STM: Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ihmisoikeusrikos – Suomi tehostaa toimia uhrien auttamiseksi

Kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää vietetään maanantaina 25. marraskuuta.

Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ihmisoikeusrikos. YK:n arvion mukaan maailmanlaajuisesti joka kolmas nainen kokee fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, usein lähisuhteessaan. Tämä väkivalta jää pääosin piiloon ja siitä vaietaan. Jokaisella on kuitenkin velvollisuus puuttua väkivaltaan.

EU:n tilastot osoittavat, että Suomessa on vielä paljon tehtävää naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi. Euroopan neuvoston sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tuli voimaan Suomessa vuonna 2015. Sen myötä työ seksuaalirikosten ehkäisemiseksi ja uhrien auttamiseksi on tehostunut ja sitä tehostetaan edelleen.

Naisiin kohdistuvan väkivallan tunnistamisessa ja puuttumisessa on parannettavaa joka hallinnonalalla sosiaali- ja terveyspalveluista rikoksentorjuntaan.

On myös tärkeää edistää naisten tasa-arvoa sekä auttaa naisia tunnistamaan omat taloudelliset ja muut oikeutensa.

Väkivallan monet muodot ja haitalliset vaikutukset

Väkivalta tai sen uhka voi olla fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista. Se voi olla lähisuhde- ja perheväkivaltaa, kuten psykologista alistamista, parisuhteessa tapahtuvaa raiskausta, lyömistä ja pahoinpitelyä, pahimmillaan jopa kuoleman tuottamista.

Se voi olla seksuaalista häirintää, lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, avioliittoon pakottamista, digitaalisessa mediassa tai kaduilla tapahtuvaa häirintää tai vainoamista. Se voi olla ihmiskauppaan liittyvää alistamista ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Se voi olla tyttöjen sukuelinten silpomista, lapsiavioliittoja tai ns. kunniaan liittyvää väkivaltaa.

Väkivalta aiheuttaa haitallisia psykologisia, seksuaalisia ja lisääntymisterveyteen vaikuttavia seurauksia. Vaikka väkivaltaa voi joutua kokemaan kuka tahansa, jotkut tytöt ja naiset ovat muita haavoittuvampia. Näitä ovat esimerkiksi nuoret tytöt ja vammaiset.

Väkivallan uhri saa apua maksutta – puhelimitse, turvakodissa, tukikeskuksissa

Väkivaltaa kokevat naiset ja lähisuhdeväkivallan uhrit, heidän läheisensä ja ammattilaiset voivat ympäri vuorokauden soittaa ilmaiseksi auttavaan puhelimeen, Nollalinjalle, 080 00 005. Puhelun voi tehdä nimettömänä. Keskustelut ovat luottamuksellisia.

Nollalinjalla päivystävät koulutetut ja kokeneet sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, jotka kuuntelevat, tukevat ja neuvovat.

Viime vuosina Suomen turvakotiverkostoa on laajennettu voimakkaasti. Asukkaille maksuttomien turvakotien saavutettavuus on parantunut ja asiakasmäärät ovat kasvaneet.

Turvakodeissa saa suojaa väkivallalta ja apua väkivallan loppumiseksi. Turvakodissa tarjotaan akuuttiin tilanteeseen ammatillista tukea, neuvontaa ja ohjausta.

Helsingin, Turun, Tampereen ja Kuopion yliopistollisissa keskussairaaloissa toimivat seksuaalirikosten uhrien matalan kynnyksen tutkimus- ja tukikeskukset, ns. Seri-tukikeskukset.  Seri-tukikeskusten myötä seksuaalirikoksen uhri saa tarvitsemansa avun yhdestä paikasta.  

Lue tarkemmin: Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ihmisoikeusrikos – Suomi tehostaa toimia uhrien auttamiseksi