Lakko yksityisellä sosiaalipalvelualalla

Sote ry on julistanut 29.1. lakon yksityiselle sosiaalipalvelualalle.

Mitkä työpaikat ja työt ovat lakossa ja milloin?  

Yksityisen sosiaalipalvelualan lakossa ovat tiistaista 17.2.2026 klo 00:01 alkaen ja torstaina 19.2.2026 klo 23.59 päättyen mukana Attendon, Esperin ja Mehiläisen alla listatut työyksiköt (lakkokohteet). 

Voit varmistaa kuulutko lakkoon käymällä läpi seuraavat kysymykset: 

• Työskenteletkö yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen piirissä? JA
• Työskenteletkö jossakin yllä olevan listan työyksiköistä? 

Jos vastasit molempiin kysymyksiin ”Kyllä”, kuulut lakon piiriin. Jos vastasit jompaan kumpaan kysymykseen ”En”, et kuulu lakon piiriin. Voit aina olla yhteydessä luottamusmieheesi tai SuPerin edunvalvontaan, jos sinulla on kysyttävää. 

Onko minun osallistuttava lakkoon, jos työskentelen lakkokohteessa?  

SuPerin tekemä päätös lakosta on jäseniä sitova. Lakkoon osallistuvat kaikki ne SuPerin jäsenet, jotka työskentelevät lakkokohteessa. 

Työtaisteluilla tavoitellaan parannuksia työehtoihin koko alalle. Joukossa on voimaa, joten on tärkeää, että kaikki ovat mukana. SuPer auttaa jäseniään osallistumaan lakkoon maksamalla lakkoavustusta. 

Kaikki lakonalaista työtä tekevät työntekijät ovat rikkureita. SuPerin hallinto voi päättää seurauksista niiden jäsenten osalta, jotka toimivat yhteistä tavoitetta vastaan ja tekevät lakon alaisia töitä. 

Työskentelen lakkokohteessa, mutta en kuulu ammattiliittoon. Voinko osallistua lakkoon? 

Myös lakkokohteessa työskentelevät järjestäytymättömät voivat osallistua lakkoon. Voit siis osallistua lakkoon, vaikka et kuuluisikaan liittoon. Työnantaja ei saa kohdistaa myöskään liittoon kuulumattomaan työntekijään sanktiota lakkoon osallistumisen vuoksi. 

Lakolla tavoitellaan parempia työehtoja ja lakon tulokset hyödyttävät kaikkia työntekijöitä. Lakko on sitä tehokkaampi, mitä vähemmän lakon aikana tehdään lakonalaista työtä. 

Lakon ajalta maksettava lakkoavustus maksetaan kuitenkin vain liiton jäsenille. SuPer maksaa lakkoavustuksen jäsenille, jotka ovat liittyneet SuPeriin ennen lakon alkamista. Lisäksi liiton jäsenet saavat ajantasaista ja hyödyllistä tietoa lakosta lakon aikana ja voivat ottaa yhteyttä luottamusmieheen tai liiton asiantuntijoihin heitä askarruttavista asioista. 

Liity nyt SuPerin jäseneksi! Näin olet omalta osaltasi mukana tukemassa parempien työehtojen saavuttamista koko alalle.  Liity jäseneksi täällä. 

Lisätietoja: 
Mikäli sinulla herää kysymyksiä, löydät useimpiin kysymyksiin vastauksen Usein kysytyt kysymykset -sivulta täältä. Kutakin aihealuetta napsauttamalla saat auki aihetta koskevat kysymykset vastauksineen.  

Voit olla yhteydessä myös omaan luottamusmieheesi tai SuPerin edunvalvontaan joko puhelimitse (09 2727 9160) tai sähköpostilla edu@superliitto.fi. 

Puhelinpalvelumme on auki 1.1.2026 alkaen maanantaista torstaihin kello 9.00–13.00. Voit olla meihin yhteydessä täyttämällä sähköisen lomakkeen Yhteydenotto sopimusedunvalvonta – SuPer 

Muistilista: 

• Seuraa SuPerin viestintää. 
• Tarkista Oma SuPerista, että työsuhdetietosi ovat oikein. 
• Varmista työkaveriltasi, että myös hän on jäsen ja hänen työsuhdetietonsa ovat oikein. 
• Kerro asiasta työpaikallasi ja tiedota muita työntekijöitä neuvottelutilanteesta. 
• Lakkoon osallistumisesta ei tarvitse ilmoittaa työnantajalle. 
• Lakonalaista työtä ei saa tehdä. 
• Lakkoon osallistuvalle työntekijälle ei saa aiheutua negatiivisia seuraamuksia. 
• Hae liitosta lakkoavustusta. 
• Luottamusmies ja SuPerin edunvalvonta ovat apunasi 

Usein kysyttyä lakosta

Lakko ja työsuhde 

Pysyykö työsuhde voimassa lakon aikana? 

Kyllä. Työsuhde pysyy voimassa lakon aikana ja työskentely jatkuu normaalisti lakon jälkeen. Kyse on työnteon väliaikaisesta keskeyttämisestä työsuhteen säilyessä voimassa. 

Täytyykö työnantajalle ilmoittaa lakkoon osallistumisesta? 

Ei. Työntekijällä ei ole velvollisuutta kertoa työnantajalle etukäteen, osallistuuko hän lakkoon. SuPer on jo ilmoittanut lakosta etukäteen. 

Miten lakko vaikuttaa osa-aikatyössä?  

Jos olet osa-aikatyöntekijä ja lakon ajalle osuu työpäiviä, olet niiden osalta lakon piirissä ja voit hakea lakkoavustusta. Jos taas lakon ajalle ei osu työpäiviä, lakko ei vaikuta sinuun. 

Voiko lakon aikana työskennellä toisen työnantajan palveluksessa? 

Kyllä, lakon aikana työntekijä voi lähtökohtaisesti tehdä sellaista muuta työtä, joka ei kuulu lakon tai muiden samaan aikaan käynnissä olevien työtaistelujen piiriin. Työntekijän on kuitenkin huomioitava lojaliteettivelvollisuus, kilpailevan toiminnan kielto sekä mahdollinen sivutoimien ilmoittamista tai sivutoimilupaa koskeva sitoumus. Voit kysyä tarkempaa ohjeistusta muualla työskentelyyn SuPerin edunvalvonnasta.  

Lakko, lomautus ja poissaolot (esim. sairausloma, vuosiloma, perhevapaa) 

Maksaako työnantaja lakon aikana sairausloman ajalta palkkaa? 

Jos sairausloma alkaa ennen lakkoa ja päättyy lakon päättymisen jälkeen, työntekijän oikeus sairausajan palkkaan määräytyy normaalisti työehtosopimuksen mukaan. Palkka maksetaan koko sairausajalta, jos työnantajalla on muutoinkin velvollisuus maksaa palkkaa. Sairauslomatodistus kannattaa toimittaa työnantajalle jo ennen lakon alkamista. 

Jos sairausloma alkaa ennen lakkoa ja päättyy lakon aikana lakon kanssa päällekkäin osuvilta sairauspäiviltä, maksetaan normaali sairausajan palkka.  

Jos sairausloma alkaa lakon aikana, ei työntekijällä ole oikeutta sairausajan palkkaan lakon aikana. Työntekijä voi hakea kyseisiltä päiviltä sairauspäivärahaa Kelasta. Työnantaja maksaa sairausajan palkkaa vasta lakon päättymisestä lukien, jos sairaus vielä jatkuu ja työntekijällä on työehtosopimuksen perusteella oikeus sairausajan palkkaan. 

Miten lakko vaikuttaa lomautukseen? 

Lomautuksen osalta pätevät pääosin samat säännöt kuin edellä työkyvyttömyystilanteissa. Jos lomautus alkaa ennen lakkoa, työntekijä on lomautettuna lakon alkamisesta huolimatta. Jos lomautus päättyy lakon aikana, työntekijä on lakossa lomautuksen päättymisestä lakon päättymiseen saakka. Jos lakko alkaa ennen lomautusta, on työntekijä lakossa koko lakon ajan riippumatta siitä, milloin lomautusilmoitus on annettu. 

Miten lakko vaikuttaa vuosilomaan tai vuosiloman kertymiseen? 

Kun lakkovaroitus on annettu, vuosilomia ei saa enää sopia lakon ajalle. Vuosilomaa ei voi myöskään määrätä alkamaan lakon aikana. Lakon uhka ei kuitenkaan estä työnantajaa määräämästä vuosilomaa alkamaan ennen lakon alkamista noudattaen vuosilomia koskevaa ilmoitusaikaa (1kk tai vähintään 2 viikkoa) ja varaten työntekijälle mahdollisuuden esittää näkemyksensä loman ajankohdasta. 

Jos loma on jo vahvistettu, työnantaja ei voi siirtää tai keskeyttää vuosilomaa lakkoon vedoten.  

Jos vuosiloma ja lakko menevät päällekkäin noudatetaan ns. aikaprioriteettiperiaatetta siten, että ratkaisevaa on se kumpi (lakko vai vuosiloma) on alkanut ensin. 

Lakon alkaminen ei keskeytä ennen lakkoa alkanutta vuosilomaa. Työntekijä on siis vuosilomalla suunnitellusti. Näissä tapauksissa vuosilomapalkka maksetaan normaalisti. Vuosiloman ajalta kertyy myös normaalisti uutta lomaa, koska työntekijä on poissa työstä vuosiloman vuoksi. Jos lakko jatkuu vielä loman loppumisen jälkeen, lomalta palaavan on ilmoitettava työnantajalle lomalta paluusta ja lakkoon jäämisestä, ettei poissaoloa tulkita ns. luvattomaksi poissaoloksi. Ilmoitus kannattaa tehdä kirjallisesti. 

Jos vuosiloma ja lakko alkaisivat samana päivänä, työntekijä on vuosilomalla vahvistetun vuosiloman mukaisesti.  

Jos ennalta ilmoitettu vuosiloma alkaisi vasta lakon alkamisen jälkeen, työntekijä on lakossa ja vuosiloman ajankohta siirtyy siltä osin kuin se osuu lakon kanssa päällekkäin. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia yhteisymmärryksessä loman siirtämisestä.  

Työntekijälle, joka on lakossa, ei kerry vuosilomaa lakon ajalta. Jos poissaolon katsotaan johtuvan muusta syystä, lomaa kertyy siten kuin kyseisen poissaoloperusteen mukaan muutoinkin. 

Mikä vaikutus lakolla on raskausvapaan palkkaan? 

Jos raskausvapaa on alkanut ennen lakon alkamista, työnantaja maksaa raskausvapaan palkan normaaliin tapaan. 

Jos raskausvapaa on alkanut lakon aikana, työnantajan ei ole pakko maksaa raskausvapaan palkkaa ennen lakon päättymistä. Raskausvapaan palkallinen jakso ei kuitenkaan kulu lakon aikana. Työnantajan palkanmaksuvelvoite vain siirtyy lakon alkamisen jälkeiseen aikaan.  

Miten lakko vaikuttaa opintovapaaseen? 

Opintovapaa on lakisääteinen oikeus, joka perustuu opintovapaalakiin ja -asetukseen. Työnantaja ei voi perua jo myönnettyä opintovapaata. Lakko ei vaikuta sovittuun tai jo alkaneeseen opintovapaaseen tai sen ehtoihin. Opintovapaa toteutuu sovitun mukaisesti. 

Voiko sovitun työvapaan perua tai voiko työnantaja sen perua? 

Työvapaalla tarkoitetaan työnantajan harkinnanvaraista palkatonta vapaata. Lakko ei vaikuta sovittuun työvapaaseen (=palkaton vapaa) tai sen ehtoihin. Jos työvapaasta on sovittu jo ennen lakkoa, työvapaa toteutuu sovitusti. Työvapaan aikana työntekijä ei ole lakossa, vaan hän on työvapaalla.  

Lakko ja keikkatyö sekä opiskelijat

 Voinko tehdä keikkaa lakkokohteeseen?  

Et voi. Työ lakkokohteissa on lakossa. SuPerin jäsenet eivät voi tehdä lakkokohteissa lakon aikana keikkaa. Lakkokohteissa lakonalaista työtä tekevät ovat rikkureita.  Lakkokohteissa (ja niiden konserneissa) on lisäksi voimassa keikkailukielto. 

Paikallisten toimijoiden tulee ohjeistaa yksiköissä keikkatyötä tekeviä jäseniä siitä, että nämä eivät saa tehdä lakonalaista työtä lakkokohteessa lakon aikana.   

Onko palkattomassa työharjoittelussa oleva lähihoitajaopiskelija lakossa? 

Opintoihin kuuluvassa palkattomassa harjoittelussa oleva opiskelija ei ole työsuhteessa harjoittelupaikkaansa, joten opiskelija ei ole varsinaisesti lakon piirissä. Käytännössä harjoittelun suorittaminen lakkokohteessa kuitenkin todennäköisesti estyy, sillä työssä oppijalla ei saa teettää itsenäistä työtä, ja hänellä on oikeus saada ohjausta työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana. Sovi harjoittelupaikan ja koulun kanssa, miten saat suoritettua harjoittelusi loppuun.  

Työnantaja rikkoo koulutussopimuksesta tehtyä sopimusta, jos opiskelijalla teetetään työtä ilman ohjausta. Tietoon tulevista sopimusrikkomustilanteista on ilmoitettava koulutuksen järjestäjälle ja SuPerin ammatilliseen edunvalvontaan. 

Onko oppisopimusopiskelija lakossa? 

Kyllä. Oppisopimuskoulutus tarkoittaa koko tutkinnon suorittamista pääasiassa työpaikalla. Oppisopimuskoulutuksessa koulutuksen järjestäjä ja työnantaja ovat kirjallisesti sopineet oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä. Opiskelija ja työnantaja ovat tehneet määräaikaisen työsopimuksen.  

Oppisopimuskoulutuksessa oleva on työsuhteessa työnantajaan ja kuuluu lakon piiriin. Käytännössä työskentely lakkokohteessa voi estyä myös siksi, ettei opiskelija voi tehdä työtä eli oppia ilman ohjaajaa. Opiskelijalla on opiskelumuodosta riippumatta oikeus nimettyyn työpaikkaohjaajaan työpaikalla.  

Jos oppisopimusopiskelijan valmistuminen viivästyy lakon takia, kannattaa työnantajan kanssa neuvotella työsuhteen jatkamisesta sekä ottaa yhteyttä koulutuksen järjestäjään, että opiskelija saisi suoritettua koulutuksen loppuun asti samassa paikassa. Oppisopimusopiskelijan opintojen etenemisestä vastaa ensisijaisesti koulutuksen järjestäjä.   

Työnantaja rikkoo oppisopimuksesta tehtyä sopimusta, jos opiskelijalla teetetään työtä ilman ohjausta. Tietoon tulevista sopimusrikkomustilanteista on ilmoitettava koulutuksen järjestäjälle ja SuPerin ammatilliseen edunvalvontaan. Laillinen työtaistelu ei ole myöskään laillinen peruste purkaa oppisopimusopiskelijan työsuhdetta, vaikka opiskeleminen ei olisikaan lakon aikana mahdollista.   

Onko opintojen ohella palkkatyötä lakkokohteessa tekevä lähihoitajaopiskelija lakossa?  

Kyllä. Lakon aikana ei tehdä lakkokohteessa lakonalaista työtä. 

Lakko ja työttömyys 

Voiko lakon aikana saada työttömyyspäivärahaa? 

Jos työntekijä on lakossa, ei hänellä ole samalta ajalta oikeutta työttömyyspäivärahaan. 

Jos työssä olevan työntekijän työnteko estyy toisten työntekijöiden lakon vuoksi ei työntekijällä ole myöskään siinä tilanteessa oikeutta työttömyyspäivärahaan, jos lakolla pyritään vaikuttamaan myös työntekijän omiin työehtoihin ja –oloihin. 

Jos työntekijän työttömyys on alkanut ennen lakkoa, lakko ei vaikuta työttömyyspäivärahan maksamiseen. Lakko ei myöskään vaikuta työttömyyspäivärahan maksamiseen lomautustilanteessa, jos lomautusilmoitus on annettu ennen lakkovaroitusta ja lomautus alkaa ennen lakon alkamista. 

Onko työttömällä velvollisuus vastaanottaa lakonalaista työtä? 

Työttömällä ei ole velvollisuutta ottaa vastaan lakonalaista työtä eikä tällaisesta työstä kieltäytymisestä saa seurata karenssia.  

Lakon ulkopuolisesta työstä kieltäytymisestä seuraa kuitenkin työttömyysturvan menettäminen, joten tilanteessa, jossa työntekijälle tarjotaan yksityisen sosiaalipalvelualan työtä lakon aikana, on syytä huolellisesti varmistaa, kuuluuko työ lakon piiriin. 

Lakon rajaaminen, suojelutyö ja hätätyö lakon aikana 

Mitä tarkoittaa lakon rajaaminen, suojelutyö tai muut työnantajan käytettävissä olevat keinot? 

Palkansaajajärjestön on työtaistelua toimeenpannessaan työtaistelun rajaamisella tai suojelutyöllä huolehdittava yhteiskunnan välttämättömien toimintojen turvaamisesta siten, ettei työtaistelu välittömästi, konkreettisesti ja vakavasti vaaranna niitä (esim. ihmisten hengen tai terveyden kannalta välttämättömiä toimintoja).  

Palkansaajajärjestön lakkovaroituksessa määritellään lakon rajat eli mitä tehtäviä, toimintoja ja työpaikkoja lakko koskee ja mitkä jäävät lakon ulkopuolelle. 

Saatuaan lakkovaroituksen (tai muun työtaistelun osalta tiedon sen sisällöstä) työnantajan on viipymättä pyrittävä selvittämään työtaistelun rajoihin tai suojelutyöhön liittyvät epäselvyydet palkansaajajärjestön kanssa. Tarvittaessa osapuolet neuvottelevat lakon rajaamisesta tai suojelutyöstä.   

Lakkoa voidaan työtaisteluilmoituksen antamisen jälkeen työnantajaliiton suostumuksella rajoittaa suppeammaksi kuin lakkovaroituksessa on mainittu esim. jättämällä tietyt tehtävät/toiminnot kokonaan lakon ulkopuolelle. Lakon rajaaminen pohjautuu työnantajan lakon rajaamista koskevaan neuvottelupyyntöön työnantajan arvioitua lakon vaarantavan ihmisten hengen ja terveyden kannalta välttämättömiä toimintoja. Neuvottelut lakon rajaamisesta käydään SuPerin keskusjohdon kanssa. 

Suojelutyöllä tarkoitetaan työtä, jonka hoitaminen on työtaistelun aikana välttämätöntä, jotta laissa välttämättömiksi katsotut toiminnot eivät vaarannu. Suojelutyön tarkoituksena on turvata ainoastaan vähimmäishenkilöstö, jotta tämä seuraus voidaan välttää. Suojelutyötä annettaessa koko lakkokohdetta ei rajata työtaistelun ulkopuolelle, vaan suojelutyöllä turvataan riittävä vähimmäishenkilöstö välttämättömiin toimintoihin. 

Muut työnantajan käytettävissä kohtuudella olevat keinot välttämättömien toimintojen turvaamiseksi ovat ensisijaisia suhteessa lakon rajaamiseen tai suojelutyöhön. Muita keinoja voivat lain esitöiden perusteella tilanteen mukaan olla esim. asiakkaiden siirrot ja toiminnan uudelleen organisointi sekä lakkoon osallistumattomien työntekijöiden työtehtävä- ja työaikajärjestelyt silloin, kun ne olisivat työsopimuksen perusteella mahdollisia tai perustuisivat vapaaehtoisuuteen. Myös lakon ulkopuolisilla työntekijöillä on kuitenkin oikeus kieltäytyä suorittamasta työtaistelun alaisia töitä. 

Kts. Suojelutyöneuvotteluista seuraava kysymys. 

Miten suojelutyöstä neuvotellaan? 

Jos työnantaja katsoo, että välttämättömien toimintojen turvaaminen työtaistelun vuoksi välittömästi, konkreettisesti ja vakavasti vaarantuu eikä työnantajalla ole muita keinoja käytettävissään, tulee työnantajan viipymättä suojelutyöneuvotteluiden käynnistämiseksi ilmoittaa tästä palkansaajajärjestölle eli pyytää suojelutyöneuvotteluja. Neuvottelujen suojelutyöstä tulee olla ensisijaisia suhteessa hätätyön teettämiseen. Neuvottelut suojelutyöstä käydään yksityissektorilla SuPerin keskusjohdon kanssa, joka myös päättää lakon rajaamisesta tai suojelutyöstä. Tarvittaessa neuvotteluja käydään päivittäin. 

Työnantajan ja palkansaajajärjestön on neuvoteltava välttämättömien toimintojen turvaamisesta työtaistelun aikana. Työnantajan on annettava neuvotteluissa riittävät tiedot välttämättömän henkilöstön tarpeesta ja sen perusteista sekä käytettävissään olevista muista keinoista seurausten välttämiseksi. Luottamusmiehen tulee toimittaa liiton keskusjohdolle omat kommenttinsa liittyen henkilöstön tarpeeseen, sen perusteisiin ja työnantajan käytettävissä oleviin muihin keinoihin. 

Jos työnantaja käydyistä suojelutyöneuvotteluista huolimatta katsoo, että mainittuja välittömiä, konkreettisia ja vakavia seurauksia ei voida välttää, se voi vaatia käräjäoikeudelta kyseisen työtaistelun kieltämistä. Käräjäoikeuden on käsiteltävä asia kiireellisenä, ja palkansaajajärjestöä on kuultava ennen asian päättämistä. Käräjäoikeuden mahdollisesti määräämä kielto saa koskea vain sellaisia työtaistelun piirissä olevia tehtäviä tai toimintoja, joiden hoitaminen on mainittujen seurausten estämiseksi välttämätöntä. 

Mitä on hätätyö ja voidaanko sitä käyttää työtaistelun aikana? 

Hätätyö on työtä, johon työnantaja voi määrätä työntekijän ilman työntekijän suostumusta ja siinä voidaan poiketa suuresta osasta työn teettämistä rajoittavista työaikasäännöksistä, kuten lepoajoista. Hätätyön teettämistä koskevat kuitenkin varsin tiukat työaikalaissa säädetyt edellytykset.  

Hätätyötä voidaan pääsäännön mukaan teettää vain, jos ennalta arvaamaton tapahtuma keskeyttää tai vakavasti uhkaa keskeyttää työnantajan säännöllisen toiminnan ja uhkaa johtaa siihen, että jonkun henki, terveys tai omaisuus tai ympäristö vaarantuu eikä työtä ole mahdollista siirtää suoritettavaksi myöhempänä ajankohtana.  

Säännönmukaisesti toistuvat, sinänsä ennalta arvaamattomat tapahtumat eivät pääsääntöisesti oikeuta hätätyön teettämiseen. Työnantajan täytyy varautua tällaisiin tilanteisiin muun muassa työaikajärjestelyin. Ennalta ilmoitettu tai muutoin tiedossa oleva lakko tai muu työtaistelu ei lähtökohtaisesti itsessään ole peruste hätätyöhön. 

Laillisen työtaistelun aikana hätätyötä saa kuitenkin teettää, kun yhteiskunnallisesti välttämättömien toimintojen keskeytymisestä johtuva esimerkiksi henkeä tai terveyttä koskeva vahinkoseurauksen uhka on niin välitön, ettei vahingon aiheutumista voida suojelutyöstä neuvottelemalla, tuomioistuinprosessiin turvautumalla tai muillakaan kohtuullisilla keinoilla välttää.  

Hätätyön teettämisen kynnys työtaistelutilanteissa on asetettu huomattavan korkealle ja sen tulee olla viimesijaista suhteessa muihin työnantajan käytettävissä oleviin keinoihin ja suojelutyöneuvotteluihin. Säännöksen soveltamisen edellytyksenä on, että vahinkoseurauksen aiheutumisen välittömyydestä johtuen työnantajalla ei olisi tosiasiallista mahdollisuutta käydä suojelutyöneuvotteluja tai käynnistää tuomioistuinprosessia eikä mitään muitakaan kohtuullisia keinoja estää vahinkoseurauksen aiheutumista. Työnantajan on ensisijaisesti turvauduttava keinoihin, joita voidaan pitää tilanteessa oikeasuhtaisina ja mahdollisina.  Jos käytössä on esimerkiksi työjärjestelyihin liittyviä keinoja tai jos suojelutyöneuvottelut ehditään käymään, ei hätätyötä saisi teettää.  

Hätätyö voi tulla kysymykseen lähinnä sellaisissa työtaistelutilanteissa, joissa työnantaja ei enää ehdi reagoimaan tilanteeseen muulla tavoin esimerkiksi sen vuoksi, että suojelutyötä koskevat neuvottelut päättyvät tuloksettomina hieman ennen työtaistelun alkamista tai suojelutyötä tekemään ei yllättäen saavu riittävästi työntekijöitä. Työn teettämisen tarpeen tulisi olla äärimmäisen kiireellinen siten, ettei työn teettämistä voida siirtää myöhempään ajankohtaan. 

Hätätyötä saa teettää vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä ja enintään kahden viikon ajan. Työnantajan olisi toiminnon vaarantumisen jatkuessa turvauduttava muihin käytettävissä oleviin keinoihin kuin hätätyöhön heti, kun se on mahdollista. Hätätyötä ei saa teettää laillisen työtaistelun murtamiseksi. 

Työnantajan on tehtävä hätätyöstä kirjallinen ilmoitus työsuojeluviranomaiselle. 

Miten toimin, jos työnantaja vetoaa työtaistelun aikana hätätyöhön? 

Pyydä työnantajalta työsuojeluviranomaiselle tehty ilmoitus hätätyöstä ja ilmoita asiasta viipymättä luottamusmiehelle. Pyydä luottamusmiestä olemaan viipymättä yhteydessä omaan liittoon lisäohjeiden saamiseksi.  

Tee työ työnantajan määräyksen mukaisesti, sillä työnantajan hätätyömääräys on työntekijää velvoittava. 

Jos työnantajalla ei ole antaa työsuojeluviranomaiselle tehtyä ilmoitusta, pyydä hätätyömääräys työnantajalta kirjallisesti esim. sähköpostilla. Myös luottamusmiehen tai sen puuttuessa työsuojeluvaltuutetun tulisi olla tietoinen hätätyön käytöstä ja liittää hätätyöstä työsuojeluviranomaiselle tehtävään ilmoitukseen oma näkemyksensä asiassa. 

Tehdystä hätätyöstä tulee maksaa normaalit ylityökorvaukset.  Hätätyön päätyttyä työaika on tasoitettava siten, ettei työajan enimmäismäärä ylity (enintään 48 tuntia viikossa ylityö mukaanluettuna neljän kuukauden ajanjakson aikana) ja työntekijälle on annettava korvaava lepoaika vuorokausi- ja viikkolevosta poikkeamisesta. 

Työnantaja vastaa siitä, että hätätyön edellytykset täyttyvät. Jos työnantaja teettää hätätyötä, vaikka laissa mainitut hätätyön edellytykset eivät täyty, voidaan työnantajan edustajat tuomita hätätyösäännösten rikkomisesta sakkorangaistukseen. 

Olen luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön edustaja ja työnantaja alkoi teettää työpaikallani hätätyötä. Mitä on huomioitava? 

Katso yllä olevat kysymykset ja vastaukset hätätyöstä. 

Työnantajan on aina viivytyksettä tehtävä työsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus hätätyön syystä, laadusta ja todennäköisestä kestosta. Luottamusmiehen tulee varmistaa, että hätätyöilmoitus tehdään/on tehty ja pyytää se työnantajalta. SuPerin jäseniä edustavalle luottamusmiehelle tai, jos sellaista ei ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle on varattava mahdollisuus liittää ilmoitukseen lausuntonsa asiasta. 

Henkilöstön edustajan kannattaa aina liittää oma lausuntonsa työnantajan hätätyöilmoitukseen. Lausunnossaan henkilöstön edustaja ottaa kantaa hätätyön käyttämisen edellytyksiin tilanteessa. SuPerin jäseniä edustavan henkilöstönedustajan tulee vastustaa perusteettomasti teetettävää hätätyötä.  

Henkilöstön edustajan kannattaa ottaa hätätyöasian tarkemmaksi selvittämiseksi heti kunkin hätätyön teettämistilanteen yhteydessä talteen seuraavat tiedot/materiaalit:  

• hätätyönä teetetty työ,  
• sen päivämäärä ja kellonajat,
• niiden työntekijöiden määrä, joilla hätätyötä on teetetty,  
• kopiot työvuorototeumista sekä  
• työnantajan hätätyöilmoituksesta ja  
• omasta lausunnostaan asiassa. 

Työsuojeluviranomainen voi tutkittuaan asian tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin hätätyön rajoittamiseksi tai lopettamiseksi. Hätätyön teettäminen ilman laissa säädettyä perustetta on rangaistavaa työaikarikkomuksena, mutta hätätyön väärinkäytön perusteella kyseeseen voi tulla myös työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaus (rikos).  

Jos työsuojeluviranomainen toteaa, että hätätyön teettämisen edellytykset eivät täyty, SuPer voi tehdä laittoman hätätyömääräyksen antaneesta työnantajan edustajasta rikosilmoituksen. Laittomasta hätätyön teettämisestä voidaan tuomita sakkorangaistukseen, jonka määrää käräjäoikeus. 

Työnantajan varautuminen ja vastuu asiakas- ja potilasturvallisuudesta 

Kuka vastaa asiakas- ja potilasturvallisuudesta lakon aikana? 

Työnantaja vastaa lähtökohtaisesti asiakas- ja potilasturvallisuudesta työpaikalla kaikissa tilanteissa, myös työtaistelun aikana. Työnantajan tulee omassa toiminnassaan varautua siihen, että jos uutta työehtosopimusta ei saada solmittua ennen työehtosopimuksen voimassaolon päättymistä, alkaa sopimukseton tila, jolloin työtaistelut ovat mahdollisia.  

Varautuminen häiriö- ja poikkeustilanteisiin, kuten työtaisteluihin, on sote -alalla julkisten palveluiden järjestämisvastuussa olevien toimijoiden velvollisuus, ja varautuminen sekä toiminnan jatkuvuuden hallinta on huomioitava myös yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtävissä sopimuksissa. 

Esimerkkejä sote-palveluiden järjestämisvastuussa olevien julkisten toimijoiden keinoista palveluiden järjestämisessä on lueteltu muun muassa STM:n ohjauskirjeissä työtaistelutoimiin varautumisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden turvaamisesta häiriötilanteessa vuodelta 2022 (VN/7780/2022 ja VN/22991/2022). Keinoja välttämättömien toimintojen turvaamiseen voivat tilanteen mukaan olla esim. asiakkaiden siirrot ja toiminnan uudelleen organisointi sekä lakkoon osallistumattomien työntekijöiden työtehtävä- ja työaikajärjestelyt silloin, kun ne olisivat työsopimuksen perusteella mahdollisia tai perustuisivat vapaaehtoisuuteen. 

Lakosta on ilmoitettu yli kaksi viikkoa ennen sen alkamista sekä työnantajaliitolle että hyvinvointialueelle. Tämän ajanjakson aikana työnantajan tulee selvittää ja arvioida, voidaanko palvelutoimintaa lakon aikana lakien ja sopimusten asettamien velvoitteiden mukaisesti jatkaa. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (8 § 2 mom.) edellyttää, että hyvinvointialueella on oltava riittävä osaaminen, toimintakyky ja valmius vastata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja sen on huolehdittava asukkaidensa palvelutarpeen mukaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta kaikissa tilanteissa. Viime kädessä tämä järjestämisvastuussa oleva taho vastaa siitä, että ihmisten hengen ja terveyden tai muiden oikeushyvien ja toimintojen kannalta välttämättömät palvelut järjestetään myös työtaistelun aikana. 

Ilmoitus alkavasta lakosta on toimitettu edellä mainittujen tahojen lisäksi valtakunnansovittelijalle ja lupa- ja valvontavirastolle. Myös valvontaviranomaisilla on kaikissa tilanteissa velvollisuus varmistaa asiakkaiden säädösten mukaisen hoidon toteutuminen ja tarvittaessa puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin.