Runokilpailun parhaimmistoa

Lähihoitajapäivän runokilpailun voittajaruno

Joka päivä kun töihin astelen,
olen hyvin iloinen. 

Saan astua paikkaan toimivaan,
jossa jokaista meitä tarvitaan.

Työyhteisö sydämellinen takaa hyvän hoidon
sekä työpanoksen parhaan mahdollisen. 

Joka päivä uusi hoitosuhde avautuu ja sillä hetkellä unohtuu kaikki muu. 

Vaikka kiire hoitajan olkapäätä ajoittain kolkuttaa,
niin silti hymyillen katson potilasta, avun tarvitsijaa.

Annan hetken rauhallisen,
myös keskellä kiireen ja kaaoksen.

Jokainen potilas on ansainnut hyvän hoidon
sekä turvallisuuden tunteen lämpöisen. 

Minä lähihoitajana voin toteuttaa sen. 

Sini Mört


Muut julkaistavat runot

Hoitaja

Vaikka työt ja työolosuhteet muuttuvat,
kannan "repussani" aina oikeudenmukaisuutta,
iloa, uskollisuutta, luottamusta, auttamisen iloa.

Niistä ei minua mitkään työehtosopimukset
voi pakottaa luopumaan.

Mottoni on: Hoidan sinua niin kuin haluaisin itseäni hoidettavan.

Kosketan hellin käsin, pysähdyn vierelle,
kuuntelen, odotan, en kiirehdi.

Sana, jonka kuulen kymmeniä kertoja päivässä on Kiitos.
Olen kiitollinen siitä, että joskus ymmärsin hakeutua hoitajaksi.

Nimimerkki Mekku


Lähihoitajan runo

Olen läsnä elämäsi taipaleella, alussa ja lopussa, myrskyissä ja aallokoissa, ilossa ja surussa.
Ohjaan sekä ymmärrän, kuuntelen, silitän, hoivaan ja välitän.

Ruokin, pesen, nukutan, pientä lasta kasvatan. Lohdutan kun ikävä iskee, laulan, möröt karkotan.
Annan äidin, isän rakkaimmalle turvapaikan suojaisan.

Nuoruusiän tuoksinoissa, minuun tukeutua voit, yhdessä etsimme tiet ja keinot, joilla aikuisuuteen navigoit.
Kerron sinulle kuinka oletkaan arvokas ja tärkeä, ethän anna kenenkään unelmaasi särkeä.

Aikuisuuden kuhinassa, sattuu sekä tapahtuu, tällöin ehkä tapaamme, kyllä kaikki korjaantuu.
Autan, ohjaan, jutustan, surut ja huolet puolitan.

Kun unohtuu se aikuisaika ja palaat takas lapsuuteen, lempeästi ohjaten, sinne kanssas matkaa teen.
Muistellaanpa äitiä,isää, kuuntelen, kerrothan lisää.

Etsitäänpä yhdessä, oma vuode pehmeä. Kun toimintakykysi heikkenee ja päivät elon vähenee, minä turvaan hoivasi, annan sinulle aikani.
Pidän kättäs, istun hiljaa, vierelläsi, lähellä, kuiskaan vielä "olen tässä" elon loppuhetkillä.

Tätä kaikkea teemme ammatissain, rohkeasti, pää pystyssä, oli edessä mitä vain.

Riina Malinen


Joka aamu viideltä herään töihin,
pian kulkemaan lähden Suomen pimeisiin öihin.
Kahvit keitän ja tuorepuuron mahaan nakkaan ja viimein repun selkään pakkaan.
Satoi räntää tai paistoi, töihin kävellen lähden, joka päivä rakkaudesta lasten tähden.

Äiti vastaan mua väsynyttä lasta kantaa, hänet huokaisten minulle syliin antaa.
Äidin katse kertoo hälle syliä anna,
aarteeni turvallisesti päivän loppuun kanna.
Isä kiireessä vinkkaa heipat ja moi,
sua tänään kai hoitaa täti toi.

On syöntiä, ulkoilua, wc:ssä ohjaan,
joku jalasta tarttuu, katsoo sydämen pohjaan.
Otan syliin, hän pään mua vasten painaa, on tämäkin pieni mulle hetken lainaa.
On tärkein ammatti tää maailmassa,
antaa selviytymisen taidot hälle tulevasta.

Ryhmästä toiseen kun vaihdan paikkaa,
pelaan, jumppaan, sylitän ja vaihdan vaippaa.
Kuluu päivä kun siivillä kantaen,
kaiken ammattitaitoni antaen.

Kohta kotimatkan jälleen aloitan,
työkavereita kiittää vielä haluan.
Hienosti yhdessä selvittiin päivästä tästä, syystä tästä olen ylpeä lähihoitajan elämästä!

Saija


Kansallisen lähihoitajapäivän kunniaksi SuPer järjesti tänä vuonna runokilpailun, jossa etsittiin runoja lähihoitajan ammatista, ammattiylpeydestä sekä SuPerin arvoista: kunnioituksesta, rohkeudesta ja vastuullisuudesta.