Hyppää sisältöön

Sote-kortin maksullisuus on asettanut työntekijät eriarvoiseen asemaan

Vuoden 2026 alusta pakolliseksi tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikortti on aiheuttanut suurta hämmennystä koulutetun hoitohenkilökunnan keskuudessa. Ammattikortti on pakollinen sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle, jotta he voivat tehdä tarvittavat kirjaukset potilastietojärjestelmiin. Ammattikortti on työntekijän työväline, jolla tunnistaudutaan vahvasti valtakunnallisiin tietojärjestelmiin. 

Sote-kortti itsessään on ilmainen, mutta hyvinvointialueet veloittavat rekisteröintimaksuja, jotka vaihtelevat hyvinvointialueittain 20–120 € välillä. Hyvinvointialueet eivät veloita tätä maksua omilta työntekijöiltään. Suurin osa yksityisellä työnantajalla työskentelevistä työntekijöistä joutuu maksamaan ammattikortin omasta pussistaan. Vain pieni osa yksityisistä työnantajista on kustantanut rekisteröintimaksun työntekijöilleen. Onhan tämä nyt hullunkurista, että pienemmällä palkkatasolla yksityisellä sektorilla työskentelevät hoitajat joutuvat maksamaan ylimääräisiä kustannuksia työvälineistään.

Sote-kortin maksullisuus on asettanut työntekijät eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, millä hyvinvointialueella työntekijä työskentelee. Toiset saavat kortin ilmaiseksi ja toiset joutuvat maksamaan satoja euroja kortin rekisteröimisestä. Korttia ei ole myöskään mahdollista saada ihan mistä vain, vaan kortin voi myöntää tällä hetkellä vain virallinen rekisteröintipiste. Työntekijälle voi aiheutua kortin hakemisesta myös matkakuluja.

Tilanteeseen on löydettävissä helppoja ja hyviä ratkaisuja, mutta kysymys kuuluu haluavatko hyvinvointialueet ja yksityiset työnantajat löytää ratkaisun tähän epäkohtaan. Hyvinvointialueet voisivat luopua rekisteröintimaksun perimisestä tai yksityiset työnantajat voisivat sitoutua maksamaan työntekijöidensä sote-kortin rekisteröintikustannukset.

SuPer tavoittelee yksityisen sosiaalipalvelualan neuvotteluissa työehtosopimuskirjausta, jolla turvattaisiin sote-kortin maksuttomuus yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskenteleville ammattihenkilöille. Hullua tässä tilanteessa on se, että yksityisen sosiaalipalvelualan työnantajien rahoitus tulee puhtaasti hyvinvointialueilta ja samoin vaatimus tästä kortista. Helpointa siis olisi, jos hyvinvointialueet muuttaisivat käytäntöjään ja luopuisivat maksujen perimisestä.

 *Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikortti eli ns. Sote-kortti on jokaiselle sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselle pakollinen tunnistekortti, jonka avulla tunnistaudutaan luotettavasti terveydenhuollon tietojärjestelmiin ja allekirjoitetaan sähköisesti potilasasiakirjoja. 

”Hyvinvointialueet voisivat luopua rekisteröintimaksun perimisestä tai yksityiset työnantajat voisivat sitoutua maksamaan työntekijöidensä sote-kortin rekisteröintikustannukset.”

Päivi Inberg

Kirjoittaja