka heikentävät työn sujuvuutta ja työhyvinvointia. Hoitotyötä tutkittiin Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Työterveyslaitoksen kehittämishankkeessa.

– Työssä korostuvat lukuisat tiedonkäsittelyn osa-alueet kuten lukeminen, kirjoittaminen, ongelmien ratkaiseminen, muistaminen ja keskittyminen. Lisäksi työskentely puhehälyssä, työn keskeytyessä sekä pitäen muistissa useita asioita on aivoille kuormittavaa, kertoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Virpi Kalakoski.

– Yllättäen kognitiivisten vaatimusten laajuus ja useiden eri osa-alueiden toistuvuus päivittäin ja kuormittavuus olivat yleisempiä hoitotyössä kuin hallintotyössä toimistossa

Hoitotyön kognitiivista ergonomiaa voidaan parantaa

Hankkeen tulokset osoittavat, että kognitiivisen ergonomian parantaminen hoitotyössä onnistuu. Kognitiivista ergonomiaa voi parantaa suunnittelemalla työprosessit siten, että ne ovat sopusoinnussa inhimillisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten kanssa. Lisäksi pitää muokata kognitiivisesti kuormittavia työolosuhteita niin, että tarpeeton aivokuorma vähenee.

Satakunnan sairaanhoitopiirissä luotiin uusia käytäntöjä työpäivän yhteiseen suunnitteluun sekä raportointi- ja muiden keskittymistä vaativien tilanteiden rauhoittamiseen. Osa uusista toimintatavoista oli laitteiden sijoittelua sekä teknologian hyödyntämistä arjessa.

– Tulokset näkyivät heti: useissa yksiköissämme tiedon kulku parani, oman työn hallinta lisääntyi ja potilasvastaanottojen keskeytykset vähenivät. Hanke toi pysyviä muutoksia osastojen toimintaan, iloitsee hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Satakunnan sairaanhoitopiiristä.

– Työn sujuvuuden ja työhyvinvoinnin lisäksi kognitiivisen ergonomian kehittäminen parantaa myös potilas- ja asiakasturvallisuutta, painottaa sairaanhoitopiirin johtaja Ermo Haavisto.

Tuloksia kannattaa hyödyntää muissakin sote-alan organisaatioissa

Tuloksia kannattaa hyödyntää valtakunnallisesti nyt kun tuleva sote-uudistus on käsillä. Kognitiivisen ergonomian parantaminen on hyvä ajoittaa juuri muutos- ja murroskohtaan, jossa rakennetaan ja luodaan uusia toimintatapoja.

– Sote-uudistuksessa henkilöstön työpaikat, työtehtävät ja prosessit muuttuvat. Tällöin on luontevaa keskittyä myös konkreettisen arkisen työn suunnitteluun ja varmistaa, että työn kognitiiviset vaatimukset ovat ihmisen mittaisia eikä työolosuhteissa ole tarpeettomia kuormitustekijöitä, muistuttaa Kalakoski.

– Muutos on mahdollisuus yhdessä suunnitella tulevaa ja siirtyä tilanteeseen, jossa työ sujuu ja kuormittuminen on hallinnassa.

 

Työterveyslaitos aloittaa syksyllä kampanjan ”Hoitotyö on aivotyötä”, jonka avulla levitetään sote-esimiehille ja työntekijöille tietoa ja työkaluja kognitiivisen ergonomian parantamiseen.

Kognitiivisen ergonomian parantaminen hoitotyössä -kehittämishanke toteutettiin Satakunnan sairaanhoitopiirin kuudessa hoitoyksikössä sekä yhtymähallinnossa vuoden 2017 aikana. Kehittämishankkeen lähtökohtana oli Satakunnan sairaanhoitopiirissä esille noussut tarve parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja vähentää kuormittumista.