Ergonominen työaikajärjestelmä
Vuorotyöstä muodostuvia haittoja voi vähentää muun muassa ergonomisella työvuorosuunnittelulla.
Tutkimuksissa vuorotyö on havaittu fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti kuormittavaksi. Vuoro- ja yötyöllä näyttäisi olevan yhteys moniin oireisiin ja sairauksiin, joiden taustalla on fysiologisen vuorokausirytmin häiriintyminen epäsäännöllisissä työaikajärjestelyissä.
Työn epäsäännöllisyys vaikuttaa myös henkiseen hyvinvointiin, koska se muun muassa vaikeuttaa sosiaalista elämää. Työaikojen epäsäännöllisyys heikentää työntekijän terveyttä silloin, kun lepoon ja palautumiseen jäävä aika on liian lyhyt.
Ergonomisen työaikajärjestelmän tavoitteena työntekijöiden hyvinvointi
Ergonomisen työaikajärjestelmän tavoitteena on työntekijöiden hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja terveyden tukeminen sekä työn ja levon sopiva vuorottelu.
Ergonomisella työaikajärjestelmällä tuetaan työstä palautumista työpäivän ja työjakson jälkeen. Sillä tuetaan myös riittävää vapaa-aikaa ja unta sekä vältetään liiallisen kuormituksen kasaantumista työntekijälle.
Ergonomisella työaikajärjestelmällä on myönteinen vaikutus terveyteen, koska se tukee ihmisen luonnollista vuorokausirytmiä. Työvuorojen oikea kiertosuunta (A-I-Y-V-V) takaa riittävän levon jokaisen työvuoron välissä.
Ergonomisten työvuorojen käytön on todettu lisäävän hyvinvointia niin työssä kuin vapaa-aikana, vähentävän unihäiriöitä ja parantavan kokonaisvireyttä sekä jaksamista.
Seuraavat työvuorosuositukset auttavat suunnittelemaan hyvinvointia tukevia työvuoroja vuorotyöhön:
- Toteuttaminen vaatii riittävän määrän työntekijöitä.
- Nopea säännöllinen vuorokierto eteenpäin aa-ii-y(y)-vv.
- Työvuoron pituus on pääsääntöisesti enintään 8–10 tuntia.
- Vuorojen välillä toteutuu vuorokautinen lepoaika.
- Vältetään yksittäisiä työvuoroja ja yksittäisiä vapaapäiviä.
- Yövuoroja enintään 2-3 peräkkäin (2 on suositus) ja vakituista yötyötä tulee olla mahdollisimman vähän.
- Yövuoron jälkeen tulee olla vähintään 2 vapaapäivää.
- Jatkuvan yötyön tulee perustua vapaaehtoisuuteen.
- Peräkkäisiä työvuoroja tulisi olla enintään 5–7.
- Työvuorojaksot tulisi suunnitella suunnilleen 40 tunnin mittaisiksi, työjaksojen tulisi olla enintään 48 tuntia.
- Viikoittainen vapaa-aika on yhdenjaksoinen. Jokaisessa vuorotyöjärjestelmässä tulee olla joitain viikonloppuja, jolloin on vähintään kaksi peräkkäistä vapaapäivää.
- Vuorojen välissä on vähintään 11 tunnin vapaa.
- Vältetään peräkkäisiä hankalia työvuoroja.
- Vapaapäivät annetaan pääsääntöisesti yövuoron jälkeen.
- Mitä pidemmäksi ajaksi työvuorolista tehdään, sen parempi.
Lue lisää:
Terveyskirjasto: Epäsäännöllinen työaika ja vuorotyö