Yhteistoiminta
Hyvä yhteistoiminta työpaikalla on jatkuvaa, avointa vuorovaikutusta työnantajan ja henkilöstön välillä, ja se edellyttää riittävää ja oikea-aikaista tiedon saantia. Yhteistoiminnan kautta henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään, työpaikkaansa, asemaansa ja työoloja koskevaan päätöksentekoon. Hyvällä yhteistoiminnalla edistetään työelämän laatua, henkilöstön hyvinvointia ja tuloksellisuutta.
Yhteistoimintalait määrittelevät työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa ja hyvinvointialueilla sekä yksityisellä sektorilla.
Kunta tai hyvinvointialue työnantajana
Julkisella sektorilla yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta tai hyvinvointialue työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö. Henkilöstöä edustaa luottamusedustajat, työsuojeluvaltuutetut tai muut valitut edustajat. Jokaisessa kunnassa ja hyvinvointialueella pitää olla yhteistoimintaelin, jonka toimikausi on neljä vuotta.
Yhteistoiminta-asioita
- Merkittävät muutokset työn organisoinnissa, kuntajaossa, kunnan tai hyvinvointialueen palvelurakenteessa tai näiden välisessä yhteistyössä. Merkittäviä muutoksia ovat esimerkiksi työtehtävien, töiden ja työtilojen uudelleenjärjestelyt.
- Palvelujen uudelleen järjestäminen, jos sillä on olennaisia henkilöstövaikutuksia, esimerkiksi osastojen lakkauttamiset, ostopalveluun siirtyminen tai yhtiöittäminen, liikkeen luovutus ja vuokratyövoiman käyttö.
- Henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojen vaihtoon liittyvät periaatteet ja suunnitelmat. Näitä ovat muun muassa henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat, tasa-arvosuunnitelma ja perehdyttämisen periaatteet ja menettelytavat.
- Taloudellisin ja tuotannollisin syin toimeenpantavat osa-aikaistamiset, lomauttamiset ja irtisanomiset. Kaikki talousarvioehdotuksen edellyttämät henkilöstön palvelussuhde-ehtoihin kohdistuvat heikennykset on käsiteltävä yhteistoimintaelimessä ennen kuin aluehallitus tai kunnanhallitus tekee lopullisen talousarvioehdotuksen valtuustolle.
Yksityinen työnantaja
Yksityisellä sektorilla yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja ja henkilöstö. Neuvotteluissa osapuolina on työntekijä, jota asia koskee ja hänen esimiehensä tai vaihtoehtoisesti henkilöstöryhmän edustaja ja työnantajan edustaja. Henkilöstöryhmien edustaja on yleensä luottamusmies, luottamusedustaja tai luottamusvaltuutettu. Lisäksi turvallisuus- ja terveysasioissa mukana on myös työsuojeluvaltuutettu.
Yhteistoiminta-asioita
- Yritystoiminnan muutoksista aiheutuvat henkilöstövaikutukset ja töiden järjestelyt.
- Työvoiman käytön vähentäminen, lomauttaminen, osa-aikaistaminen tai olennaisten ehtojen yksipuolinen muuttaminen.
- Liikkeen luovutus (työnantajan tiedottamisvelvollisuus ja velvollisuus vastata kysymyksiin).
Yksityisen työnantajan ja henkilöstön edustajan välinen vuoropuhelu
- Yrityksen tai yhteisön kehitysnäkymät ja taloudellinen tilanne.
- Työpaikalla sovellettavat säännöt, käytännöt ja toimintaperiaatteet.
- Työvoiman käyttötavat ja henkilöstön rakenne.
- Henkilöstön osaamistarpeet ja osaamisen kehittäminen
- Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen siltä osin kuin asiaa ei käsitellä muun lainsäädännön nojalla.
HUOM. 20–49 työntekijää työllistävissä yrityksissä työnantajan on luotava työpaikkakohtaiset käytännöt yrityksessä tai yhteisössä säännönmukaisesti käytävälle vuoropuhelulle. Niitä ei määritellä laissa.
SuPerin jäsen, kirjaudu sisään ladataksesi SuPerin yhteistoimintalakioppaan (2025). Oppaasta löydät lisätietoa yksityissektorin henkilöstöedustajille, luottamusmiehille ja -edustajille sekä työntekijöille.