4.2.2019

SuPer julkaisi eduskuntavaalitavoitteensa: Hoitajamitoitus on kirjattava lakiin

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer julkaisi tänään tavoitteensa eduskuntavaaleihin. Liiton puheenjohtaja Silja Paavola pitää välttämättömänä, että hoitoalan turvallisuus on yksi eduskuntavaalien ja hallitusohjelman kärkiteemoista. Turvallisuutta tuo riittävä henkilöstömitoitus, joka on viimeinkin saatava lakiin. Mitoitukselle on määriteltävä kaikille yhteinen laskentakaava. Tukipalveluja ei saa sisällyttää hoitajamitoitukseen vaan ne on määritettävä erikseen. Lakiin on kirjattava riittävät sanktiot sen noudattamatta jättämisestä. – Hoitohenkilökunnan määrä ei voi enää olla säästökohde, jolla kikkaillaan, vaan on aika myöntää tehdyt virheet ja korjata tilanne, Paavola sanoo.

SuPer vaatii pakollisia karsivia soveltuvuuskokeita lähihoitajatutkintoon

Suomi ei saa luopua korkeatasoisesta ammatillisesta koulutuksesta. Vahva ammatillinen osaaminen ja soveltuvuus alalle lisäävät työntekijän omaa, muiden työntekijöiden sekä asiakkaiden turvallisuutta. SuPer vaatii pakollisia karsivia soveltuvuuskokeita lähihoitajatutkintoon. Soveltuvuuskokeiden tulee olla valtakunnallisia, ja oppilaitoksille on korvattava kustannukset niiden käyttöönotosta.

Lähiopetustuntien määrää on vähennetty ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen osuutta lisätty. SuPer ei pidä tätä suuntausta oikeana. Opiskeluun tarvitaan selkeää ohjausta, ja työpaikalle oppimaan tulevalla opiskelijalla on oltava riittävät taidot.

Hoitajamitoitus on turvattava

Sosiaali- ja terveysala sekä varhaiskasvatus ovat aloja, joilla työskennellään lähellä apua tarvitsevaa asiakasta. Lähihoitajat työskentelevät lähimpänä asiakkaita. Heille on annettava riittävästi aikaa laadukkaan hoidon turvaamiseksi. Lakiin on kirjattava hoitajamitoitus ja sanktiot sen rikkomisesta. Kansalaiset ansaitsevat laadukkaat palvelut ja hoitajat työolot, jotka mahdollistavat työn tekemisen hyvin.

Liian pieni henkilöstömäärä myös lisää kustannuksia. Esimerkiksi vanhusten kotihoidossa liian pieni hoitajamäärä lisää ambulanssikuljetuksia, lääkäripäivystyksessä käyntejä ja erikoissairaanhoidon hoitovuorokausia. Opiskelijoita käytetään usein työvoimana ja heidät lasketaan hoitajamitoitukseen. Ilman hoitoalan koulutusta olevat työntekijät lisäävät kustannuksia mahdollisten virheiden vuoksi.

Hoitajilla on ilmoitusvelvollisuus työpaikan epäkohdista. Useimmiten ilmoitukset koskevat henkilöstömitoitusta. Työvoiman epäasiallisesta kohtelusta seuraavien rangaistusten tulee olla nykyistä tiukempia. Sosiaalihuoltolaissa hoitohenkilöstölle määrätyn ilmoitusvelvollisuuden käyttämisestä aiheutuu työnantajien taholta vastatoimia työntekijöitä kohtaan. Vastatoimia voidaan estää, mikäli työnantajiin kohdistetaan merkittävä sanktiouhka kostotoimenpiteiden käyttämisestä.

Hoitoalan palkkaus on saatettava kuntoon

Suomea uhkaa työvoimapula. Työn pitää olla tuottavampaa sekä työurien pidempiä. Työntekijöiden työhyvinvoinnista ja toimeentulosta huolehtiminen ovat ratkaisuja näihin haasteisiin. Palkkaus on saatettava kuntoon, työsuhteiden on oltava vakituisia ja työolojen työhyvinvointia tukevia. Henkilökuntaa on oltava riittävästi. Näillä tekijöillä kilpaillaan osaavasta työvoimasta.

Palkalla on tultava toimeen eikä toimeentulo saa olla epävarmaa. Esimerkiksi nollatuntisopimukset eivät turvaa työntekijöiden asemaa ja tuovat epävarmuutta tulevaisuuteen. Siksi vakituisten työntekijöiden määrää tulee lisätä.

Hoitoalalla tehdään paljon osa-aikatyötä. Kestävää hyvinvointiyhteiskuntaa ei pystytä turvaamaan osa-aikatyöllä, missä palkka ei riitä elämiseen. Jos työntekijän perustoimeentulo turvataan vain osa-aikatyöstä saadulla pienellä korvauksella ja erilaisilla tukijärjestelmillä, tämä aiheuttaa työntekijöille turvattomuutta.

Julkisen sektorin pienipalkkaiset naisvaltaiset alat ovat olleet kohtuuttoman suurina maksajina valtion talouden elvyttämisessä. Valtion on korvattava julkisen sektorin työntekijöille ja kunnille kiky-sopimuksesta aiheutuneet tulonmenetykset vuonna 2019 tehtävässä lisätalousarviossa.

Työn tekemisen on aina oltava tekijälleen kannattavaa. SuPer pitää huolestuttavana kansalaispalkan ympärillä käytävää keskustelua. Jos työntekijän palkanmaksu siirretään osittain yhteiskunnan vastuulle joko kansalaispalkan tai muiden tukien muodossa, se tulee vähentämään työntekijöiden työskentelyä erityisesti matalamman palkkatason työtehtävissä.

SuPeriin kuuluu yli 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätietoja:
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085

Tutustu myös eduskuntavaalit 2019 -verkkosivuihin