
Lähihoitaja mielenterveys- ja päihdetyössä
Mielenterveys- ja päihdehäiriöt ovat merkittävä yhteiskunnallinen haaste, jonka vaikutukset ulottuvat terveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin ja työelämään. Lähihoitaja mielenterveys- ja päihdetyössä toimii keskeisessä roolissa tukemassa asiakkaiden toipumista, toimintakykyä ja arjessa selviytymistä.
Lähihoitajan koulutus tarjoaa vahvan pohjan mielenterveys- ja päihdetyöhön. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto antaa valmiudet ohjata ja tukea eri-ikäisten asiakkaiden kuntoutumista. Lisäksi mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala mahdollistaa asiantuntijuuden syventämisen ja erikoistumisen vaativaan hoitotyöhön.
Lähihoitaja osaa arvioida asiakkaan kokonaistilannetta, tunnistaa mielenterveyden haasteita ja toteuttaa hoitoa kuntouttavalla työotteella. Työ edellyttää vahvaa vuorovaikutusosaamista, eettistä työotetta ja kykyä kohdata ihminen kokonaisvaltaisesti. Käytännön työssä osaaminen kehittyy jatkuvasti, ja sitä voi täydentää esimerkiksimielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinnolla.
Työympäristöinä ovat asumispalvelut, päiväkeskukset ja muut avohoidon yksiköt, sairaalat sekä päihdekuntoutuslaitokset. Lähihoitaja toimii usein omahoitajana, jolloin hänen roolinsa asiakkaan arjessa korostuu. Mielenterveysosaaminen on tärkeää myös muissa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä – vauvasta vaariin.
Lähihoitaja mielenterveys- ja päihdetyössä tukee yksilöä kohti parempaa elämänlaatua ja vahvempaa yhteiskunnallista osallisuutta.
Lähihoitaja Leena Fofonoff on ensimmäinen koltansaamenkielinen mielenterveystyöntekijä. Hän työskentelee unelmiensa työpaikassa, jossa on mahdollisuus tehdä työtä oman kansan hyväksi, omalla kielellä.
Robert Koski kohtaa päihderiippuvaisia ihmisiä kaduilla. Hän uskoo, että parantamalla sote-alan ammattilaisten osaamista ja verkostoitumista, päihderiippuvaisia voidaan auttaa paremmin.