Kansallinen lähihoitajapäivä 2021

Kansallista lähihoitajapäivää vietetään vuosittain 27. tammikuuta. SuPer onnittelee kaikkia lähihoitajia ja lähihoitajaksi opiskelevia.

Omalla teemapäivällä SuPer haluaa tuoda lähihoitajan ammattia, koulutusta ja laajaa työnkuvaa tutuksi kaikille. Samalla vahvistetaan superilaisuutta ja SuPer-henkeä.

Vuonna 2021 teemana on SuPer-hyvä työkaveri. Teemalla halutaan muistaa ympärillä olevia työkavereita ja korostaa hyvän työkaveruuden merkitystä. Erityisen tärkeää tämä on ollut korona-aikana.

Varsinainen juhlapäivä on 27. tammikuuta, mutta lähihoitajan ammattia ja koulutusta juhlitaan koko viikon (25.–29.1.2021) ajan eri puolilla Suomea. SuPerin ammattiosastot ja yhdysjäsenet tuovat päivää tutuksi kampanjamateriaalilla. Erilaisia paikallisia tapahtumia ja päivään liittyvää toimintaa järjestetään, jos alueen koronatilanne sen sallii. Mahdollisista paikallisista tapahtumista saat parhaiten tietoa seuraamalla oman ammattiosastosi verkkosivuja tai olemalla yhteydessä oman ammattiosastosi puheenjohtajaan.

Kaikki ammattiosastosivut löydät täältä »

Tammikuussa voit Facebookissa lisätä profiilikuvaasi Kansallisen lähihoitajapäivän profiilikuvakehyksen. Seuraathan SuPerin Facebook-sivua ja myös muita SuPerin some-kanavia. 

Jos jaat päivästä kuvia sosiaalisessa mediassa, lisää kuviin aihetunnisteeksi #lähihoitajapäivä. Jos merkitset julkaisuun @superliitto, voimme jakaa kuvia SuPerin some-kanavissa. Muista kysyä kuvissa esiintyviltä henkilöiltä aina lupa kuvaamiseen ja kuvan julkaisuun.

Lähihoitajapäivän radiomainos "Millainen on SuPer-hyvä työkaveri?"

Kansallisen lähihoitajapäivän radiomainokseen kerättiin Instagramissa jäsenten ajatuksia siitä, millainen on SuPer-hyvä työkaveri. Empaattinen, hauska, kannustava vai jotain muuta?

Jäsenten ajatukset työkaveruudesta ja SuPerin lähihoitajapäivän onnittelut ovat kuunneltavissa 27.1. kaikilla radiokanavilla Kansallisen lähihoitajapäivän mainoksessa. Ole kuulolla!

Lähihoitaja2021-tapahtumaLähihoitaja2021-tapahtuma verkossa – Ilmoittaudu mukaan!

Lähihoitaja2021-tapahtuma järjestetään verkossa Kansallisena lähihoitajapäivänä klo 9.30 alkaen. Tapahtuma on suunnattu lähihoitajaopiskelijoille ja -opettajille. Tutustu monipuoliseen ohjelmaan, jossa on luentoja muun muassa työyhteisötaidoista ja tietoa lähihoitajan työstä eri sektoreilla.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan »


SuPer on lähihoitajan oma liitto

SuPer on Suomen suurin sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ammattiliitto. SuPer on keskittynyt lähi- ja perushoitajien ammatilliseen ja sopimusedunvalvontaan. Jäseniä SuPerissa on 90 000.

Liity SuPeriin verkossa


lähihoitajamerkkiLähihoitaja on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö

Lähihoitajan työ on vaativaa asiakas- ja potilastyötä lähellä hoidettavaa ja hänen läheisiään. Työskentely perustuu laaja-alaisen tiedon lisäksi hyviin vuorovaikutustaitoihin erilaisten ihmisten kanssa.

Työ edellyttää ammattia säätelevien lakien tuntemusta, ammattitaidon jatkuvaa ylläpitoa sekä oman työn ja työtapojen kehittämistä. Asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen on työskentelyn ydin.

Lähihoitaja työskentelee lasten, nuorten, aikuisten ja vanhusten keskuudessa kaikkialla, missä ihmisiä hoidetaan ja autetaan.


Tilastotietoa lähihoitajista

Lähihoitajat ja muut terveydenhuollon työntekijät ovat Suomessa suuri naisia työllistävä ammattiryhmä. Noin 90 prosenttia lähihoitajista on naisia. Miesten osuus kasvaa hieman. Lähihoitajamiehet hakeutuvat erityisesti vammais- ja mielenterveystyöhön.

Lähihoitaja on kolmanneksi yleisin 30-vuotiaan naisen ammatti.

Kaikista työllisistä naisista melkein kolmannes ja miehistä nelisen prosenttia työskentelee sosiaali- ja terveysalalla.

Lähihoitajien sijoittuminen työmarkkinoille

Vuoden 2014 tietojen mukaan lähihoitajan nimikkeellä työskentelevistä on  

  • julkisella sektorilla 64,7 %
  • yksityisellä sektorilla yrityksissä 22,8 % ja
  • järjestöissä 12,4 %.

Lähihoitajista 72,6 % työskentelee sosiaalipalveluissa ja 27,4 % terveyspalveluissa.

Työllisiä lähihoitajia oli 147 630. Heistä ulkomaan kansalaisia oli 1,2 %, syntyperältään ei-suomalaisia 3,8 %.

Ulkomaalaiset lähihoitajat ovat yleisimmin Virosta, Ruotsista, Venäjältä ja Aasiasta.

(Huom! Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18–74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisterissä tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua.)

Lähihoitajaopiskelijat

Keväällä 2019 lähihoitajaopintoihin haki alle 8 600 ihmistä, mikä on lähes 4 600 vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Opiskelijoista noin 7 % keskeyttää opintonsa.

Lähihoitajakoulutus alkoi koko maassa vuonna 1993, ja vuosittain lähihoitajia valmistuu noin 8000. Oppisopimuskoulutuksella lähihoitajia valmistuu vuosittain yli 1000.

Lähihoitajien työllisyys

Lähihoitajien työllisyysnäkymät ovat edelleen normaalit (asteikolla erittäin hyvä–hyvä–normaali–heikko).

Lähihoitajista on paikoin ylitarjontaa, mutta toisaalta paikoin pulaa. Työttömyys on kuitenkin kasvussa ja se on tällä hetkellä noin 7 %.

Tammi-kesäkuussa 2019 työ- ja elinkeinotoimistojen mukaan avoimiin työpaikkoihin oli hakijoista kuitenkin pulaa tai erittäin suurta pulaa lähes koko Suomessa.

Lähihoitajat työllistyvät opintojen päättymisen jälkeen hyvin: lähihoitajakoulutuksen suorittaneista opintojen jälkeen työttömäksi jäi 4 %.

Lähihoitajia toimii myös itsenäisinä ammatinharjoittajina ja yrittäjinä.

Lähihoitajien eläköityminen

Lähihoitajat ovat yksi voimakkaimmin eläköityvistä ammattiryhmistä. Pelkästään kuntasektorilla siirtyy vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle 22 000 lähihoitajaa seuraavan 20 vuoden aikana.

Vuonna 2018 määrällisesti suurin työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien ryhmä oli lähihoitajat; heitä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle 831.

Seuraavaksi suurimmat ammattiryhmät työkyvyttömyyseläkkeelle jääneissä (vuonna 2018) olivat: sairaanhoitajat (467), sairaala- ja laitosapulaiset (327), päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym. (262) sekä peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajat (149).

Tilastotietojen lähteet:
Tilastokeskus, Keva, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, KT Kuntatyönantajat, Findikaattori, Valtioneuvosto