Avoin kirje hyvinvointialueiden ja Helsingin päättäjille ja johtajille
Arvoisat hyvinvointialueiden ja Helsingin päättäjät ja johtajat
Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on vakava. Useat alueet ovat kertoneet, etteivät ne kykene kattamaan alijäämiään lain edellyttämässä aikataulussa vaarantamatta lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Oikeuskansleri Tuomas Pöystin 23.4.2025 kanteluasiassa antama ratkaisu ja Talouspolitiikan arviointineuvoston tuore analyysi nostavat esiin keskeisen viestin: perustuslain turvaamia palveluja ei saa vaarantaa talouden tasapainottamisen nimissä.
Perustuslaki ohjaa – ei pelkkä rahoituslaki
Oikeuskansleri muistuttaa, että perustuslain 19 §:n mukaiset oikeudet riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ovat ensisijaisia. Hyvinvointialueilla on velvollisuus järjestää nämä palvelut kaikissa olosuhteissa. Taloudelliset haasteet eivät oikeuta laiminlyömään tätä velvoitetta. Budjettirajoitteet eivät voi olla peruste jättää palveluja tarjoamatta, eikä alijäämän kattamisvelvoite saa johtaa perusoikeuksien vaarantumiseen.
Oikeuskansleri toteaa myös ratkaisussaan, että VM sekä STM ovat todenneet, että kunkin hyvinvointialueen tulee tehdä talouden tasapainon saavuttamiseksi sopeutustoimia sen verran, kuin on mahdollista ilman, että perustuslaissa jokaiselle turvatut riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut tai pelastustoimen palvelut vaarantuvat. STM esittää selvityksessään myös arvion, että alijäämien kattaminen lainsäädännön mukaisessa aikataulussa edellyttää useilla alueilla sopeuttamistoimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen.
Oikeuskansleri nostaa ratkaisussaan esille myös sen, että mahdollisesti joidenkin hyvinvointialueiden taloussuunnitelma on laadittu lain vaatimusten täyttämiseksi epärealistiseksi. Talousarvion ja taloussuunnitelman laatiminen parhaan tiedon ja realistisimman arvion mukaisille oletuksille ja laskelmille on hyvinvointialueen viranhaltijan ja luottamushenkilöpäätöksentekijöiden virkavastuulla oleva virkavelvollisuus.
Lisärahoitus on ensisijainen keino – ei poikkeus
Rahoituslain 11 §:n mukaan hyvinvointialueella on oikeus hakea valtiolta lisärahoitusta, jos lakisääteisten palvelujen järjestäminen on vaarassa. Oikeuskansleri korostaa, että tämä menettely on ensisijainen ja sitä on käytettävä ennen kuin ryhdytään toimiin, jotka voisivat vaarantaa palvelujen saatavuuden. Mikäli lisärahoitusta ei haeta, alueen johto ja päättäjät voivat joutua vastuuseen virkavelvollisuuksiensa laiminlyönnistä.
Talouspolitiikan arviointineuvosto: aikataulu on liian tiukka
Valtioneuvoston asetuksella perustettu riippumaton asiantuntijaelin Talouspolitiikan arviointineuvosto on 28.1.2025 todennut, että nykyinen alijäämien kattamisaikataulu on monille alueille epärealistinen. Neuvosto suosittelee, että hyvinvointialueille annetaan tilapäistä lisäjoustoa, jotta säästötoimet voidaan toteuttaa hallitusti ja ilman, että palvelut vaarantuvat. Tämä ei tarkoita pysyvää rahoituksen kasvattamista, vaan aikajänteen pidentämistä.
Myös THL on todennut vuoden 2024 lopulla antamassaan raportissa, että useat hyvinvointialueet ovat todenneet talouden tasapainon saavuttamisen vuoden 2026 loppuun mennessä olevan epätodennäköistä, ja se näyttää olevan realistista vain harvalle hyvinvointialueelle.
Kansalaisten ja työntekijöiden hätä on todellinen
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilanne näkyy jo nyt kansalaisten arjessa. Mielenterveysongelmista kärsivät lapset ja nuoret, ikäihmiset, vammaiset ja päihdeongelmaiset kokevat palvelujen saatavuuden heikentyneen. Oikeuskanslerin mukaan palvelut ovat vakavasti vaarantuneet kaikilla hyvinvointialueilla. Tämä ei ole vain hallinnollinen tai taloudellinen kysymys – se on inhimillinen kriisi.
Myös työntekijät kokevat kuormituksen kasvaneen. Henkilöstöpula, epävarmuus ja jatkuvat säästöpaineet heikentävät työhyvinvointia ja vaarantavat palvelujen jatkuvuuden. Työntekijät tarvitsevat tuekseen päätöksiä, jotka turvaavat resurssit ja mahdollistavat työn tekemisen eettisesti ja lainmukaisesti.
”Teillä päättäjillä on valta, ja teillä on vastuu. Teillä on myös mahdollisuus toimia tavalla, joka turvaa kansalaisten oikeudet, tukee työntekijöitä ja säilyttää järjestelmän uskottavuuden.”
Päivi Inberg
Toimikaa nyt – vastuullisesti ja lain mukaisesti
Hyvinvointialueiden päättäjillä ja viranhaltijoilla on nyt ratkaiseva rooli. Oikeuskanslerin ratkaisun mukaan perustuslakiin ja lakiin perustuvia palveluita ei voida jättää lainvastaisella tavalla hoitamatta hyvinvointialueella alijäämän kattamisvelvoitteen toteuttamiseksi. Rahoituksen riittävyysongelman kannalta rahoituslain 11 §:n mukaisen lisärahoituksen pyytäminen hyvinvointialueen omasta aloitteesta rahoituslain 26 §:n mukaisesti on hyvinvointialueen ensisijainen toimenpide. Siihen ei voida jättää turvautumatta ja samalla esimerkiksi jättää noudattamatta hyvinvointialueen talouden tasapainottamista koskevia säännöksiä.
Hyvinvointialueen päättäjien tehtävänä on:
- varmistaa, että lakisääteiset palvelut turvataan kaikissa tilanteissa
- hakea lisärahoitusta, jos rahoitus ei riitä palvelujen järjestämiseen
- laatia realistinen ja lainmukainen taloussuunnitelma
- käynnistää arviointimenettely tarvittaessa
Yhteinen vastuu – yhteinen ratkaisu
Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on uusi ja sen toimivuutta arvioidaan parhaillaan. Oikeuskansleri on todennut, että valtioneuvoston on ryhdyttävä lainsäädäntötoimiin, jos rahoitusperiaate vaarantuu laajemmin. Mutta ennen sitä, hyvinvointialueiden on käytettävä kaikki lain suomat keinot – ja tehtävä se nyt.
Teillä päättäjillä on valta, ja teillä on vastuu. Teillä on myös mahdollisuus toimia tavalla, joka turvaa kansalaisten oikeudet, tukee työntekijöitä ja säilyttää järjestelmän uskottavuuden.
Helsingissä 17.6.2025
Päivi Inberg
puheenjohtaja
SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER RY
Lisätietoja
