20.9.2022

Pakkotyölaki ei ole ikuisesti voimassa – paitsi ehkä Pohjois-Koreassa

Pakkotyölain esitöissä eli hallituksen esityksessä (130/2022 vp) sivulla 23 ilmenee työnantajan ilmoittamana faktatietona, että Helsingin kaupungin eteläisessä kotihoidossa on 250 vakanssia, joista 30-40%  on täyttämättä jatkuvasti. Helsingin kaupungilta puuttuu siis jatkuvasti 75-100 hoitajaa. Aika hirveän suuri määrä.

Vajaus on itseasiassa samaa luokkaa kuin se määrä hoitajia, joita tarvitaan kaupungin oman ilmoituksen mukaan suojelutyöhön. Tämäkin kerrotaan hallituksen esitöissä.   

Helsingin kaupunki voi siis härskisti pyörittää lakisääteistä palvelua aliresursoimalla palvelun. Säästöä kertyy joka päivä 75-100 hoitajan palkan verran.

Samalla Helsingin kaupunki yhtä härskisti estää hoitajien laillisen lakon, joka maalaisjärjen mukaan olisi voitu toteuttaa, jos työnantaja olisi hoitanut työvoimaresurssit kuntoon.

Liian vähäisistä hoitajaresursseista ja vakanssien täyttämättä jättämisestä Helsingin kaupunkia ei rangaista mitenkään. Kukaan ei ole huolissaan potilasturvallisuudesta, saati hoitajien jaksamisesta. Eduskunta ei myöskään säädä pakkolakia ja velvoita Helsingin kaupunkia täyttämään vakansseja. Kuulostaako reilulta?

Hoitajien asema kotihoidossa on kohtuuton: palkat ovat hävyttömän pieniä, työ on vaativaa ja tärkeää, eikä hoitajilla ole edes mahdollista lakon avulla parantaa palkkaustaan.

Nyt eduskunta on vielä eilen säätänyt lain, jolla poistetaan viimeisetkin mahdollisuudet työtaisteluille, vaikka voimassa olevan lain keinoin työnantaja on jo estänyt tähän mennessä ilmoitetut lakot.

Mihin lakia vielä tarvitaan? Eikö hoitajien nujertaminen jo riitä?

Olisiko jo aika ryhtyä hoitamaan itse ongelmaa eli hoitajapulaa. Aloitetaan parantamalla palkkausta ja työoloja. Se on ainoa keino saada myös ne Helsingin kotihoidon täyttämättömät vakanssit täyteen!

PS: SuPerin ja Tehyn jäsenet: Pakkotyölaki ei vaienna ääntänne. Työtaistelukeinoja vielä löytyy, eikä pakkolakiakaan ikuisesti voida voimassa pitää – paitsi ehkä Pohjois-Koreassa.

SuPerin edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno
Tehyn toiminnanjohtaja ja edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi