11.4.2018

Miksi mieli haavoittuu työssä? Tutkimus selvitti syitä psyykkisen pahoinvoinnin lisääntymiselle

Psyykkinen kuormitus ja henkinen jaksaminen ovat nousseet keskeiseksi työelämää jäsentäväksi teemaksi. Psyykkistä haavoittuvuutta ilmentävät työstressi, uupumus ja masennus. Työelämää koettelevan rakennemuutoksen myötä yhä useammassa työtehtävässä odotetaan sekä sosiaalista että emotionaalista panosta. Monissa ammateissa, joissa on vahva ihmissuhteisiin liittyvä ulottuvuus, on kohonnut riski käyttää masennuslääkkeitä.

─ Työikäisen väestön masennus, uupumus tai muut emotionaaliset ongelmat eivät ole yhden tai kahden työhön tai muuhun elämään liittyvän tekijän synnyttämiä. Ne heijastavat koko väestöön, työelämän rakenteeseen ja terveydenhuoltoon vaikuttaneita kehityskulkuja, toteaa Työterveyslaitoksen ohjelmapäällikkö, dosentti Ari Väänänen.

─ Psyykkisen haavoittuvuuden ilmausten lisääntyminen ei suoraan kerro sairastavuuden kasvusta työväestössä. Pikemminkin psyykkisten kysymysten rooli ja merkitys on muuttunut.

Työ vaatii sosiaalista ja emotionaalista panostusta

Vielä 1970-luvun työelämässä mielenterveysongelmien rooli oli pieni, ja ongelmat painottuivat fyysisiin oireisiin ja ammattitauteihin. Tilanne muuttui radikaalisti 1900-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa. Masennuslääkkeiden käyttö lisääntyi ja kääntyi vasta 2000-luvun lopulla laskuun.

Yhä useampi kaipasi ratkaisuja stressiin, uupumukseen, mielialahäiriöihin tai sosiaalisiin ongelmiin. Työ, työntekijät ja terveydenhuolto muuttuivat ja psyykkinen haavoittuvuus nousi esiin.

Rakennemuutosten seurauksena yhä useammassa työtehtävässä odotetaan sekä sosiaalista että emotionaalista panosta. Myös perinteiset ”ihmissuhdeammatit” ovat muuttaneet luonnettaan. Esimerkiksi opettajaihanne on muuttunut kansankynttilästä oppilaiden yksilöllisiä tarpeita huomioivaksi valmentajaksi. Samalla työterveys ja työkyky ovat liikkuneet psyykkistä aluetta kohden.

Ihmissuhdetyössä kohonnut riski käyttää masennuslääkkeitä

Monissa ammateissa, joissa on vahva ihmissuhteisiin liittyvä ulottuvuus, löytyi kohonnut riski käyttää masennuslääkkeitä verrattuna saman koulutustason ammatteihin, joissa ei ole vahvaa ihmissuhdetyön ulottuvuutta. Tällaisia ammatteja ovat muun muassa sosiaalityöntekijät, kodinhoitajat ja lääkärit.

─ Toisin kuin monesti nähdään, psyykkisen haavoittuvuuden ilmaukset eivät kerro yksinomaan työelämän muutoksesta tai mielenterveydellistä haavoittuvuutta viljelevän terapiakulttuurin noususta, vaan myös työntekijöiden käytössä olevien resurssien ja selviytymiskeinojen lisääntymisestä, Väänänen muistuttaa.
 

Väänäsen johtamassa hankkeessa Psyykkisen haavoittuvuuden nousu suomalaisessa työelämässä tutkittiin psyykkisen pahoinvoinnin nousua työelämässä 1960-luvulta lähtien yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä.