5.8.2016

Kolumni: Liitto auttaa läpi vuoden

Sinä, joka luet tämän jutun, kuulut jo liittoon - kiitos siitä. Kaikki työkaverisi eivät kuulu, joten kirjoitan tämän jutun siksi, että se avaisi vähän silmiä.

Siis miksi kuulua liittoon? Moni ajattelee, että pärjää hyvin ilmankin. Kuitenkin tämän päivän ongelmat ovat toisenlaisia kuin ennen. Hoidon ja hoivan eetos on muuttunut. Nyt hoidon ja hoivan pitää olla tuloksellista, taloudellista ja mitattavaa. Ongelmana on, että ei ole olemassa mittareita, jotka mittaisivat näitä asioita. Mittaristojen puutteet ja vajavaisuudet saavat aikaan sen, että ainoaksi mittariksi on tullut raha, jolla on sama arvo kaikille. Tästä taas syntyy monia ongelmia työnantajille ja sitä kautta työntekijöille. Näissä ongelmissa liitto auttaa.

Kesä on kauneimmillaan ja loma-aika ylimmillään ja silti kaikki pyörii niin superilaisten töissä kuin liitossa. Liiton toimisto on kiinni kesällä, mutta päivystys toimii, jotta sinä jäsenenä saat läpi vuoden kunnollista palvelua. Kesä ei takaa, etteikö töissä tulisi ongelmia, mikä tiedetään hyvin SuPerin toimistossa. Jäsenten liittoon tuomat ongelmat ovat koko ajan vain pahentuneet ja mutkistuneet. Tuntuu siltä, että työntekijä tai hänen edustajansa ja työnantaja eivät pääse tarpeeksi ajoissa kunnolliseen keskusteluyhteyteen, mikä on todella harmillista. Moni asia kun olisi ratkaistavissa ennen kuin se mutkistuu. Voidaan jopa todeta, että muun muassa kesäloma-ajan palkanmaksusta, loma-aikojen määräytymisestä ja määräaikaisista työsopimuksista aiheutuvat ongelmatilanteet ovat ehdottomasti ratkaistavissa ajoissa kunhan vain halua riittää. Onneksi useat jäsenemme ovat osanneet olla ajoissa yhteydessä liittoon ja ongelma-asia on saatu korjattua. Näin työsuhde on jatkunut tai palkkasaatavia on saatu perittyä. Moni vastaava asia ei etene liittoon kuulumattoman kohdalla ennen kuin hän vie asian oikeuteen.

Mietin, mitä voisimme liittona tehdä, jotta yksittäisen jäsenen ei pitäisi peräänkuuluttaa niitä asioita, joita olemme jo liittotason neuvotteluissa sopineet ja jotka on kirjattu työehtosopimukseen tai ihan lakiin. Ei ole mukavaa tai oikein, että työntekijä joutuu penäämään oikeuksiaan ja saamaan liki vatsahaavan, kun ei tiedä miten saisi asiansa hoidettua. Oletan, ettei kukaan tarkoituksella halua tuottaa lisätyötä kenellekään. Työnantajankaan tahto ei siis ole hankaloittaa ongelmatilanteita. Työehtosopimukset ovat kiistatta monesti hankalia, jos ei ole kokenut asiantuntija. Tässä se villakoiran ydin juuri onkin: liitossa on asiantuntijuutta ja sitä samaa pitää löytyä myös työnantajan puolelta. Toki työnantajan mielipide voi olla erilainen, mutta juuri sen takia keskusteluyhteyttä tarvitaan. Paikallinen luottamusmies tuntee kyseisen työpaikan toiminnot ja hän on myös työn sisällön asiantuntija, jolloin neuvottelut voidaan käydä järkevästi ja hyvässä yhteisymmärryksessä. Näin ei kuitenkaan aina ole, ja siksi ongelmat päätyvät liittoon ratkaistaviksi. Yksittäisen jäsenen ainoa turva on liitto silloin, kun ei muuta ole.

Pääsääntöisesti kaikki sujuu hyvin, mutta huolestuttavaa on, että riitajuttujen määrä on koko ajan nousussa.  Se vie resursseja työn sisällön kehittämiseltä, jonka pitäisi olla ykkösasia kaikille. Kehittämisen myötä myös taloudellisuus ja tuottavuus nousevat.

 

Kesän jatkoja toivotellen, Silja