SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola: Lapset päivähoidossa kuin sillit suolassa
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on useita kertoja esittänyt, että nyt valmisteilla olevaan varhaiskasvatuslakiin säädettäisiin lapsiryhmille ryhmäkokokatto. Vaatimus nousee SuPerin päivähoidossa työskenteleviltä jäseniltä ja myös muut ammattiryhmät varhaiskasvatuspalveluissa ovat kannattaneet esitystä. Vaikka kuntien taloustilanne on heikko ja ryhmäkokojen pienentäminen haasteellista, päättäjien pitäisi pystyä näkemään suurten ryhmäkokojen aiheuttamien vaurioiden kustannukset ja tarkastelemaan kunnan menoja useamman vuoden periodilla. Ennaltaehkäisy on aina korjaamista edullisempaa. SuPerin varhaiskasvatuksessa työskentelevät jäsenet vaativat mahdollisuutta tehdä työtään laadukkaasti. Lasten säilömisestä päivähoidossa on tehtävä loppu.
Päivähoidon ryhmäkokojen kasvun myötä erilaisten tukitoimenpiteiden, erityisopetuksen ja muiden korjaavien toimenpiteiden määrä on kasvanut ja niiden mukana ovat kasvaneet myös kustannukset. Mikäli apua tarvitsevan lapsen hätään ei ole puututtu ajoissa, on kuntapäättäjillä myöhemmin hyvin vähäinen mahdollisuus vaikuttaa kunnan perheneuvolan, lastensuojelun, lasten huostaanottojen, mielenterveyspalvelujen ja muiden kalliimpien korjaavien tukitoimenpiteiden kustannuksiin. Nykyisessä kuntataloustilanteessa kuntapäättäjien olisi otettava oppia ”viisas pääsee vähemmällä” -sanonnasta ja heidän olisi kaukonäköisesti nostettava ennaltaehkäisy sille kuuluvaan asemaan. - Tulipalojen torjunnassakin on järkevämpää ottaa tulitikut pois lapsilta kuin hankkia suurempia paloautoja, toteaa puheenjohtaja Paavola.
Tutkimuksissa on havaittu, että riittämätön hoiva lapsen ensimmäisinä elinvuosina vaikuttaa aivojen kehitykseen. Mikäli alle kolmevuotiaiden lasten ryhmässä on yli 10 lasta ja yli kolmevuotiaiden ryhmässä on yli 18 lasta, lapsen käsityskyky ei riitä hallitsemaan vuorovaikutussuhteita ja ristiriitoja syntyy väistämättä. Kasvattajat eivät myöskään suuressa ryhmässä pysty puuttumaan erilaisiin ongelmatilanteisiin samalla tavalla kuin pienemmässä ryhmässä. Useissa tutkimuksissa on lisäksi havaittu, että melu- ja keskittymishaitat sekä lasten sairastavuus ovat suoraan verrannollisia lapsiryhmän kokoon. Näillä tekijöillä on suuri merkitys lasten häiriökäyttäytymiseen, kuntien kustannuksiin sekä vanhempien työstä poissaolopäivien määrään. - Mitä enemmän lapsi sairastaa, sitä enemmän vanhempi joutuu olemaan pois ansiotyöstä. Tämä jos mikä tulee työnantajille kalliiksi, huomauttaa puheenjohtaja Paavola.
Lähihoitajat ovat tärkeä ammattiryhmä myös tulevaisuuden varhaiskasvatuksessa. Heillä on monipuolinen ja laaja-alainen koulutus, joka antaa hyvät valmiudet varhaiskasvatuksen erilaisiin haasteisiin. Lähi- ja perushoitajat ovat päivähoidossa ainoa työntekijäryhmä jolla on myös lääkehoitokoulutus. Kuntapäättäjät voivat vaikuttaa merkittävästi jo ennakolta kuntansa menoihin huolehtimalla siitä, että päivähoitoryhmät ovat riittävän pieniä ja niissä on myös monipuolisesti koulutetut ammattilaiset tuottamassa laadukkaita palveluita. - Tulevat muutokset lasten kotihoidontukeen tulevat todennäköisesti lisäämään alle kolmevuotiaiden lasten määrää päivähoidossa. Kuntapäättäjien on pystyttävä nyt tekemään oikeita ja vastuullisia päätöksiä, sillä niillä on merkittävät vaikutukset kuntatalouteen, puheenjohtaja Paavola vaatii.
SuPer on tänään lähettänyt kuntapäättäjille Ennaltaehkäisyä ja vastuullisia päätöksiä -esitteen. Siinä on konkreettisia esimerkkejä ennaltaehkäisevän toiminnan merkityksestä kuntataloudelle. Esite on luettavissa myös verkossa www.superliitto.fi > Viestintä > Esitteet ja julkaisut.
SuPeriin kuuluu yli 84 000 lähi- ja perushoitajaa, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Lisätietoja: puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085