SuPer-lehti tapasi Riika Saurion vuonna 2022, kun hän oli käynnistänyt tutkimuksen ulkoisen tukirangan eli eksoskeletonin käytöstä. Nyt entinen sairaanhoitaja ja nykyinen LUT-yliopiston tutkija voi tyytyväisenä todeta, että tukirangalla voidaan helpottaa fyysistä hoitotyötä.

– Meidän hankkeessamme kävi ilmi, että jos sitä käyttää koko työuran, voidaan saada merkittävä etu työntekijän fyysiseen hyvinvointiin, Saurio kertoo.

Rahallinen etu tulee työnantajalle sairauslomien vähenemisestä. Sen lisäksi se lisää sote-alan veto- ja pitovoimaa sekä imagoa.

– Pienillä asioilla voidaan saada paljon aikaiseksi. Työpaikoilla kannattaa ottaa muutama tukiranka kokeiluun heille, jotka siitä innostuvat ja hyötyvät. Se osoittaa työntekijöille, että heidän hyvinvointiaan arvostetaan, SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg sanoo.

– Työntekijät kokevat, että organisaatio välittää minusta – tämä on minulle, Saurio komppaa.

”Työntekijät kokevat, että organisaatio välittää minusta – tämä on minulle.”

– Riika Saurio

Tukiranka säästää selkää

Tutkimuskäytössä oli logistiikan ja teollisuuden tarpeeseen kehitetty eksoskeleton Auxivo LiftSuit 2. Käyttäjiltä kerättiin palautetta, sillä hoitotyössä on teollisuuteen nähden erilaisia tarpeita. Hyödyt tulivat esiin kuitenkin jo tutkimusjakson aikana.

– Esimerkiksi saunaosastolla työskentelyn jälkeen selkä ei ollut lainkaan niin uupunut työpäivän jälkeen, Saurio kertoo hoitajien kokemuksesta tutkimusjaksolla.
Hoitotyössä on raskaita siirtoja ja tukiranka pakottaa toimimaan ergonomisesti sekä keventää kuormituspiikkejä. Siitä on erityistä hyötyä tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsiville, jos käyttöön on saatu lupa työterveyshuollolta. Tukirangan tarkoitus on keventää työtä.

– Tämä ei kuitenkaan ole taikatemppu. Hoitajan täytyy edelleen pitää itsestään huolta ja osata toimia ergonomisesti. Tämä on yksi pala siihen ketjuun, Saurio sanoo.

Mitä eksoskeleton maksaa?

Eksoskeleton ei ole halpa laite, vaikka ajan myötä se maksaakin itsensä takaisin. Hoitotyössä tutkittu malli on passiivinen, joka ei käytä ulkoista voimanlähdettä ja sen hintakin on suhteellisen edullinen aktiivisiin eksoskeletoneihin verrattuna.

– Se maksaa viikon sairausloman verran, SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salo kiteyttää.

Vain aktiivisessa käytössä tukirangasta saa hyödyn irti. Tämän vuoksi Saurio kollegoineen kirjoitti käyttöönotto-oppaan, se painottaa lähiesihenkilön roolia. Oppaasta hyötyvät opettajat, esihenkilöt ja koko työyhteisö. Voit tutustua oppaaseen oheisen linkin kautta.

LUT-yliopiston ja Työterveyslaitoksen tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto.

Mikä on eksoskeleton ja miksi sitä käytetään?

• Päälle puettava kehon ulkoinen tukiranka, joka auttaa keventämään oman kehon painoa ja/tai antaa käyttäjälleen lisävoimaa
• Tehtävänä on vähentää fyysisen työn aiheuttamaa kuormitusta
• Kehitetty vartalon eri osille (esim. yläraajat) tai koko vartalolle
• Voidaan valmistaa jäykistä osista, kuten metallista tai hiilikuiduista, tai pehmeistä ja elastisista osista, kuten erilaisista kankaista
• Voi olla aktiivinen tai passiivinen eli käyttää voimanlähteenä ulkoista voimanlähdettä, kuten akkua (aktiivinen), tai käyttäjän tuottamaa energiaa (passiivinen).

Lähde: Eksoskeletonit hoito- ja hoivatyöhön – Opas käyttöönottoon

Lisää aiheesta