Kansallinen lähihoitajapäivä 2022

Kansallista lähihoitajapäivää vietettiin jälleen 27. tammikuuta. Samalla juhlittiin lähihoitajakoulutusta, joka täyttää 30 vuotta vuonna 2022.

SuPer onnittelee kaikkia lähihoitajia ja lähihoitajaksi opiskelevia. Juhlimme päivää verkkotapahtumassa 27.1.2022 klo 18–19.30.

Ohjelma 27.1.

Klo 18.00 Puheenjohtaja Silja Paavolan tervehdys ja katsaus lähihoitajan ammatin ja koulutuksen historiaan

Klo 18.15 Lähihoitajan monipuolinen ammatti – videoterveiset lähihoitajilta

Klo 18.20 Tulevaisuuden työelämä opiskelijan, työelämäohjaajan ja opettajan näkökulmista

Klo 18.50 Illan pääesiintyjät: Duo Ida Paul ja Kalle Lindroth

 Duo Ida Paul ja Kalle Lindroth
Duo: Ida Paul ja Kalle Lindroth


Kansallinen lähihoitajapäivä tuo koulutuksen tutuksi

Teemapäivällä SuPer on halunnut tuoda lähihoitajan ammattia, koulutusta ja laajaa työnkuvaa tutuksi kaikille ja vahvistaa superilaista me-henkeä.

Tutustu Apusisaresta lähihoitajaksi -näyttelyyn verkossa!

Apusisaresta lähihoitajaksi -näyttely kertoo kuinka sota-ajan apuhoitohenkilökunnasta kehittyi 2000-luvun laaja-alaisesti koulutettuja lähihoitajia.

Nykyinen lähihoitajakoulutus luotiin 1990-luvulla, mutta ammatin juuret ulottuvat 80 vuoden taakse. Tuolloin, vuonna 1941 perustettu Suomen Punaisen Ristin Apusisarjärjestö koulutti vapaaehtoista apuhoitohenkilökuntaa sotasairaaloihin. Sodan jälkeen luotiin apuhoitajan ammatti ja koulutus, johon apusisarkoulutus yhtenäistettiin.

Myöhemmin ammattinimike muuttui perushoitajaksi. Lähihoitajakoulutus käynnistyi kokeiluna vuonna 1992.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on ollut vuosien saatossa vahvasti mukana niin apu-, perus- kuin lähihoitajakoulutuksen kehittämisessä ja yhdistämässä näitä ammattilaisia.

Apusisaresta lähihoitajaksi -näyttelyn on koonnut HUS museotoimikunta. SuPer sekä SPR ovat olleet hankkeessa yhteistyökumppaneina.


Lähihoitaja on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö

lähihoitajamerkitLähihoitaja työskentelee lasten, nuorten, aikuisten ja vanhusten keskuudessa kaikkialla, missä ihmisiä hoidetaan ja autetaan.

Lähihoitajan työ on vaativaa asiakas- ja potilastyötä lähellä hoidettavaa ja hänen läheisiään. Työskentely perustuu laaja-alaisen tiedon lisäksi hyviin vuorovaikutustaitoihin erilaisten ihmisten kanssa.

Työ edellyttää ammattia säätelevien lakien tuntemusta, ammattitaidon jatkuvaa ylläpitoa sekä oman työn ja työtapojen kehittämistä.

Asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen on työskentelyn ydin.


SuPer on lähihoitajan oma liitto

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on keskittynyt lähi- ja perushoitajien ammatilliseen ja sopimusedunvalvontaan. Vuonna 1948 perustettu liitto on Suomen suurin sosiaali- ja terveys ja kasvatus- ja ohjausalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ammattiliitto.

Jäsenmäärä on noin 90 000. Etkö vielä ole jäsen? Liity SuPeriin nyt! »

Liity SuPeriin verkossa!
 

Lähihoitajat työmarkkinoilla 

Työllisyys

Lähihoitajien työllisyysnäkymä on noussut ja luokitellaan hyväksi. (Asteikko: erittäin hyvä/hyvä/normaali/heikko).

Lähihoitajista on lähes koko Suomessa paljon pulaa ja muillakin alueilla lähihoitajista on pulaa. Millään alueella ei ole lähihoitajista ylitarjontaa. (Asteikko: paljon pulaa/pulaa/tasapaino/liikaa hakijoita/paljon liikaa hakijoita)

Lähihoitajien työttömyys on laskenut viime vuodesta ja on tällä hetkellä noin 4 %.

Lähihoitajakoulutuksen suorittaneista opintojen jälkeen työttömäksi jäi noin 4 prosenttia. Lähihoitajat työllistyvät opintojen päättymisen jälkeen hyvin.

Työttömien ja lomautettujen lähihoitajien määrä kuukauden lopussa vuonna 2021 oli keskimäärin 5136.

Lähihoitajia toimii myös itsenäisinä ammatinharjoittajina ja yrittäjinä.

Opiskelijat

Vuoden 2021 aikana 8219 henkilöä haki lähihoitajaopiskelijaksi. Laskua viime vuodesta on noin 50 hakijaa.
Valituista 3933:sta henkilöstä paikan otti vastaan 3381 hakijaa.

Aloituspaikkoja oli yhteensä 5179, eli noin 1800 aloituspaikkaa jäi täyttämättä.

Opiskelijoista noin 7 % keskeyttää opintonsa.

Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke

Lähihoitajat ovat yksi voimakkaimmin eläköityvistä ammattiryhmistä. Pelkästään kuntasektorilla siirtyy vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle 22 000 lähihoitajaa seuraavan 20 vuoden aikana.

Kunta-alalla vanhuuseläkkeelle siirtyy seuraavan 10 vuoden aikana 12 000 työntekijää ja työkyvyttömyyseläkkeelle 3 100 työntekijää. Yhteensä lähihoitajia eläköityy seuraavan 10 vuoden aikana 32,4 % kaikista lähihoitajista.

Kunta-alalta vanhuuseläkkeelle lähihoitaja siirtyi keskimäärin 64-vuotiaana. Kunta-alalla vanhuuseläkkeelle siirtyi vuonna 2018 lähihoitajia 954. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien alkavuusprosentti oli 1,7.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 831 lähihoitajaa, keskimäärin 53-vuotiaana. Lähihoitajat oli suurin ammattiryhmä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden joukossa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien alkavuusprosentti oli 1,5.

Vuosina 2019–2028 kuntien lähihoitajista eläkkeelle jää 32 % ja työkyvyttömyyseläkkeelle 11 %.

Eläköityminen on nopeaa. Vuonna 2020 lähihoitajista 10,7 % täytti 65 vuotta. Vastaavasti vuonna 2025 lähihoitajista 24,8 % täyttää 65 vuotta ja vuonna 2030 jo 39 % täyttää 65 vuotta.

Miehet ja naiset

Lähihoitajat ja muut terveydenhuollon työntekijät ovat Suomessa suuri naisia työllistävä ammattiryhmä. Lähihoitaja on kolmanneksi yleisin 30-vuotiaan naisen ammatti.

Noin 90 prosenttia lähihoitajista on naisia. Miesten osuus kasvaa hieman. Kaikista työllisistä naisista melkein kolmannes ja miehistä nelisen prosenttia työskentelee sosiaali- ja terveysalalla.

Lähihoitajamiehet hakeutuvat erityisesti vammais- ja mielenterveystyöhön.

Lähteet:

Ammattibarometri
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Tilastokeskus
KEVA
KT Kunta- ja hyvinvointityönantajat
SuPer ry