Muistisairas ei voi äänestää – mutta hänen omaisensa voi
Suomessa on arvioitu olevan noin 150 000 muistisairasta henkilöä ja muistisairauteen arvioidaan sairastuvan yli 20 000 henkilöä vuosittain. Tietoa siitä kuinka monella on keskivaikea tai vaikea muistisairaus ei löydy.
Paljon puhutaan vanhusten hoivasta ja sen laadusta. Puheesta huolimatta tilannetta ei korjata tai sen annetaan jopa pahentua. Viimeksi 4.3.2026 Helsingin Sanomien artikkeli kertoi, että vanhuksille määrätään psykoosiin tarkoitettuja lääkkeitä tarpeettomasti käytösoireisiin ja unettomuuteen. Tätä ovat tutkijoiden mukaan lisänneet vanhuspalveluiden resurssien niukkuus ja lääkkeettömien hoitojen rajallisuus.
Politiikan saralla hallituspuolueet puolustavat omia päätöksiään sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdentuvista leikkauksista ja oppositiopuolueet puolestaan kritisoivat niitä. Kuitenkaan paljosta puheesta huolimatta resursseja ei tunnu löytyvän mistään. Tuoko seuraava hallitus helpotusta? Ylen kannatusmittauksen mukaan (tuorein 5.3.2026) esimerkiksi kokoomuksen kannatus on alentunut ennen kaikkea naisten keskuudessa. Tämä ei varmasti yllätä ketään.
Muistisairaat eivät voi äänestää, mutta seuraavissa eduskuntavaaleissa vuonna 2027 heidän läheisillään ja heitä hoitavilla on paljon valtaa annettavien äänien puolesta. Muistisairas todennäköisesti antaisi äänensä henkilölle, jonka mielestä koulutettuja hoitajia tarvitaan enemmän yksiköihin, jotta hänellä olisi turvallinen ja mielekäs arki: ilman pelkoa turhista rajoittamistoimenpiteistä tai lääkityksestä, sekä mahdollisuus ulkoilla ja kokea iloa.
”Muistisairas todennäköisesti antaisi äänensä henkilölle, jonka mielestä koulutettuja hoitajia tarvitaan enemmän yksiköihin, jotta hänellä olisi turvallinen ja mielekäs arki.”
Päivi Inberg
Kirjoittaja
