SuPerin ja Halin kutsutilaisuus pureutui sote-alan kansainvälisen rekrytoinnin kysymyksiin
Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa: sote-alalle tarvitaan runsaasti uusia osaajia, kun huomioidaan eläköityminen sekä väestön palveluntarpeen kasvu.
Aina integroituminen ja kielen oppiminen eivät käy kädenkäänteessä, ja näitä pulmia työnantajien, työntekijöiden ja päättäjien tulee ratkoa yhdessä. Asiaan pureuduttiin SuPerin ja Hyvinvointiala Halin aamiaistilaisuudessa Eduskunnan Pikkuparlamentissa 1.10.
Tilaisuuden avasi kansanedustaja, eduskunnan 1. varapuhemies Paula Risikko, joka muun muassa painotti, että hoitoala on työvoimavaltainen ala, jolla teknologia ei voi korvata ihmistä.
Avaussanat lausunut Halin toimitusjohtaja Sanna Aunesluoma totesi, että tulevaisuudessa yhä useampi tarvitsee hoivaa väestön ikääntyessä. Tämä yhdistettynä eläköitymiseen luo tilanteen, jonka ratkaisussa tarvitaan kaikki keinot käyttöön.
Paneelikeskustelun otsikkona oli Kansainvälinen rekrytointi ja työperäinen maahanmuutto: kipukohdat ja mahdollisuudet.
Paneeliin osallistunut SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salo nosti kipukohtina esiin riittämättömän ammatillisen kielitaidon. Hän painotti, että työnantaja viime kädessä vastaa asiakas- ja potilasturvallisuudesta ja siten myös kielitaidosta.
Salo esitti myös, että lähtömaissa järjestetty kielikoulutus tulisi olla laajempaa. Nyt puutteellinen ammatillinen kielitaito aiheuttaa työyhteisössä kuormittumista ja mahdollisesti virheitä asiakas- ja potilastilanteissa.
Kaikki panelistit nostivat esiin myös yksilön oman vastuun ja motivaation kielitaidon kehittymisessä.
Tilaisuuden päättänyt SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg painotti sitä, että työperäisestä maahanmuutosta sotealalla pitää pystyä käymään rakentavaa keskustelua työntekijän näkökulmasta. Kipukohtiin ja kielitaidon haasteisiin tulee löytää ratkaisuja ja ratkaisujen löytyminen edellyttää osapuolilta yhteistä tahtotilaa.
Nyt järjestetty tilaisuus oli jatkoa SuPerin ja Halin syksyllä 2024 järjestämälle yhteistyötilaisuudelle, jossa teemana oli norminpurku erityisesti työnkuvissa hoitoalalla.