Kuntavaalit 2021

KuntavaaliteematKuntavaalit käydään nyt. SuPer haluaa vaikuttaa siihen, että Suomi säilyy jatkossakin hyvinvointivaltiona.

Kuntalaisilla on oikeus kestävään tulevaisuuteen ja laadukkaisiin sosiaali- ja terveys- sekä varhaiskasvatuksen palveluihin. Ennaltaehkäisevät toimintamallit ovat järkeviä myös kuntatalouden kannalta. Kuntapäättäjiltä tarvitaan rohkeutta, koska ennaltaehkäisyn tuomat säästöt näkyvät usein vasta vuosien kuluttua.

Kuntapäättäjällä on mahdollisuus vaikuttaa sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuspalvelujen tulevaisuuteen.


Käytä valtaasi ja äänestä!

Kuntavaalit ovat tärkeät, sillä niissä valitaan päättäjät eli valtuutetut ja varavaltuutetut juuri sinun kaupunkisi tai kuntasi ohjaksiin. Millaiset päättäjät sinä haluat seuraavaksi neljäksi vuodeksi?

Muista käyttää äänioikeuttasi. Sinun valintasi kuntavaaleissa ohjaavat kuntasi palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Ennakkoäänestys oli kotimaassa 26.5.- 8.6. Varsinainen äänestyspäivä on sunnuntai 13.6.

Oman alueen superilaisista ehdokkaista voit tiedustella omasta ammattiosastostasi.


SuPerin teesit kuntavaaleihin ovat:

  • Riittävä määrä koulutettuja lähihoitajia on edellytys sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuksen palvelujen hyvälle laadulle. Henkilöstömitoituksen on oltava aina kunnossa ja sitä on valvottava. Hyvä hoito sekä potilas- ja asiakasturvallisuus ja työturvallisuus edellyttävät, että kaikilla työntekijöillä on riittävä ja asianmukainen koulutus. Lue tarkemmin.
     
  • Työntekijöiden työhyvinvointi on varmistettava. Henkilöstömitoitus ja työolot vaikuttavat työntekijöiden työhyvinvointiin. Merkitystä on myös johtamisella sekä työn ja työtapojen kehittämisellä. Työturvallisuus on hoidettava kuntoon normaaliaikana, jotta myös kriisiajoista selvitään hyvin.
     
  • Kaikkien osaaminen on otettava käyttöön ja osaamista on kehitettävä jatkuvasti. Koulutuksen ja kokemuksen tuomaa osaamista on arvostettava, eikä sitä saa hukata.
     
  • Varhaiskasvatuksessa voidaan ehkäistä syrjäytymistä – pienet ryhmäkoot ja koulutetut hoitajat turvaavat lapsen tasapainoista kehitystä ja antavat hyvät eväät elämään. Lapset tarvitsevat osaavien ammattilaisten läsnäoloa, hoivaa ja kasvatusta. Varhaiskasvatuksessa on arvostettava kaikkien ammattiryhmien osaamista ja ala on pidettävä vetovoimaisena. Varhaiskasvatuksen laadusta huolehtiminen on satsaus tulevaisuuteen.
     
  • Vanhuksilla on oikeus hyvään hoitoon, osaaviin hoitajiin, riittävään ravintoon ja ulkoiluun. Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon sitovaa hoitajamitoitusta on valvottava ja hoitajien on voitava keskittyä hoitotyöhön. Myös kotihoitoa on kehitettävä ja huolehdittava kotihoidon riittävästä henkilöstömäärästä. Koti ei ole kuitenkaan kaikille ikäihmisille oikea asuinpaikka, jos kunto ei sitä enää salli. Kaikille asiakkaille tuleekin osoittaa tarpeenmukainen ja turvallinen hoitopaikka.
     
  • Sote- ja vaka-alojen arvostuksen on näyttävä palkkauksessa. Palkkatasa-arvoa on edistettävä ja poikkeuksellisista ajoista, kuten korona-ajasta, on maksettava erillinen korvaus koronauhan alla työskenteleville.
     
  • Puhdas sisäilma on perusoikeus – liian moni päiväkoti, hoitolaitos ja koulu vaarantavat lasten, vanhusten ja työntekijöiden terveyden. Epäkohtiin on puututtava riittävän ajoissa ja asiakkaiden ja työntekijöiden oireet on otettava tosissaan. Terveillä työtiloilla voidaan lisätä työntekijöiden motivaatiota sekä vähentää henkilöstön poissaoloja ja vaihtuvuutta.   

Lue lisää ennaltaehkäisevistä toimintamalleista »

Lue myös


Superilainen, asetuitko ehdolle?

Superilaisten osaamista ja näkemystä tarvitaan valtuustoihin turvaamaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Jos olet SuPerin jäsen ja ehdokkaana, ilmoita siitä SuPerin toimistolle sähköpostitse anne.palm@superliitto.fi (tieto pyydettiin mielellään 1.3. mennessä). Saat tukimateriaalia käyttöösi vaalityöhön.

Tukimateriaali sisältää: SuPerin teesit kuntavaaleihin -esitteen jaettavaksi sekä SuPerin käsidesejä 250 kpl/ehdokas.

Olethan hyvin käyttäytyvä kuntavaaliehdokas ja kunnanvaltuutettu? Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä haluaa nostaa esille hyvän käyttäytymisen tärkeyden poliittisessa päätöksenteossa kuntavaalien alla. Lue lisää kampanjasta »



Koulutettuja ja osaavia sote-ammattilaisia tarvitaan riittävästi

Sosiaali- ja terveys- sekä kasvatusalan palveluiden tuottamiseen tarvitaan riittävä määrä koulutettuja ja osaavia alan ammattilaisia, jotta työn kuormittavuutta ja sairauspoissaoloja voidaan vähentää, palvelut ovat laadukkaita ja asiakas- ja työturvallisuus säilyy.

Lähihoitaja on peruspalvelujen tuottamisessa asiakastyön ja todellisten kustannusten kannalta turvallisempi, kannattavampi ja monipuolisempi vaihtoehto kuin alalle kouluttamaton työntekijä.

Lähihoitajat osaavat huomioida asiakkaiden terveydentilan muutokset ja osaavat tehdä niistä oikeat johtopäätökset, jotka johtavat tarpeellisiin jatkotoimenpiteisiin. Näin säästytään kalliilta, korjaavilta toimenpiteiltä esim. erikoissairaanhoidossa.

Avustavaa henkilökuntaa tarvitaan tukitöihin, jolloin lähihoitajien osaaminen voidaan täysimääräisesti hyödyntää hoito- ja hoivatyössä. Kaikkien osaaminen on arvokasta ja kaikkia ammattiryhmiä tarvitaan.

Vanhustenhoidon sitovan hoitajamitoituksen ja työnjaon toteutumista tulee valvoa.


Ennaltaehkäisyllä säästöjä

Kunta voi omilla päätöksillään vaikuttaa henkilöstörakenteeseen ja kustannuksiin

Henkilöstöpula kiihtyy niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin myös kasvatusalan tehtävissä. Kunta turvaa parhaiten osaavan työvoiman saamisen ja sen pysyvyyden, kun se huolehtii työntekijöidensä työhyvinvoinnista ja viihtyvyydestä. Kouluttamattomien tai puutteellisen koulutuksen omaavien työntekijöiden käyttö kuormittaa muuta henkilökuntaa. Liian pieni henkilöstömäärä johtaa kiireeseen, lisää sairauspoissaoloja ja kiihdyttää sote-henkilöstön siirtymistä muiden työnantajien palvelukseen tai pois alalta.

Esimerkki: Jos potilaan hyvästä perushoidosta terveyskeskusten tai sairaaloiden vuodeosastoilla joudutaan tinkimään, voi sillä olla kohtalokkaat seuraukset potilaan lisäksi myös kuntataloudelle. Potilaan vähenevä perushoito lisää erilaisten infektioiden, iho-oireiden ja makuuhaavojen riskiä. Haavapotilaan hoito maksaa keskimäärin noin 10 000 euroa vuodessa. Suomessa kroonista haavaa sairastavien potilaiden hoitoon kuluu vuosittain noin 190–270 miljoonaa euroa.

Kunta voi omilla päätöksillään vaikuttaa mielenterveyden häiriöiden aiheuttamiin kustannuksiin

Puuttumalla työn kuormittavuuteen voidaan vähentää työntekijöiden työuupumista ja tukea mielenterveyttä.

Mielenterveyden häiriöt ovat nyt yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle. Viime vuonna noin 74 300 työikäistä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella. Vuodesta 2016 mielenterveyden häiriön perusteella päivärahaa saaneiden määrä on kasvanut yli neljänneksen (27 %).

Vuonna 2019 työeläkelakien mukaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 20 300 henkilöä. Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisin syy oli mielenterveys.

Lasten ja nuorten syrjäytymistä voidaan estää lisäämällä resursseja mielenterveyspalveluissa ja lapsiperheiden kotihoidossa sekä lisäämällä avustajia varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana noin 1,2 miljoonaa euroa yhteiskunnalle. Tänä vuonna työstä ja koulutuksista syrjäytyneitä nuoria, 15–29-vuotiaita on noin 60 000.

Esimerkki: Yhden huostaanotetun nuoren laitoshuollon kustannuksilla (noin 100 000 euroa/vuosi) kunta voi palkata ennaltaehkäiseviin palveluihin 2 ½ lähihoitajaa. Ajoissa annettu apu kotiin, päiväkotiin, kouluun ja vapaa-aikaan voi estää nuoren syrjäytymisen ja säästää kunnan kustannuksia.

Esimerkki: Nuorisopsykiatrinen hoitopäivä maksaa noin 500 euroa/vuorokausi. Yhden viikon pituisen hoitojakson kustannuksilla voidaan palkata mielenterveystyön koulutusohjelman suorittanut lähihoitaja kuukauden ajaksi tukemaan oireilevaa lasta ja hänen perhettään.

Kunta voi omilla päätöksillään vaikuttaa sisäilmaongelmien aiheuttamiin kustannuksiin

Kunnan investointipäätöksillä on suuri merkitys kuntalaisten terveyden lisäksi uusien asukkaiden houkutteluun ja nykyisten veronmaksajien pysymiseen kunnassa. Hyvillä työtiloilla voidaan lisätä työntekijöiden motivaatiota, vähentää henkilöstön vaihtuvuutta ja poissaoloja sekä parantaa tuottavuutta. Lisäksi edistetään tavoitteena olevia pidempiä työuria.

Eduskunnan vuonna 2012 julkaiseman raportin mukaan Suomen kansanvarallisuudesta 6–10 prosentissa on merkittävä kosteus- ja homevaurio. Rakennusten vaurioista, huonosta sisäilmastosta ja energiahukasta aiheutuu vuosittain työajan menetyksiä ja tuottavuuden laskua, sairauskuluja sekä muita ylimääräisiä kustannuksia.

Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan rakennusten korjaaminen maksaa itsensä takaisin 3–5 vuodessa pienentyneinä terveysmenoina.